Etusivu | Tietoa meistä | Yhdistykset | Jäsenille | Medianurkka | Hae
Joulukalenteri - tule mukaan joulunodotukseen!

Tervetuloa mukaan joulunodotukseen Kristillisen Eläkeliiton joulukalenterin kautta. Näille sivuille avautuu joulukuussa joka päivä joulupäivään asti jouluinen kirjoitus menneiltä vuosilta. Lue lisää

Musiikki hoitaa Kuuntele

Mukana menossa – ohjelmasarjaa lähetettiin Radio Deissä  arkiaamuisin syksyllä 2016 Ohjelmat on toimittanut Päivi Kyyrö. Lue lisää

Kuuntele koskettava henkilöhaastattelu - Allan Armas Lindberg

Millaisia syrjintää saivat romanit kokea 70-luvulla?  Koskettava kertomus Allan Armas Linbergin elämästä. Ohjelman toimittaa Päivi Kyyrö Lue lisää

Vuoden 2018 hymymummo ja hymypappa - Kyllikki ja Esko Ojala

Kristillisen Eläkeliiton syysjuhlilla Ryttylässä julkaistiin vuoden 2018 hymymummo ja hymypappa. Huomionosoituksen saivat Kyllikki ja Esko Ojala. He ovat osoittaneet erityistä aktiivisuutta ja altiutta Kristillisen Eläkeliiton toiminnassa. Lue lisää

Liiton juhlat 2018 -keväällä Jyväskylässä, syksyllä Kauniaisissa

Vuoden 2018 Kristillisen Eläkeliiton kevätjuhlaa vietetään Jyväskylän kristillisellä opistolla la 21.4.2018.  Lue lisää

Lähimmäispalvelu - juuri sinä voit olla arvokas apu

Lähimmäispalvelu on lähimmäisenrakkaudesta lähtevää, vapaaehtoista halua tukea ja auttaa toista ihmistä. Lue lisää

Medianurkka

Väitös 11.8.2017: Sosiaalinen aktiivisuus ylläpitää ikäihmisten terveyttä (Pynnönen)

Jyväskylän yliopisto 7.8.2017, 14:51

Perjantaina 11. elokuuta 2017 klo 12, Seminaarinmäki, Vanha juhlasali, S212

TtM Katja Pynnösen gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjan ”Social engagement, mood and mortality in old age” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Kaisu Pitkälä (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Taina Rantanen (Jyväskylän yliopisto). Väitös on suomenkielinen.

Katja Pynnönen tarkasteli väitöskirjatutkimuksessaan sosiaalisen aktiivisuuden ja sosiaalisten suhteiden kokemisen yhteyttä ikäihmisten terveyteen. Tutkimuksen mukaan yksinäisyys väheni ajan kuluessa riippumatta lisääntyneestä sosiaalisesta osallistumisesta. Tutkimus osoitti myös, että aktiivisempi osallistuminen erilaisiin sosiaalisiin toimintoihin saattaa hidastaa ikäihmisten terveyden heikkenemistä.

Tulokset perustuvat Ikivihreät-projektin aineistoon, jossa osallistujat olivat 65–84-vuotiaita ja HyväMieli-hankkeeseen, jonka osallistujat olivat 75-79-vuotiaita. HyväMieli-hankkeeseen osallistuneet jaettiin interventio- ja kontrolliryhmiin. Interventioryhmään kuuluvat osallistuivat liikuntaryhmään, sosiaaliseen virikeryhmään tai henkilökohtaiseen neuvontaan. Kontrolliryhmäläiset taas tapasivat neuvojan yhden kerran, ja jatkoivat sen jälkeen tavanomaista elämäänsä ilman mitään erityisempää ulkopuolista aktivointia.

Tulokset sisältävät mielenkiintoista ristiriitaa

Ikivihreät-projektin aineistossa kuolleisuuden riski oli pienempi niillä ikäihmisillä, jotka osallistuivat sosiaalisissa konteksteissa tapahtuviin harrastuksiin.

–  Esimerkiksi kulttuuriharrastuksiin, opiskeluun, liikuntaryhmiin ja järjestöjen toimintoihin osallistuvilla sekä ystäviä, sukulaisia ja naapureita auttavilla ikäihmisillä oli pienempi kuolleisuuden riski 21 vuoden seurannassa. Osa tästä yhteydestä näytti selittyvän paremman liikkumiskyvyn kautta, Pynnönen kertoo.

HyväMieli-hankkeen ryhmäaktiviteetteja ja neuvontaa sisältänyt interventiojakso ei puolestaan vaikuttanut hankkeeseen osallistuneiden ikäihmisten masennusoireisiin eikä nopeuttanut yksinäisyyden ja alakulon lievittymistä. Osallistujat raportoivat kokevansa yksinäisyyttä ja alakuloa vähintään silloin tällöin.

–  Yksinäisyys ja alakulo lievittyivät hieman ajan kuluessa, mutta muutos oli samansuuntaista niin interventioon osallistuneilla kuin kontrolliryhmäläisilläkin. Sosiaalisen liittymisen kokemus tosin lisääntyi hieman intervention seurauksena, Pynnönen kertoo.

Läheisyys ja tarpeellisuuden tunne ylläpitävät mielen hyvinvointia

Ikäihmiset, joilla oli paremmat kognitiiviset kyvyt ja joilla oli vähemmän masennusoireita, osallistuivat aktiivisemmin sosiaalisiin toimintoihin. Niillä ikäihmisillä, joilla oli enemmän masennusoireita tai yksinäisyyden kokemusta, koetun yhteisyyden kuten esimerkiksi kiintymyksen, sosiaalisen liittymisen ja arvostuksen kokeminen oli vähäisempää.

Kognitiivisten ongelmien ja masennusoireiden huomioiminen on tärkeää, kun pyritään edistämään ikäihmisten aktiivisuutta ja hyvinvointia, jotta heidän elämänpiirinsä ja sosiaaliset suhteensa eivät entisestään kapeutuisi.

–  Esimerkiksi osallistumisen tuen ja terapeuttisen keskustelutuen tarjoaminen saattavat lisätä aktivoitumista. Ihmisten elämäntilanteet ovat yksilöllisiä ja yksinäisyyden ja masennusoireiden taustalla on kuitenkin monenlaisia tekijöitä, Pynnönen muistuttaa.

Kiintymyksen, pidettynä ja hyväksyttynä olemisen kokemus sekä kokemus siitä, että on tarpeellinen ja voi edistää toisten ihmisten tai yhteistä hyvää, olivat yhteydessä vähäisempiin masennusoireisiin.

– Nämä psykososiaaliset tarpeet on syytä ottaa huomioon niin tutkimusten kuin kuntien, seurakuntien ja järjestöjen ikäihmisille suunnatun toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa, Pynnönen muistuttaa.

Esimerkiksi ohjattu vapaaehtoistoiminta voi lisätä kokemusta kiintymyksen ja tarpeellisuuden tunteista sekä vapaaehtoisella että avun vastaanottajalla.

–  Ikäihmisten toiveiden kuuleminen on tärkeää. Lisäksi osallistava ja vuorovaikutusta sisältävä toiminta, keskustelu ja kokemusten jakamisen mahdollisuus saattavat edistää ryhmään kuulumisen kokemusta.

Lisätietoja:

Katja Pynnönen, 040 805 4314, **@**

Viestintäharjoittelija Anni Laine, 050 496 5141, **@**

Katja Pynnönen on valmistunut Jyväskylän Kesyn lukiosta vuonna 1991. Diakonissa-sairaanhoitajaksi hän valmistui Lahden ammattikorkeakoulusta vuonna 1995. Maisteriopinnot hän suoritti Jyväskylän yliopistossa pääaineenaan gerontologia ja kansanterveys vuonna 2007.

Tutkimusta ovat tukeneet Juho Vainion säätiö, Suomen Kulttuurirahasto sekä Ikääntyminen, hyvinvointi ja teknologia -tutkijakoulu. Ikivihreät-projektia ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Kansaneläkelaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö, Opetusministeriö, Suomen Lions -liitto ry., Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän yliopisto sekä useat eri tahot Glostrupissa ja Göteborgissa. HyväMieli-hanke on saanut tukea Sosiaali- ja terveysministeriöltä sekä Raha-automaattiyhdistykseltä.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Sport, Physical Education and Health, nro 259, s. 98, Jyväskylä 2017, ISBN 978-951-39-7129-8 (PDF), ISBN 978-951-39-7128-1 (nid.), ISSN 0356-1070. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, **@**. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7129-8