Etusivu | Tietoa meistä | Yhdistykset | Jäsenille | Medianurkka | Hae
Ikääntyneiden oikeus käteiseen rahaan ja pankkipalveluihin turvattava

Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n kannanotto Pankkien noudatettava yhdenvertaisuuslakia - Ikääntyneiden oikeus käteiseen rahaan ja pankkipalveluihin turvattava Lue lisää

Kristilliset eläkeläiset liikkuvat paljon! Vuonna 2017 yhteensä 342 352 kertaa

Liikunnalla on hyviä vaikutuksia niin fyysiseen kuin psyykkiseen terveyteen. Lihaskuntoa kehittävä liikunta lisää luun lujuutta ja kestävyysliikunta kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa. Lisäksi liikunta lievittää stressiä ja parantaa unen laatua. Lue lisää

Ystävyys 13-vuotiaan Veeran ja 70-vuotiaan Ritvan silmin

Kristillinen Eläkeliitto kutsuu isovanhempia piirtämään ystävyydestä yhdessä lapsenlapsen kanssa. Tämä Ystävyys-piirustus saapui postitse 21.6.2018. Lue lisää

Kristillisten Eläkeläisten virkistäytymisleiri 26. - 29.6. 2018 Hupelissa
Poliisi ei koskaan pyydä pankkitunnuksia puhelimitse

Valepoliiseista on tehty tänä vuonna jo lähes 200 ilmoitusta, kertoo poliisihallitus. Lue lisää

Liiton syysjuhla ja syyskokous 20.-21.10.2018 Kauniaisissa, Suomen Raamattuopistolla

Kristillisen Eläkeliiton syysjuhlia vietetään 20.-21.10.2018 Suomen Raamattuopistolla Kauniaisissa.  Lue lisää

80-vuotias kansaneläke on kattava, mutta riittämätön

Tiedote.
Julkaistu: 24.05.2017 klo 09:13
Julkaisija: Kela

Omana aikanaan kansaneläke oli Suomen historian suurin sosiaalinen uudistus. Nykyään sen taso on kansainvälisesti verrattuna alhainen.

Kansaneläkettä saavat ne eläkeläiset, joiden työeläke on pieni. Kansaneläke on nykyisellään kattava: se takaa vähimmäiseläketurvan koko väestölle. Tasoltaan se on kuitenkin riittämätön.

– Kansainvälisesti verrattuna Suomen kansaneläke on pieni, ja sen taso on viimeisten vuosikymmenien aikana huonontunut suhteessa väestön keskituloon, sanoo Kelan yhteiskuntasuhteiden johtaja, professori Olli Kangas.

Suomalaiset eläkeläiset ovat kansainvälisesti verrattuna pienituloisia. Tätä selittää se, että Suomessa eläkeläisten työssä käyminen ja yksityiset eläkkeet ovat harvinaisempia kuin monissa muissa maissa.

Köyhien eläkeläisten aseman helpottamiseen on eri tapoja, jotka voivat koskea sekä takuueläkettä että kansaneläkettä. Pelkkä takuueläkkeen nostaminen kohdistuisi vain kaikkein pienituloisimmille ja aiheuttaisi vähemmän kustannuksia kuin kansaneläkkeen korottaminen. Takuueläkkeen suuri korotus voisi kuitenkin johtaa kannustinongelmiin ja lisäisi tasaeläke-elementtiä suomalaisessa eläkejärjestelmässä.

Eläkeläisköyhyyttä helpottaisi myös perhevapaiden tasaisempi jakautuminen naisten ja miesten kesken, sillä lyhyt tai rikkonainen työura johtaa pieneen työeläkkeeseen. Se on tällä hetkellä ongelma erityisesti naisilla: naisten työeläke on keskimäärin 66 % miesten eläkkeestä.

– Eläkeläisköyhyyden poistamisessa kannattaa etsiä tasapainoa näiden eri vaihtoehtojen välillä, Kangas toteaa.

Kansaneläkkeiden jakaminen käynnistyi vaatimattomasti

Kansaneläke oli aikanaan Suomen historian suurin sosiaalinen uudistus, joka kattoi periaatteessa kaikki yli 18-vuotiaat suomalaiset. Eduskunta hyväksyi kansaneläkelain 27.4.1937, ja Tasavallan presidentti Kyösti Kallio vahvisti sen 31.5.1937. Kansaneläkkeen hoitoa varten perustettiin Kansaneläkelaitos (Kela), joka aloitti toimintansa joulukuussa 1937.

Ensimmäiset kansaneläkkeet myönnettiin työkyvyttömyyseläkkeinä vuonna 1942 keskellä toista maailmansotaa. Ensimmäisenä vuonna kansaneläkettä sai 221 henkilöä. Nykyään kansaneläkkeen saajia on noin 610 000.

– Alkuvuosien vähäinen into hakea kansaneläkettä johtui ennen kaikkea sen alhaisesta tasosta, joka ei riittänyt turvaamaan edes vaatimatonta toimeentuloa. Kuukausieläkkeellä sai vuonna 1953 noin kolme kiloa kahvia. Monet eivät myöskään tienneet oikeudesta eläkkeeseen, sanoo Kelan erikoistutkija Ilpo Airio.

Tuberkuloosista masennukseen

Kansaneläke on kokenut 80 vuoden olemassaolonsa aikana lukuisia muutoksia. Sosiaaliturvan peruslähtökohta ei kuitenkaan muutu: ihmiset kohtaavat elämänsä aikana erilaisia riskejä, joita ovat esimerkiksi vanhuus, sairastuminen ja työkyvyn menetys.

– Riskit heijastavat oman aikansa kansanterveydellisiä ja sosiaalisia haasteita ja muuttavat muotoaan. Kansaneläkkeen ensimmäisinä vuosikymmeninä tuberkuloosi oli merkittävä kansanterveysongelma ja työkyvyttömyyden aiheuttaja. Nykyään taas masennus on yksi yleisimmistä kansanterveysongelmista, joka aiheuttaa huomattavaa työ- ja toimintakyvyn heikkenemistä, sanoo tutkimustiimin päällikkö Karoliina Koskenvuo Kelasta.

Kelan tutkimus järjestää 24.5. Turvaa elämän eri vaiheissa – Kansaneläke 80 vuotta -juhlaseminaarin, jossa tarkastellaan kansaneläkkeen nykytilaa, historiaa ja yhteiskunnallista merkitystä. Lisäksi seminaarissa pohditaan suomalaista eläketurvaa kansainvälisestä näkökulmasta. 

Lisätietoja:
Kelan yhteiskuntasuhteiden johtaja, professori Olli Kangas, Kela, puh. 0400 261 158
tutkimustiimin päällikkö Karoliina Koskenvuo, Kela, puh. 050 552 2157
erikoistutkija Ilpo Airio, Kela, puh. 020 634 1954
sähköpostit: etunimi.sukunimi@kela.fi