Maailman rauhan toive
vain kaukaa kangastaa,
kun riehuu sodat veriset,
ja joukot pakolaisten vaeltaa,
ja tykit säveltä soi kuoleman.
Maailman rauha vain totta olla voisi,
jos uudeks muuttuis sydän ihmisen…
hän omastaan kun toisillekin soisi,
ja muistais tarpeet lähimmäisien.
Kun ihminen myös toisen kuormaa kantais,
ja veli veljeänsä rakastais,
kun vihamiehen lyönnit anteeks antais,
ja luonaan avuton kun avun sais.
Vain kärsivällisyys voi riidat poistaa,
ja rakkaus, se rauhan rakentaa.
Kun uskonlamppus kirkkahana loistaa,
voit rauhanmaata hiukan heijastaa.

Helmi Latva