Vaikka alkavat työeläkkeet keskimäärin ovat vuosi vuodelta yhä parempia, myös eläkeläisten valmiudet työntekoon ovat jatkuvasti kehittyneet. Uudet eläkeläissukupolvet ovat entistä koulutetumpia, terveempiä ja siten työkykyisempiä. Onkin todettu, että opiskelijoiden jälkeen ikääntyneet ovat kaikkein joustavinta työvoimaa maassamme.

Elämäntilanteilla vaikutusta valintoihin

Eläkkeensaajien työssäkäynti ei ole kuitenkaan vain lisätulojen hankkimista tai ajankulua. Esimerkiksi yhä useampi alkava työkyvyttömyyseläke on osittainen. Näillä henkilöillä toimeentulon toinen puoli ansaitaan työllä. Ansiotyö on tärkeässä roolissa myös tulevan vanhuuseläkkeen parantamiseksi.

Monella eläkkeensaajalla voi olla muutenkin tarvetta toimeentulonsa kohentamiseen, sillä yksinasuvista yli puolet on 55-vuotiaita tai vanhempia.

Omaishoitajana toimiville tulee ansioita ja kertyy eläkettä omaishoidon tuesta, jos heillä on sopimus omaishoitajana toimimisesta kunnan kanssa.

Vuoden alusta startannut uusi eläke-etu, osittainen varhennettu vanhuuseläke on herättänyt paljon kysymyksiä. Osittaiseen vanhuuseläkkeeseen ennen kokoaikaista vanhuuseläkettään ovat oikeutettuja 61-vuotiaat ja vanhemmat. Tätä uutta eläkemuotoa voi hakea vaikka jatkaisi täysipäiväisesti töissä. Ennen eläkeiän alarajaa nostettu osittainen eläke voi pienentää vanhuuseläkettä, jos ei ole saavuttanut alinta eläkeikäänsä. Ennen eläkeiän alarajaa nostetusta eläkkeestä vähennetään pysyvästi 0,4 prosenttia jokaista varhennuskuukautta kohti.

Selvitä toimeentulon kokonaisuus ensin

Kuten kaikilla muillakin, tulojen kasvu vaikuttaa eläkkeensaajan omaan verotukseen, vaikka ei niin paljon kuin yleisesti kuvitellaan. Eläkkeen ja palkan kokonaisuus jättää liki aina enemmän rahaa kukkaronpohjalle kuin samansuuruinen palkka. Samoin aivan pienimpiä eläkkeitä lukuun ottamatta työn veroprosentti on myös vastaavia eläketuloja keveämpi. Tämä johtuu siitä, että eläkkeen ohessa saadusta palkasta tehdään ja voi tehdä sellaisia vähennyksiä, joita ei tehdä eläkkeestä, vaikka eläketulovähennykset saattavat pienentyä.

Henkilön iästä riippuen palkkatuloista voidaan periä verotuksessa pakollisia sosiaalivakuutusmaksuja, joista suurin on työeläkemaksu 68-vuoden ikään asti. Nämä kaikki maksut vähennetään verotuksessa. Vieläkin merkittävämpää on, että vuoden alusta palkansaajan eläkemaksua ei enää vähennetä eläkkeen laskennan perusteena olevasta palkasta, mikä parantaa huomattavasti nyt kertyviä työeläkkeitä

Lisäansioiden vaikutus omaan veroprosenttiin on kuitenkin viisasta selvittää aina etukäteen. Ansioiden kasvu voi myös vaikuttaa mahdollisiin muihin sosiaaliturvaetuuksiin, kuten eläkkeensaajan asumistukeen.

Työ eläkkeellä ja eläkkeen kertyminen

Vanhuuseläkkeellä ja uudella osittaisella vanhuuseläkkeellä voi ansaita muita tuloja vapaasti ilman lisätulojen vaikutusta eläkkeeseen. Ainoastaan jos ottaa täyden vanhuuseläkkeen ja tekee töitä samalle työnantajalle, työsuhteen pitää välillä päättyä ja työn ehtojen selvästi muuttua.

Jopa täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä voi tehdä työtä tietyin ehdoin ja joka tapauksessa saa ansaita ainakin 737,45 euroa kuukaudessa. Ansiorajojen ylittyessä eläkkeen voi jättää lepäämään määräajaksi. Kun työ päättyy, työkykyä ei arvioida uudelleen, vaan eläkkeen maksu jatkuu.

Ennen 2017 myönnetyt osa-aikaeläkkeet voivat jatkua entisin ehdoin. Näiden vanhojen osa-aikaeläkkeiden maksamisen ehtona onkin osa-aikatyö sovituissa rajoissa.

Pääsääntöisesti eläkettä kertyy 1,5 % vuodessa eläkkeen rinnalla. Voimassaolevien osa-aikaeläkkeiden ja uusien osittaisten vanhuuseläkkeiden rinnalla työstä kertyy eläkettä 1,7 % vuodessa alle 53-62-vuotiailla ja1,5 % vuodessa muilla alle 68-vuotiailla.

Kun eläke alkaa vasta eläkeiän alarajan jälkeen, siihen lisätään eläkettä haettaessa automaattisesti 1.1.2017 lähtien kertynyt lykkäyskorotus, mikä on 0,4 prosenttia lisää eläkkeeseen jokaista lykättyä kuukautta kohti.

Vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan jälkeen ansiot eivät enää kerrytä eläkettä, eikä niistä makseta eläkemaksuja.

Eläkettä muistettava hakea

Joskus on tavattu sanoa, että eläkkeelle jäädään vain kerran, mutta se ei pidä enää aivan paikkaansa. Eläkkeelle voi jäädä useammin kuin kerran. Eläkeaikana tehdystä ansiotyöstä kertyy eläkettä edellä kerrotuilla periaatteilla ennen vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajaa 68 ikävuotta.

Eläkeaikana palkkatyötä tehneen on muistettava hakea eläkettä, kun sen aika on. Työkyvyttömyyseläke kylläkin muuttuu vanhuuseläkkeeksi vanhuuseläkeiässä. Sen sijaan työkyvyttömyyseläkkeellä ansiotyöstä kertynyttä eläkettä on haettava erikseen maksuun, vanhuuseläkkeelle siirtyessä, jos on lopettanut työn.

Jos täydelle vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen on aloittanut uuden työn, siitä kertyneen eläkkeen voi hakea maksuun 68-vuotiaana. Osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeistä vanhuuseläkettä tulee hakea erikseen, kun työ on päättynyt.

Yrittäjäeläkkeessä ei vaadita yhtä selviä rajoja kuin palkkatyössä, vaan yrittäjä voi nostaa koko eläkkeensä ja silti jatkaa yrittämistä. Lisäksi voi halutessaan kerryttää itselleen lisää eläkettä maksamalla yrittäjäeläkemaksua vapaaehtoisesti 68 ikävuoteen asti, jolloin sen voi hakea maksuun.

Lisätietoja: Eläketurvakeskuksen tiedottaja Kimmo Kontio, puh: 029 411 2314