Etusivu | Tietoa meistä | Yhdistykset | Jäsenille | Medianurkka | Hae
Ikääntyneiden oikeus käteiseen rahaan ja pankkipalveluihin turvattava

Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n kannanotto Pankkien noudatettava yhdenvertaisuuslakia - Ikääntyneiden oikeus käteiseen rahaan ja pankkipalveluihin turvattava Lue lisää

Kristilliset eläkeläiset liikkuvat paljon! Vuonna 2017 yhteensä 342 352 kertaa

Liikunnalla on hyviä vaikutuksia niin fyysiseen kuin psyykkiseen terveyteen. Lihaskuntoa kehittävä liikunta lisää luun lujuutta ja kestävyysliikunta kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa. Lisäksi liikunta lievittää stressiä ja parantaa unen laatua. Lue lisää

Ystävyys 13-vuotiaan Veeran ja 70-vuotiaan Ritvan silmin

Kristillinen Eläkeliitto kutsuu isovanhempia piirtämään ystävyydestä yhdessä lapsenlapsen kanssa. Tämä Ystävyys-piirustus saapui postitse 21.6.2018. Lue lisää

Kristillisten Eläkeläisten virkistäytymisleiri 26. - 29.6. 2018 Hupelissa

Koko ohjelman näet TÄSTÄ Lue lisää

Poliisi ei koskaan pyydä pankkitunnuksia puhelimitse

Valepoliiseista on tehty tänä vuonna jo lähes 200 ilmoitusta, kertoo poliisihallitus. Lue lisää

Liiton syysjuhla ja syyskokous 20.-21.10.2018 Kauniaisissa, Suomen Raamattuopistolla

Kristillisen Eläkeliiton syysjuhlia vietetään 20.-21.10.2018 Suomen Raamattuopistolla Kauniaisissa.  Lue lisää

Muistojen kenkä

Paula Lehtisen kenkä varhaislapsuudesta.

Sastamalalainen Paula Lehtinen löysi yllättäen kotitalonsa remonttia tehtäessä viime syksynä pienen varrellisen nahkakengän. Kyseessä oli hänen lapsuusaikansa kulunut kenkä. Sen paria ei löytynyt, mutta... tunteet kohahtivat pintaan. Paula sai 4-vuotiaana nämä hienot juhlakengät. Niissä oli nahkapohja ja nahkavarret. Pohja oli kiinnitetty puunauloilla. Ne olivat oman isän tekemät.

Lapsuuden kuva-albumista löytyi myös vanha valokuva. Siinä Paula on 4-vuotiaana morsiustyttönä vaaleanpunaisessa silkkimekossa. Ja kuinka ollakaan jalassa samat ruskeat varsikengät. Tuota kuvaa katsellessa tämä hetki unohtui ja mennyt palasi eloon.

Toisessa kuvassa oli oma rakas isä, joka viikkoa ennen Paulan syntymää vuonna 1944 oli päässyt sotavankeudesta Venäjältä. Hän oli ollut kuusi kuukautta vankileirillä ankeissa oloissa. Näin muistot, tunteet ja kuvat kohosivat pintaan vuosikymmenten takaa. Tällaisina hetkinä ymmärtää oman ja läheistensä elämän arvon. Elämämme on ihme.

Mitä mietit Paula nyt, kun näet tuon kengän?

Mietin, että isä on varmasti suurella rakkaudella valmistanut minulle nämä kengät. Olinhan kuopus meidän perheessämme. Kaiken lisäksi isän ja minun välillä oli vahva rakkauden side, joka katkesi vasta vuonna 1981, jolloin isäni siirtyi ajasta ikuisuuteen.

Mitä se tuo mukanaan muistojen laatikoista?

Muistan, kuinka nämä ainoat kenkäni olivat minulle tärkeät ja rakkaat.

Mitkä laulut tai ajatukset liittyvät jotenkin tähän?

Ajatukset ja muistot rakkaasta syntymäkodista ovat unohtumattomat. Ylellisyyksiä ei kovasti ollut, mutta rakkautta ja turvallisuutta sitäkin enemmän.

-Urpo Vuorenoja-