Kristillisen Eläkeliiton historia

Kristillisen Eläkeliiton (Krell) perustaminen 24. huhtikuuta 1976 sai merkittävän sysäyksen yllättävältä taholta. ”Ajan henkeä” hallitsi marxilais-taistolainen radikalismi joka halusi poistaa kristillisyyden rippeetkin julkisesta elämästä. Esimerkiksi kun Joensuun kaupunki järjesti retken eläkeläisille, matkalla ei saanut laulaa ”Kiitos sulle, Jumalani”, vaikka moni sitä toivoi. Koti, uskonto ja isänmaa joutivat romukoppaan. Muut eläkeläisjärjestöt keskittyivät vain materialistisiin tavoitteisiin. Krell syntyi vastavoimaksi tälle kehitykselle: luodaan oma järjestö, jossa kristillisyyttä ja uskoa ei tarvitse piilotella eikä hävetä.

Krellin tehtävä on sama kuin alussa: ”Antaa eläkeläisille henkisiä ja hengellisiä virikkeitä ja huolehtia heidän sosiaalisten ja yleisten taloudellisten etujensa valvonnasta sekä heidän asemassaan ilmenevien epäkohtien poistamisesta.” Eläkeläisten etu on myös se, ettei heitä eristetä laitoksiin kirkonkyliin tai taajamiin. Se ei ole oikein eikä järkevää. Näin vietäisiin lapsilta arvokkaat oheiskasvattajat. ”Kertokaa lastenlapsillenne Jumalasta, menneistä ajoista ja millaista elämä on omassa nuoruudessanne”, opastaa opetusneuvos Erkki Korhonen isovanhempia. Krell järjestää eri paikkakunnilla ystäväpalvelua mikä pitää yhteyttä yksinäisiin vanhuksiin. Tämä toimintalinja on erittäin ajankohtainen edelleen, myös vuonna 2006.

Krellin luonne on alusta asti ollut yhteistyö eri tahojen kanssa, yhteiskristillisyys ja poliittinen sitoutumattomuus, myös Kristillisestä liitosta johon oli vahvat henkilösiteet. Tämä piirre on avannut ovia eri tahoille mikä on koettu siunauksellisena. Vuonna 1986 Krellistä tuli Kirkon Kirkkopalvelut ry:n (Seurakuntatoiminnan Keskusliiton) jäsenjärjestö. Se merkitsi kirkollista hyväksyntää ja mm. ilmaisia tiloja seurakunnista. Siteet myös muihin kirkkokuntiin ja vapaisiin suuntiin ovat vahvat. Samalla Krell on voinut antaa virikkeitä seurakuntien vanhustyölle, joka keskittyi paljolti vain ”ruokailupiireihin”. Krell haluaakin toimia sillanrakentajana eri suuntiin ja samalla yhteiskunnallisen aktiivisuuden virittäjänä ja vahvistajana. Liitolla onkin hyvät suhteet eri tahoille kuten RAY, Vanhustyön Keskusliitto sekä eri puolueiden eläkeläisjärjestöt joiden kanssa tehdään yhteistyötä.

Kansainvälisiä yhteyksiä Krellillä on ollut Eestiin, Venäjälle ja Ruotsiin. Nämä yhteydet ovat olleet luontevia lähetystyöhön sitoutuneelle jäsenkunnalle. Yhteys on toteutunut yli erilaisten rajojen.

Oman huoneiston tarve tuli ajankohtaiseksi vahvistuvalle toiminnalle. Sellainen ostettiin 1988 Espoon Leppävaarasta Harakantieltä Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tuen turvin. Palkattiin myös ensimmäinen toimistosihteeri, Leena Nurminen. Toimistoon hankittiin hyvä varustetaso, ensimmäinen tietokonekin jo 1989, jolla alettiin hoitaa mm. liiton jäsenrekisteriä. Sinne siirtyi myös lehden toimitustyö. Kun toiminnan laajentuessa tilat kävivät ahtaiksi ja varusteitakin jouduttiin uusimaan, RAY:n tuella ostettiin 1997 nykyinen toimistotila Helsingin Puistolasta Gideonit ry:lta. Siellä on voitu järjestää myös seminaareja ja koulutuskursseja. Aiheina on mm. yhdistystoiminta, lehdistöavustaminen ja Raamatun tuntemus.

Jäsenmerkin Krellille suunnitteli opettaja Eeva Hokkanen jo perustamisvuonna 1976. Merkki kuvaa Kristus-auringon valoa ja lämpöä elämän ja hedelmäntuottamisen edellytyksenä. Standaari puolestaan toteutettiin 1989 sinivalkoisena pienoislippuna ja sitä on jaettu paitsi ansioituneille vastuunkantajille ja yhdistyksille merkkipäivinä, myös yhteistyökumppaneille kuten kunnille ja seurakunnille.

Vammaisten nuorten palvelukodin avajaisia vietettiin syyskuussa 1983 Lempäälän Sääksjärvellä. Hanke lähti käyntiin jo 1978 opettaja Anni Valkaman testamenttilahjoituksesta Tampereen kaupunkilähetykselle. Käytännön suunnittelutyöstä vastasi Krellin erityistyöryhmä, jonka puheenjohtajana oli rehtori Elias Turunen. Lisävaroja toi konsertti Tampereen Kalevan kirkossa, jossa lauloi mm. Katri-Helena. Tampereen koululaiset osallistuivat talkoisiin tekemällä päivän työtä jollekin työnantajalle tai vaikkapa isovanhemmilleen ja lahjoittivat palkkansa palvelukotihankkeeseen. Myös RAY ja valtiovalta tukivat hanketta taloudellisesti. Anni Valkama – säätiö osti 1981 sopivan kiinteistön, josta kunnostuksen jälkeen kahdeksan liikuntavammaista nuorta sai kodin. ”Suuret saavutukset ovat lähteneet liikkeelle pienistä aluista”, piispa Erkki Kansanaho totesi kodin vihkiäisjuhlassa.

Virkistysleirejä koulutustilaisuuksia ja erilaista harrastustoimintaa Krell on järjestänyt muiden yhteisöjen loma- ja kurssikeskuksissa, kansanopistoissa sekä kylpylöissä eri puolilla maata. Alkuvuosina eli ajatus omasta kurssikeskuksesta ja hankkeitakin oli tähän suuntaan, mutta ne kaatuivat rahoitusvaikeuksiin. Nykyinen järjestely on osoittautunut hyväksi: virkistystoimintaa on järjestetty eri puolilla maata, eikä liiton varoja ole tarvinnut sitoa isoihin kiinteistökuluihin.

Teksti: Ulla Riutta