Kristliga Pensionärsförbundet r.f.
Union of the Christian Pensioners
 | Sotamuistoja: Varhaisnuoret isänmaan palvelijoina sodassa - Kuuntele muistoja sota-ajoilta Talvisodan syttymisestä on kulunut 80 vuotta. Alta voit lukea kirjoituksia sotamuistoista. Sotamuistoja on julkaistu Kristelli-lehdessä 2017 ja lottia koskeva haastattelu Kristelli-lehdessä 2013. Lue lisää |
 | Muista varovaisuus tulen kanssa Illan hämärtyessä on mukavaa polttaa kynttilöitä ja ulkotulia. Tässä muutama muistutus tulen riskeihin liittyen. Lue lisää |
 | Miesapua Lahden kristillisissä eläkeläisissä - KUUNTELE! Ystäväpysäkillä 2019 keskustellaan ajankohtaisista asioista ja tutustutaan krelliläisiin Lue lisää |
 | Kristillisen Eläkeliiton kevätjuhlat 24.4.2020 Mikkelissä 11.00 Ehtoollishetki, Tuomiokirkko, Savilahdenkatu 20 12.00 Lounas, seurakuntakeskus Lue lisää |
 | Asiakaslähtöisyys hyvän hoidon taustalla Teksti: Hanna Forsgren-Autio Kuvat: Hanna Mäkipää Kristelli 3/2019 Lue lisää |
 | Turvallinen elämä on Kristillisen Eläkeliiton teema 2019 Kristillisen Eläkeliiton vuoden 2019 teemana on turvallinen elämä. Toivomme, että teema innostaa yhdistyksiä olemaan mukana kullekin sopivalla tavalla. Olemme ideoineet paikallisyhdistyksille mahdollisen toteutuksen. Tähän liittyvän materiaalin saa pyynnöstä liiton toimistolta. Lue lisää |
 | Joulu sydämellä - Kuuntele muistoja jouluista Joulu sydämellä -ohjelmassa kuulet joulumuistoja Kristillisen Eläkeliiton toiminnassa mukana olevilta ihmisiltä. Joulu sydämellä -kalenterin on toimittanut Päivi Kyyrö. Ohjelmat löytyvät alta. Ohjelmia on yhteensä 25, joten joulua voi odottaa ohjelmia kuunnellen. Lue lisää |
 | Vuoden 2020 Hymymummo ja -pappa Irmeli ja Jorma Jousmäki tietävät mitä on kun ruoka on vähissä. He myös tietävät miten ihmeellisellä tavalla Jumala voi auttaa puutteen keskellä. Lue lisää |
 | KYSELY- Kuinka mielekästä vapaaehtoistyö on? Millaista tukea tarvitset? Vastaa Kristillisen Eläkeliiton kyselyyn TÄSTÄ Lue lisää |
Teemavuosi 2014: Muistojen voima
 |
Kuva: Mirka Kallio |
Kristillisen Eläkeliiton vuoden 2014 teemana on Muistojen voima. Yhdistysten jäsenet ovat vuoden aikana jakaneet omia muistojaan Kristelli-lehden sivuilla.
"Muistoissa on voimaa, on kiva nousta muistojen siiville, ne herättää muistot nuoruudesta ja entisaikojen elämästä, kodista ja perheestä. Muistoja, niistä on kiva keskustella ja kertoa nuoremmille."
-Heimo Ujala-
Tälle sivulle on koottu kirjoituksia, joita on julkaistu vuoden 2014 aikana Muistojen voima-palstalla.
| Muistojen voimaa Sastamalassa Seppo Sipilä on tehnyt elämäntyönsä Sastamalan Muistolan koulun talkkarina. Hänen isoisänsä isänsä Paul Senberg oli jo puuseppä. Samoin isänäidin isä. ... Lue lisää |
| Kun murhamies puuhun pistettiin Tämä sinällään traaginen, mutta lapsen mielessä hämmästystä ja ihmetystä herättänyt tapahtuma sattui Somerolla, jossa asuimme muutaman ensimmäisen evakkovuotemme. ... Lue lisää |
| Muistojen kenkä
teksti Urpo Vuorenoja
Sastamalalainen Paula Lehtinen löysi yllättäen kotitalonsa remonttia tehtäessä viime syksynä pienen varrellisen nahkakengän. Kyseessä oli hänen lapsuusaikansa kulunut kenkä. Sen paria ei löytynyt, mutta... tunteet kohahtivat pintaan.
Paula sai 4-vuotiaana nämä hienot juhlakengät. Niissä oli nahkapohja ja nahkavarret. Pohja oli kiinnitetty puunauloilla. Ne olivat oman isän tekemät. Lapsuuden kuva-albumista löytyi myös vanha valokuva. Siinä Paula on 4-vuotiaana morsiustyttönä vaaleanpunaisessa silkkimekossa. Ja kuinka ollakaan jalassa samat ruskeat varsikengät. Tuota kuvaa katsellessa tämä hetki unohtui ja mennyt palasi eloon.
Toisessa kuvassa oli oma rakas isä, joka viikkoa ennen Paulan syntymää vuonna 1944 oli päässyt sotavankeudesta Venäjältä. Hän oli ollut kuusi kuukautta vankileirillä ankeissa oloissa. Näin muistot, tunteet ja kuvat kohosivat pintaan vuosikymmenten takaa. Tällaisina hetkinä ymmärtää oman ja läheistensä elämän arvon. Elämämme on ihme.
Mitä mietit Paula nyt, kun näet tuon kengän? Mietin, että isä on varmasti suurella rakkaudella valmistanut minulle nämä kengät. Olinhan kuopus meidän perheessämme. Kaiken lisäksi isän ja minun välillä oli vahva rakkauden side, joka katkesi vasta vuonna 1981, jolloin isäni siirtyi ajasta ikuisuuteen.
Mitä se tuo mukanaan muistojen laatikoista? Muistan, kuinka nämä ainoat kenkäni olivat minulle tärkeät ja rakkaat.
Mitkä laulut tai ajatukset liittyvät jotenkin tähän? Ajatukset ja muistot rakkaasta syntymäkodista ovat unohtumattomat. Ylellisyyksiä ei kovasti ollut, mutta rakkautta ja turvallisuutta sitäkin enemmän.
teksti Urpo Vuorenoja
Sastamalalainen Paula Lehtinen löysi yllättäen kotitalonsa remonttia tehtäessä viime syksynä pienen varrellisen nahkakengän. Kyseessä oli hänen lapsuusaikansa kulunut kenkä. Sen paria ei löytynyt, mutta... tunteet kohahtivat pintaan.
Paula sai 4-vuotiaana nämä hienot juhlakengät. Niissä oli nahkapohja ja nahkavarret. Pohja oli kiinnitetty puunauloilla. Ne olivat oman isän tekemät. Lapsuuden kuva-albumista löytyi myös vanha valokuva. Siinä Paula on 4-vuotiaana morsiustyttönä vaaleanpunaisessa silkkimekossa. Ja kuinka ollakaan jalassa samat ruskeat varsikengät. Tuota kuvaa katsellessa tämä hetki unohtui ja mennyt palasi eloon.
Toisessa kuvassa oli oma rakas isä, joka viikkoa ennen Paulan syntymää vuonna 1944 oli päässyt sotavankeudesta Venäjältä. Hän oli ollut kuusi kuukautta vankileirillä ankeissa oloissa. Näin muistot, tunteet ja kuvat kohosivat pintaan vuosikymmenten takaa. Tällaisina hetkinä ymmärtää oman ja läheistensä elämän arvon. Elämämme on ihme.
Mitä mietit Paula nyt, kun näet tuon kengän? Mietin, että isä on varmasti suurella rakkaudella valmistanut minulle nämä kengät. Olinhan kuopus meidän perheessämme. Kaiken lisäksi isän ja minun välillä oli vahva rakkauden side, joka katkesi vasta vuonna 1981, jolloin isäni siirtyi ajasta ikuisuuteen.
Mitä se tuo mukanaan muistojen laatikoista? Muistan, kuinka nämä ainoat kenkäni olivat minulle tärkeät ja rakkaat.
Mitkä laulut tai ajatukset liittyvät jotenkin tähän? Ajatukset ja muistot rakkaasta syntymäkodista ovat unohtumattomat. Ylellisyyksiä ei kovasti ollut, mutta rakkautta ja turvallisuutta sitäkin enemmän.
teksti Urpo Vuorenoja
Sastamalalainen Paula Lehtinen löysi yllättäen kotitalonsa remonttia tehtäessä viime syksynä pienen varrellisen nahkakengän. Kyseessä oli hänen lapsuusaikansa kulunut kenkä. Sen paria ei löytynyt, mutta... tunteet kohahtivat pintaan.
Paula sai 4-vuotiaana nämä hienot juhlakengät. Niissä oli nahkapohja ja nahkavarret. Pohja oli kiinnitetty puunauloilla. Ne olivat oman isän tekemät. Lapsuuden kuva-albumista löytyi myös vanha valokuva. Siinä Paula on 4-vuotiaana morsiustyttönä vaaleanpunaisessa silkkimekossa. Ja kuinka ollakaan jalassa samat ruskeat varsikengät. Tuota kuvaa katsellessa tämä hetki unohtui ja mennyt palasi eloon.
Toisessa kuvassa oli oma rakas isä, joka viikkoa ennen Paulan syntymää vuonna 1944 oli päässyt sotavankeudesta Venäjältä. Hän oli ollut kuusi kuukautta vankileirillä ankeissa oloissa. Näin muistot, tunteet ja kuvat kohosivat pintaan vuosikymmenten takaa. Tällaisina hetkinä ymmärtää oman ja läheistensä elämän arvon. Elämämme on ihme.
Mitä mietit Paula nyt, kun näet tuon kengän? Mietin, että isä on varmasti suurella rakkaudella valmistanut minulle nämä kengät. Olinhan kuopus meidän perheessämme. Kaiken lisäksi isän ja minun välillä oli vahva rakkauden side, joka katkesi vasta vuonna 1981, jolloin isäni siirtyi ajasta ikuisuuteen.
Mitä se tuo mukanaan muistojen laatikoista? Muistan, kuinka nämä ainoat kenkäni olivat minulle tärkeät ja rakkaat.
Mitkä laulut tai ajatukset liittyvät jotenkin tähän? Ajatukset ja muistot rakkaasta syntymäkodista ovat unohtumattomat. Ylellisyyksiä ei kovasti ollut, mutta rakkautta ja turvallisuutta sitäkin enemmän.
teksti Urpo Vuorenoja
Sastamalalainen Paula Lehtinen löysi yllättäen kotitalonsa remonttia tehtäessä viime syksynä pienen varrellisen nahkakengän. Kyseessä oli hänen lapsuusaikansa kulunut kenkä. Sen paria ei löytynyt, mutta... tunteet kohahtivat pintaan.
Paula sai 4-vuotiaana nämä hienot juhlakengät. Niissä oli nahkapohja ja nahkavarret. Pohja oli kiinnitetty puunauloilla. Ne olivat oman isän tekemät. Lapsuuden kuva-albumista löytyi myös vanha valokuva. Siinä Paula on 4-vuotiaana morsiustyttönä vaaleanpunaisessa silkkimekossa. Ja kuinka ollakaan jalassa samat ruskeat varsikengät. Tuota kuvaa katsellessa tämä hetki unohtui ja mennyt palasi eloon.
Toisessa kuvassa oli oma rakas isä, joka viikkoa ennen Paulan syntymää vuonna 1944 oli päässyt sotavankeudesta Venäjältä. Hän oli ollut kuusi kuukautta vankileirillä ankeissa oloissa. Näin muistot, tunteet ja kuvat kohosivat pintaan vuosikymmenten takaa. Tällaisina hetkinä ymmärtää oman ja läheistensä elämän arvon. Elämämme on ihme.
Mitä mietit Paula nyt, kun näet tuon kengän? Mietin, että isä on varmasti suurella rakkaudella valmistanut minulle nämä kengät. Olinhan kuopus meidän perheessämme. Kaiken lisäksi isän ja minun välillä oli vahva rakkauden side, joka katkesi vasta vuonna 1981, jolloin isäni siirtyi ajasta ikuisuuteen.
Mitä se tuo mukanaan muistojen laatikoista? Muistan, kuinka nämä ainoat kenkäni olivat minulle tärkeät ja rakkaat.
Mitkä laulut tai ajatukset liittyvät jotenkin tähän? Ajatukset ja muistot rakkaasta syntymäkodista ovat unohtumattomat. Ylellisyyksiä ei kovasti ollut, mutta rakkautta ja turvallisuutta sitäkin enemmän.
|
| Hyvät kengät isältäni sain Laulun sävel: virsi 514 Anna meille rauhasi Herra tänäänkin (Rüdeger Lüders 1965) Lue lisää |
| Toive Maailman rauhan toive vain kaukaa kangastaa, kun riehuu sodat veriset, ja joukot pakolaisten vaeltaa, ja tykit säveltä soi kuoleman. Maailman rauha vain totta olla voisi, jos uudeks muuttuis sydän ... Lue lisää |
| Eila Korjalan runo 60-luvulta Muistojen voima on seurannut kintereilläni kaiken aikaa. Eräänä päivänä muistin, miten opiskeluaikana Helsingissä koti-ikävän vallassa kirjoitin pienen runon, joka julkaistiin ... Lue lisää |
| Veikko Laari muistelee 70 vuoden takaa Meidän perheestä oli neljä veljestä sodassa. Oli jo sodittu muutama vuosi. Veljet kävivät keväällä vielä lomilla. He kertoivat, että on oudon hiljaista. Jotain on ... Lue lisää |
| Satunnainen kohtaaminen sairasosastolla Muistojen voima- teema tuo mieleen tapahtumia, joiden merkitystä tulee tarkastelleeksi uudesta näkökulmasta. Muistoni liittyy metsätöihin. Vinssasimme metsässä tukkeja traktorin vinssillä. ... Lue lisää |
| Muistoja lapsuudesta Asuin lapsuuteni perheyhteisössä, johon kuului kolme sukupolvea; meidän perhe ja äitini vanhemmat, siis mummo ja pappa. Hilda, pieni ja pyöreä, Taavetti, pitkä ja laiha. Isäni kävi ... Lue lisää |
| Voipytyn tarina |