Siirry suoraan sisältöön
Etusivu | Tietoa meistä | Yhdistykset | Jäsenille | Medianurkka | Hae
"Iloa liikkeellä"-vuosi on parhaillaan käynnissä. Miten teemaa vietetään?

Teemavuosi kannustaa muun muassa liikkumaan ja tuomaan iloa läheisille. Toimintapäivillä 2022 jäsenet ideoivat, että teemavuosi voisi tuoda tullessaan esimerkiksi Iloa liikkeellä-retkiä, liikuntatilaisuuksia, vierailuja hoivakotiin laulamaan tai ulkoiluttamaan ikäihmisiä. Lue lisää

Mukana menossa -radio-ohjelmat marraskuussa 2023

Mukana menossa -ohjelmissa pääset kuulemaan ikäihmisiä koskettavista asioista ja KRELLIn toiminnasta. Ohjelmat toimittaa Päivi Kyyrö. Lue lisää

Ensio Koitto jäi täysorvoksi 8-vuotiaana. Koti löytyi, mutta ikävä jäi.

Ensio Koitto jäi täysorvoksi 8-vuotiaana. Koti löytyi, mutta ikävä jäi. Jumala piti kuitenkin pienestä Ensiosta hyvää huolta. Lue lisää

Mietteitä itsenäisyyspäivänä 2023, Terttu Laitinen

Perheessämme itsenäisyyspäivänä isällä kirkonmenot, seppeleenlasku sankarihaudalla, jossa kunniavartio lippuineen. Kaatuneiden haudoilla suuri joukko valkoisia puuristejä. Lue lisää

Joulu sydämellä-joulukalenterin luukut 1-15

Voit rauhoittua joulutunnelmaan kuuntelemalla KRELLIn Joulu sydämellä-ohjelmia. Ohjelmissa joulumuistojaan kertovat KRELLIn toiminnassa mukana olevat ihmiset. Ohjelmat ovat kestoltaan noin 3 minuuttia. Joulu sydämellä-ohjelmat on toimittanut Päivi Kyyrö vuonna 2019. Lue lisää

Holokaustinäyttely Tuusniemellä Hupelin kristillisessä toimintakeskuksessa

Holokaustin kieltäminen on Suomessa tehty lainvastaiseksi, tilanne Euroopassa ja Israelissa on todella vaikea. Siksi on tärkeää kiinnittää katseemme menneisyyteen. Joku on sanonut seuraavaa: ”Jos emme tunne historiaa, meillä ... Lue lisää

Veikko Laari muistelee 70 vuoden takaa

maalaistalo auton ikkunasta

Meidän perheestä oli neljä veljestä sodassa. Oli jo sodittu muutama vuosi. Veljet kävivät keväällä vielä lomilla. He kertoivat, että on oudon hiljaista. Jotain on tulossa, mutta mitä? Etulinjassa kun olivat, he olivat saaneet tietoonsa, että ”naapuri” valmistelee hyökkäystä. Isot herrat takana sanoivat, että ”älkää puhuko soopaa”. Äitimme oli uskova ihminen ja sanoi: ”Painakaa päänne mättään koloon, että ei kuula osuisi. Minä rukoilen täällä, että selviydytte hengissä”. Veljet pääsivät rintamalohkolleen. Ja pian alkoikin tapahtua. Repesi sellainen ”tulihelvetti”. Rautaa oli ilmassa ja paljon. Ihmeellistä, veljeni selvisivät kaikki ”ehjänä” takaisin. Kotirintamalla paljon rukoiltiin ja Jumala auttoi. En tiedä, miten tänään kävisi? On käännetty selkä Jumalalle. Uskon, että kun hätä tulee, osataan vieläkin rukoilla.

Olin sodan aikaan 16-vuotias. Minulla oli kolme sisarta ja äiti, joiden kanssa hoidimme maatilan työt. Saimme lisäksi venäläisen vangin kesäksi töihin. Hän oli hyvä mies ja teki töitä ahkerasti. Häneltä sujuivat kaikki työt. Hän oli Uralilta kotoisin. Muistaakseni hänellä oli vaimo ja kaksi lasta. Perhettään hän ikävöi. Syksyllä tuli tieto, että vangit kotiutetaan ja hän oli iloinen mies, koska pääsisi kotiin perheen luo. En tiedä, pääsikö.

Me ystävystyimme Antin kanssa, hän oli kuin isoveli minulle. Kun sain joskus nuhteita naisväeltä, Antti sanoi: ”Niet tarvitse olla kiukus Veikolle, Veikko jummartaa paljon”. Meillä oli haikeat jäähyväiset Antin kanssa, itku ei ollut kaukana. Kesän aikana olimme yhdessä töissä, opin siinä puhumaan venäjän kieltä melko hyvin ja Antti oppi suomea. Kommunikointi onnistui hyvin. Tajusin, että nämä miehet on määrätty rintamalle niin kuin Suomenkin miehet. Minulle jäi kaunis muisto Antista. Toivottavasti hän pääsi kotiin. Tällainen oli ”meidän Antti”.

Muisteli Veikko Laari Kurikasta

Siirry ajankohtaisten aiheiden linkkeihin.