Etusivu | Tietoa meistä | Yhdistykset | Jäsenille | Medianurkka | Hae
Maija Kokkonen loihtii hahmoja neuloen ja virkaten

Maija Kokkonen on Lohjan Seudun kristilliset Eläkeläiset ry:n perustaja ja puheenjohtaja vuodesta 2004. Korona-aika on saanut hänet tekemään käsityönä uniikkeja pehmohahmoja. Lue lisää

Teemana tänä vuonna: Vuosista viis- elämä kantaa!

Kristillisen Eläkeliiton teemana tänä vuonna on Vuosista viis- elämä kantaa. Teemavuonna haluamme kannustaa jäsenistöä kertomaan elämän kokemuksistaan ja taidoistaan erityisesti nuoremmille sukupolville. Lue lisää

Erakoitumiskalenteri - kuuntele korona-ajan ajatuksia, tekstejä ja runoja.

Erakoitumiskalenterissa kysellään korona-ajan ajatuksia, luetaan jäsenten lähettämia tekstejä ja runoja. Luetaan myös välillä Kristelli-lehden luonnollista palstaa. Ohjelman on toimittanut Päivi Kyyrö. Lue lisää

Ajankohtaiset STM:n ohjeet koronavirustilanteeseen

Alla olevasta linkistä pääset STM:n sivulle, jonne on koottu kaikki sosiaali- ja terveysministeriön antamat koronavirustilannetta koskevat päätökset, viranomaisohjeet ja suositukset. Lue lisää

Isäni oli seppä!

Teksti ja kuva: Urpo Vuorenoja Lue lisää

Vuosista viis - elämä kantaa! Kutsu kirjoittamaan sinulle tärkeästä hetkestä.

Elämässä on hetkiä, päiviä, jotka piirtyvät syvästi muistiimme. Ne vaikuttavat meissä vielä vuosien, vuosikymmentenkin jälkeen. Haluaisitko kertoa kirjoittamalla jonkin muistosi, joka on jäänyt tärkeänä mieleesi. Lue lisää

Paljon yksiosaisia kortteja alennushinnalla!

Uudistamme korttivarastoa. Lue lisää

Teemavuosi 2021: Välitän, et ole yksin

Kristillisen Eläkeliiton teema vuonna 2021 on Välitän, et ole yksin. Teemavuonna halutaan muunmuassa rohkaista jäsenistöä kohtaamaan erityisesti yksinäisiä. Teemavuonna myös kannustetaan liikkumaan ja ryhtymään ulkoiluystäviksi.  Lue lisää

Esteettömyyden ihanteita

Kuva: Sakari Röyskö

Olemme rakentaneet ”konttoreita”, joihin pääsy on joillekin lähes mahdotonta. Silloin, kun itse on vielä voimissaan, on helppo rakentaa maailmaa, jossa on tilaa vain terveille, nuorille, näppärille pärjääjille.

Esteettömyyteen on alettu kiinnittää huomiota yhä enemmän. Sisäänkäyntejä on tehty sopiviksi liikuntarajoitteisille, hisseissä on näppäimet, joissa voi tunnistaa kosketuksella kerrokset. Aina ratkaisut eivät kuitenkaan ole kovin käytännönläheisiä. Tällaisia esimerkkejä voi löytää joistakin invalidivessoista. Tilat on kyllä tehty riittävän suuriksi apulaitteiden kanssa liikkumiseen, myös tukikahvat ovat oikeissa paikoissa, mutta jostain syystä wc-paperin pidikkeet on sijoitettu niin kauas, että niihin kurkottaminen ei onnistu istualtaan. Toivottavasti tätä ei huomaa liian myöhään.  Tällaisessa wc-tilassa kävijän on paras ottaa ensin rulla kainaloon ja vasta sitten istahtaa pöntölle.  

Esteettömyys kuuluu tasa-arvoiseen yhteiskuntaan, jossa erilaiset kyvyt ja tarpeet on otettu huomioon. Näin jokaisella on mahdollisuus saada palveluita ikään tai kuntoon katsomatta. Lain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Jossakin määrin tämä toteutuukin yhteiskunnassamme.  On kuitenkin tilanteita, joissa esteettömyysajattelu näyttää olevan ihan hukassa. Vaadimme esimerkiksi, että vanhusten pitäisi siirtyä netin käyttäjiksi, muuten he jäävät paitsi monista heille tärkeistä asioista.

Pankkiasioita on kätevä hoitaa netissä. Siitä vaan napsuttelemaan pitkää viitenumerosarjaa päätteelle. Radiossa voidaan kertoa tapahtumasta, joka voisi kiinnostaa iäkkäämpääkin, mutta ongelmaksi jää se, että lisätietoja löytyy netistä. Jos taas jostakin sattuu löytämään mahdollisuuden esimerkiksi varata aikaa pankkiasiointia varten puhelimitse, se usein tarkoittaa, että pitää olla hyvin nopea valitsemaan numeroita kielen tai palvelutarpeen mukaan. Kun on vihdoin päässyt painamaan numeron oikeaan kohteeseen, ovat linjat usein niin varattuja, että läpi ei sitten olekaan ilman puolen tunnin odotusta mahdollisuutta päästä. Täytyy olla todella tärkeää asiaa soittamiseen, jos siihen jaksaa yleensäkään ryhtyä.  

Olemme rakentaneet ”konttoreita”, joihin pääsy on joillekin lähes mahdotonta. Silloin, kun itse on vielä voimissaan, on helppo rakentaa maailmaa, jossa on tilaa vain terveille, nuorille, näppärille ja pärjääjille. Vielä hyvässä kunnossa olevien ikäihmistenkin on mahdollisuus oppia uusia tekniikoita ja päästä näin mukaan erilaisille areenoille, mutta heikoimmille pelkästä perusarjesta selviäminen voi vaatia suuria ponnistuksia. Kuitenkin jokaisella pitäisi olla terveydentilastaan, iästään tai vammaisuudestaan huolimatta samanarvoinen oikeus saada hänelle välttämättömiä ja myös kiinnostavia palveluita yhteiskunnassamme. 

Kun mahdollisuudet arjesta selviytymiseen ovat heikentyneet huomattavasti, voi edessä olla syrjäytyminen, kun jää osattomaksi monista tärkeistä asioista. Paluuta menneeseen, netittömään maailmaan, ei enää ole, mutta se ei poista velvollisuuksiamme ja vastuutamme lähimmäisiämme kohtaan. Miten voimme mahdollistaa kaikkien tasa-arvoiset mahdollisuudet elää ja toimia yhteiskunnassamme? Esteettömyys ei saisi tarkoittaa vain liuskoja sisäänkäynneissä, sen pitäisi olla paljon kokonaisvaltaisempaa lähimmäisen huomioimista.

Päivi Kyyrö