Etusivu | Tietoa meistä | Yhdistykset | Jäsenille | Medianurkka | Hae
Vietä mukava hetki kuunnellen Erakoitumiskalenteri- radio-ohjelmaa

Jäsenet ympäri Suomen kertovat ajatuksiaan Päivi Kyyrön haastattelemana. Lue lisää

Varokaa huijareita - hyödyntävät koronaviruksenpelkoa

Julkaistu 18.3.2020 Kristillinen Eläkeliitto Lue lisää

Erakoitumiskalenteri - miten saada aika kulumaan eristyksissä ja sisätiloissa

Suomi on poikkeusoloissa koronaviruksen vuoksi. Yli 70-vuotiaita velvoitetaan pysymään nyt erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa. Haluamme piristää teitä jäseniä pilke silmäkulmassa keksityllä ... Lue lisää

”Näin yritän piristää itseäni… aamulla myös silmänruokaa” -Kirsti Kouvolasta
Kristillisen Eläkeliiton kevätjuhlat 24.4.2020 Mikkelissä PERUTTU

Kristillisen Eläkeliiton hallitus on keskustellut koronavirustilanteesta ja päättänyt perua vuosikokouksen ja kevätjuhlan 24.4.2020 Mikkelissä, koska jäsenistömme koostuu riskiryhmään kuuluvista, ikäihmisistä. Näin noudatamme hallituksen ja THL:n suosituksia. Lue lisää

Miksi liikunta on hyvinvointini kannalta tärkeää?

Juttu on julkaistu Kristellissä 3/2018 Lue lisää

Ajatuksia koronasta taiteen keinoin

Tältä sivulta näet jäsenistön lähettämiä korona-teoksia. Lue lisää

Koronataidetta - Millaisia ajatuksia koronavirus sinussa herättää?

Voisitko kuvata tuntemuksia taiteen keinoin? Lue lisää

Vuosista viis-elämä kantaa! -leiri 4.-5.6.

Tervetuloa Kristillisen Eläkeliiton kesäiselle leirille Kauniaisiin 4 - 5.6.2020. Voit tulla leirille yksin tai ottaa mukaan vaikkapa lapsesi, lapsenlapsen (vähintään 7 vuotiaan), ystävän tai puolison. Lue lisää

Eläkkeellä, töissä vai molemmissa

Kaikkien eläkkeiden rinnalla voi tehdä ansiotyötä, mutta ehdot vaihtelevat. Vuoden alusta voimaanastunut Työeläkeuudistus 2017 toi uusia mahdollisuuksia ansiotyön tekemiseen eläkkeen rinnalla.

Eläketurvakeskus
31.5.2017
Viestintä / Kimmo Kontio

Vaikka alkavat työeläkkeet keskimäärin ovat vuosi vuodelta yhä parempia, myös eläkeläisten valmiudet työntekoon ovat jatkuvasti kehittyneet. Uudet eläkeläissukupolvet ovat entistä koulutetumpia, terveempiä ja siten työkykyisempiä. Onkin todettu, että opiskelijoiden jälkeen ikääntyneet ovat kaikkein joustavinta työvoimaa maassamme.

Elämäntilanteilla vaikutusta valintoihin

Eläkkeensaajien työssäkäynti ei ole kuitenkaan vain lisätulojen hankkimista tai ajankulua. Esimerkiksi yhä useampi alkava työkyvyttömyyseläke on osittainen. Näillä henkilöillä toimeentulon toinen puoli ansaitaan työllä. Ansiotyö on tärkeässä roolissa myös tulevan vanhuuseläkkeen parantamiseksi.

Monella eläkkeensaajalla voi olla muutenkin tarvetta toimeentulonsa kohentamiseen, sillä yksinasuvista yli puolet on 55-vuotiaita tai vanhempia.

Omaishoitajana toimiville tulee ansioita ja kertyy eläkettä omaishoidon tuesta, jos heillä on sopimus omaishoitajana toimimisesta kunnan kanssa.

Vuoden alusta startannut uusi eläke-etu, osittainen varhennettu vanhuuseläke on herättänyt paljon kysymyksiä. Osittaiseen vanhuuseläkkeeseen ennen kokoaikaista vanhuuseläkettään ovat oikeutettuja 61-vuotiaat ja vanhemmat. Tätä uutta eläkemuotoa voi hakea vaikka jatkaisi täysipäiväisesti töissä. Ennen eläkeiän alarajaa nostettu osittainen eläke voi pienentää vanhuuseläkettä, jos ei ole saavuttanut alinta eläkeikäänsä. Ennen eläkeiän alarajaa nostetusta eläkkeestä vähennetään pysyvästi 0,4 prosenttia jokaista varhennuskuukautta kohti.

Selvitä toimeentulon kokonaisuus ensin

Kuten kaikilla muillakin, tulojen kasvu vaikuttaa eläkkeensaajan omaan verotukseen, vaikka ei niin paljon kuin yleisesti kuvitellaan. Eläkkeen ja palkan kokonaisuus jättää liki aina enemmän rahaa kukkaronpohjalle kuin samansuuruinen palkka. Samoin aivan pienimpiä eläkkeitä lukuun ottamatta työn veroprosentti on myös vastaavia eläketuloja keveämpi. Tämä johtuu siitä, että eläkkeen ohessa saadusta palkasta tehdään ja voi tehdä sellaisia vähennyksiä, joita ei tehdä eläkkeestä, vaikka eläketulovähennykset saattavat pienentyä.

Henkilön iästä riippuen palkkatuloista voidaan periä verotuksessa pakollisia sosiaalivakuutusmaksuja, joista suurin on työeläkemaksu 68-vuoden ikään asti. Nämä kaikki maksut vähennetään verotuksessa. Vieläkin merkittävämpää on, että vuoden alusta palkansaajan eläkemaksua ei enää vähennetä eläkkeen laskennan perusteena olevasta palkasta, mikä parantaa huomattavasti nyt kertyviä työeläkkeitä

Lisäansioiden vaikutus omaan veroprosenttiin on kuitenkin viisasta selvittää aina etukäteen. Ansioiden kasvu voi myös vaikuttaa mahdollisiin muihin sosiaaliturvaetuuksiin, kuten eläkkeensaajan asumistukeen.

Työ eläkkeellä ja eläkkeen kertyminen

Vanhuuseläkkeellä ja uudella osittaisella vanhuuseläkkeellä voi ansaita muita tuloja vapaasti ilman lisätulojen vaikutusta eläkkeeseen. Ainoastaan jos ottaa täyden vanhuuseläkkeen ja tekee töitä samalle työnantajalle, työsuhteen pitää välillä päättyä ja työn ehtojen selvästi muuttua.

Jopa täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä voi tehdä työtä tietyin ehdoin ja joka tapauksessa saa ansaita ainakin 737,45 euroa kuukaudessa. Ansiorajojen ylittyessä eläkkeen voi jättää lepäämään määräajaksi. Kun työ päättyy, työkykyä ei arvioida uudelleen, vaan eläkkeen maksu jatkuu.

Ennen 2017 myönnetyt osa-aikaeläkkeet voivat jatkua entisin ehdoin. Näiden vanhojen osa-aikaeläkkeiden maksamisen ehtona onkin osa-aikatyö sovituissa rajoissa.

Pääsääntöisesti eläkettä kertyy 1,5 % vuodessa eläkkeen rinnalla. Voimassaolevien osa-aikaeläkkeiden ja uusien osittaisten vanhuuseläkkeiden rinnalla työstä kertyy eläkettä 1,7 % vuodessa alle 53-62-vuotiailla ja1,5 % vuodessa muilla alle 68-vuotiailla.

Kun eläke alkaa vasta eläkeiän alarajan jälkeen, siihen lisätään eläkettä haettaessa automaattisesti 1.1.2017 lähtien kertynyt lykkäyskorotus, mikä on 0,4 prosenttia lisää eläkkeeseen jokaista lykättyä kuukautta kohti.

Vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan jälkeen ansiot eivät enää kerrytä eläkettä, eikä niistä makseta eläkemaksuja.

Eläkettä muistettava hakea

Joskus on tavattu sanoa, että eläkkeelle jäädään vain kerran, mutta se ei pidä enää aivan paikkaansa. Eläkkeelle voi jäädä useammin kuin kerran. Eläkeaikana tehdystä ansiotyöstä kertyy eläkettä edellä kerrotuilla periaatteilla ennen vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajaa 68 ikävuotta.

Eläkeaikana palkkatyötä tehneen on muistettava hakea eläkettä, kun sen aika on. Työkyvyttömyyseläke kylläkin muuttuu vanhuuseläkkeeksi vanhuuseläkeiässä. Sen sijaan työkyvyttömyyseläkkeellä ansiotyöstä kertynyttä eläkettä on haettava erikseen maksuun, vanhuuseläkkeelle siirtyessä, jos on lopettanut työn.

Jos täydelle vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen on aloittanut uuden työn, siitä kertyneen eläkkeen voi hakea maksuun 68-vuotiaana. Osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeistä vanhuuseläkettä tulee hakea erikseen, kun työ on päättynyt.

Yrittäjäeläkkeessä ei vaadita yhtä selviä rajoja kuin palkkatyössä, vaan yrittäjä voi nostaa koko eläkkeensä ja silti jatkaa yrittämistä. Lisäksi voi halutessaan kerryttää itselleen lisää eläkettä maksamalla yrittäjäeläkemaksua vapaaehtoisesti 68 ikävuoteen asti, jolloin sen voi hakea maksuun.

Lisätietoja: Eläketurvakeskuksen tiedottaja Kimmo Kontio, puh: 029 411 2314