Etusivu | Tietoa meistä | Yhdistykset | Jäsenille | Medianurkka | Hae
Vuosi vaihtuu ja on jälleen tilastoinnin aika - lomakkeet löydät tästä

Tarvittavat lomakkeet paikallisyhdistysten ja piirien toiminnan tilastointiin löydät TÄSTÄ . Paikallisyhdistykset käyttävät lomakkeita Krell Y1 alkava vuosi ja Krell Y2 mennyt vuosi. Lomakkeiden palautus tapahtuu oman piirin sihteerille. Lue lisää

Esteettömyyden ihanteita

Kuva: Sakari Röyskö

Olemme rakentaneet ”konttoreita”, joihin pääsy on joillekin lähes mahdotonta. Silloin, kun itse on vielä voimissaan, on helppo rakentaa maailmaa, jossa on tilaa vain terveille, nuorille, näppärille pärjääjille.

Esteettömyyteen on alettu kiinnittää huomiota yhä enemmän. Sisäänkäyntejä on tehty sopiviksi liikuntarajoitteisille, hisseissä on näppäimet, joissa voi tunnistaa kosketuksella kerrokset. Aina ratkaisut eivät kuitenkaan ole kovin käytännönläheisiä. Tällaisia esimerkkejä voi löytää joistakin invalidivessoista. Tilat on kyllä tehty riittävän suuriksi apulaitteiden kanssa liikkumiseen, myös tukikahvat ovat oikeissa paikoissa, mutta jostain syystä wc-paperin pidikkeet on sijoitettu niin kauas, että niihin kurkottaminen ei onnistu istualtaan. Toivottavasti tätä ei huomaa liian myöhään.  Tällaisessa wc-tilassa kävijän on paras ottaa ensin rulla kainaloon ja vasta sitten istahtaa pöntölle.  

Esteettömyys kuuluu tasa-arvoiseen yhteiskuntaan, jossa erilaiset kyvyt ja tarpeet on otettu huomioon. Näin jokaisella on mahdollisuus saada palveluita ikään tai kuntoon katsomatta. Lain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Jossakin määrin tämä toteutuukin yhteiskunnassamme.  On kuitenkin tilanteita, joissa esteettömyysajattelu näyttää olevan ihan hukassa. Vaadimme esimerkiksi, että vanhusten pitäisi siirtyä netin käyttäjiksi, muuten he jäävät paitsi monista heille tärkeistä asioista.

Pankkiasioita on kätevä hoitaa netissä. Siitä vaan napsuttelemaan pitkää viitenumerosarjaa päätteelle. Radiossa voidaan kertoa tapahtumasta, joka voisi kiinnostaa iäkkäämpääkin, mutta ongelmaksi jää se, että lisätietoja löytyy netistä. Jos taas jostakin sattuu löytämään mahdollisuuden esimerkiksi varata aikaa pankkiasiointia varten puhelimitse, se usein tarkoittaa, että pitää olla hyvin nopea valitsemaan numeroita kielen tai palvelutarpeen mukaan. Kun on vihdoin päässyt painamaan numeron oikeaan kohteeseen, ovat linjat usein niin varattuja, että läpi ei sitten olekaan ilman puolen tunnin odotusta mahdollisuutta päästä. Täytyy olla todella tärkeää asiaa soittamiseen, jos siihen jaksaa yleensäkään ryhtyä.  

Olemme rakentaneet ”konttoreita”, joihin pääsy on joillekin lähes mahdotonta. Silloin, kun itse on vielä voimissaan, on helppo rakentaa maailmaa, jossa on tilaa vain terveille, nuorille, näppärille ja pärjääjille. Vielä hyvässä kunnossa olevien ikäihmistenkin on mahdollisuus oppia uusia tekniikoita ja päästä näin mukaan erilaisille areenoille, mutta heikoimmille pelkästä perusarjesta selviäminen voi vaatia suuria ponnistuksia. Kuitenkin jokaisella pitäisi olla terveydentilastaan, iästään tai vammaisuudestaan huolimatta samanarvoinen oikeus saada hänelle välttämättömiä ja myös kiinnostavia palveluita yhteiskunnassamme. 

Kun mahdollisuudet arjesta selviytymiseen ovat heikentyneet huomattavasti, voi edessä olla syrjäytyminen, kun jää osattomaksi monista tärkeistä asioista. Paluuta menneeseen, netittömään maailmaan, ei enää ole, mutta se ei poista velvollisuuksiamme ja vastuutamme lähimmäisiämme kohtaan. Miten voimme mahdollistaa kaikkien tasa-arvoiset mahdollisuudet elää ja toimia yhteiskunnassamme? Esteettömyys ei saisi tarkoittaa vain liuskoja sisäänkäynneissä, sen pitäisi olla paljon kokonaisvaltaisempaa lähimmäisen huomioimista.

Päivi Kyyrö