Seppo Sipilä on tehnyt elämäntyönsä Sastamalan Muistolan koulun talkkarina. Hänen isoisänsä isänsä  Paul Senberg oli jo puuseppä. Samoin isänäidin isä. Seppo kertoo, että hänen pappansa oli Jumalaan uskova mies ja tämän isä taas valmisti ammatikseen ruumisarkkuja ja elätti puuseppänä perheensä.

Seppo tekee itse myös puuveistotaidetta ja talkkarina ollessaan hän valmisti viisikielisiä kanteleita kaikkiin paikkakunnan kouluihin. Seppo toi Sastamalan Krellin muisteluiltaan suuren matkalaukullisen erilaisia puutyökaluja. Siinä sitten ihmeteltiin yhdessä kunkin välineen käyttötarkoitusta. Niiden nimetkin olivat aivan outoja. Laukun sisältö käsitti yli kymmenen erilaista vempainta. Ja mikä mukavinta, ne olivat Simon esivanhempien aikoinaan käyttämiä. Esityksensä aluksi Seppo otti kokoustilamme alttarilta puisen ristin. Kohotti sen korkealle ja sanoi, että ”tässä on hienoin puuesine! Tämä kertoo meille tyhjän ristin sanomaa: Jeesus on ylösnoussut!”

Kun katselimme suorastaan hartaudella noita puutyökaluja, ajattelimme kunnioituksella esi-isiemme työtapoja, - taitoja ja ammatillista arvostusta. Heti tuli mieleen myös tuo klassinen opetus ”rukoile ja tee työtä”.

Jumala käyttää joskus meidän tekemiämme välineitä pelloillaan ja pajoissaan, kouluilla ja kodeissa. Emme osaa ajatella varmaankaan riittävästi sitä, että joku väline on jo suunnitteluvaiheessa siunattu! Sepon elävää kerrontaa kuunnellessa kiteytyi mieleen ajatus siitä, miten tärkeää on kunnioittaa isän ja äidin työtä ja elämää. Vain sillä tavalla oma elämämme asettuu siihen samaan jatkumoon. Meidät on luotu luomaan Jumalan tahdon mukaista elämää - hänen tarkoittamallaan tavalla - hänen lapsinaan ja hänelle kunniaksi!
 

Artikkelin kirjoittaja ja valokuvat: Urpo Vuorenoja

Muisteluesineiden tuoja ja kertoja: Seppo Sipilä