Etusivu | Tietoa meistä | Yhdistykset | Jäsenille | Medianurkka | Hae
Vastaa turvallisuusaiheiseen kyselyyn!

Kristillinen Eläkeliitto kysyy jäseniltään ajankohtaisista asioista. Alla tällä hetkellä käynnissä ovat kyselyt. Lue lisää

Vastuunkantajien koulutusta Kuopiossa 13.11.2018

Ilmoittautumiset TÄSTÄ Lue lisää

Musiikkinäytelmä Tuhlaajapoika liiton syysjuhlilla su 21.10.2018 klo 13.30!

Musiikkinäytelmä Tuhlaajapoika nähdään Kristillisen Eläkeliiton syysjuhlilla sunnuntaina 21.10.2018 Suomen Raamattuopistolla Kauniaisissa. Tutustu koko ohjelmaan TÄSTÄ Lue lisää

Missä juhlitaan? Liiton juhlapaikat vuonna 2019

Kristillisen Eläkeliiton kevätjuhla ja vuosikokous pidetään Kouvolan seurakuntakeskuksessa perjantaina 26.4.2019. Lue lisää

Turvallinen elämä on Kristillisen Eläkeliiton teema 2019
Ystävyyspiirustus: Ystävyys 13-vuotiaan Inkerin silmin

Kristillinen Eläkeliitto kutsuu isovanhempia piirtämään ystävyydestä yhdessä lapsenlapsen kanssa. Tämä Ystävyys-piirustus saapui postitse 21.6.2018. Lue lisää

Miksi liikunta on hyvinvointini kannalta tärkeää?

Juttu on julkaistu Kristellissä 3/2018 Lue lisää

Mikä on edunvalvontavaltuutus ja miksi se olisi tärkeää tehdä?

Ote Kristelli-lehdestä 1/2018. Juttu on julkaistu lehdessä laajempana, otsikolla "Eläkeläisen pankkiasiat kuntoon". Lue lisää

Liiton syysjuhlat 20.-21.10.2018 Kauniaisissa

Tervetuloa liiton syysjuhlille Kauniaisiin, Suomen Raamattuopistolle! Lue lisää

Voipytyn tarina

 

Muistan tämän voipytyn lapsuudenkodistani. Oli sota-ajan jälkeinen aika. Voi oli kortilla. Jokaisella perheenjäsenellä oli oma elintarvikekortti, jolla sai kuukausittain annoksen voita. Pelkkä voi ei riittänyt, vaan sitä piti jatkaa margariinilla. Minäkin sekoitin monta kertaa äidin apuna voin ja margariinin tähän pyttyyn.

Mentyäni naimisiin, sain pytyn omaan kotiini. Vuosia kului. Muutimme monta kertaa ja pytty seurasi aina mukana. Nuorin tyttäremme pudotti vahingossa vanhan pytyn lattialle, jolloin se meni sirpaleiksi. Hän oli siitä hyvin pahoillaan. Nähtyään, kuinka surullinen olin, hän yritti liimata sirpaleet paikoilleen. Aina, kun katson liimattua pyttyä, muistan laulun ”Olen särkynyt saviruukku, pala palalta murtui pois…”

Seuraavana jouluna tyttäremme osti säästörahoillaan uuden samanlaisen pytyn. Olin iloinen ja yllättynyt saamastani joululahjasta.

Sirkka Kanto Nurmijärveltä