Etusivu | Tietoa meistä | Yhdistykset | Jäsenille | Medianurkka | Hae
Ikääntyneiden oikeus käteiseen rahaan ja pankkipalveluihin turvattava

Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n kannanotto Pankkien noudatettava yhdenvertaisuuslakia - Ikääntyneiden oikeus käteiseen rahaan ja pankkipalveluihin turvattava Lue lisää

Kristilliset eläkeläiset liikkuvat paljon! Vuonna 2017 yhteensä 342 352 kertaa

Liikunnalla on hyviä vaikutuksia niin fyysiseen kuin psyykkiseen terveyteen. Lihaskuntoa kehittävä liikunta lisää luun lujuutta ja kestävyysliikunta kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa. Lisäksi liikunta lievittää stressiä ja parantaa unen laatua. Lue lisää

Ystävyys 13-vuotiaan Veeran ja 70-vuotiaan Ritvan silmin

Kristillinen Eläkeliitto kutsuu isovanhempia piirtämään ystävyydestä yhdessä lapsenlapsen kanssa. Tämä Ystävyys-piirustus saapui postitse 21.6.2018. Lue lisää

Kristillisten Eläkeläisten virkistäytymisleiri 26. - 29.6. 2018 Hupelissa

Koko ohjelman näet TÄSTÄ Lue lisää

Poliisi ei koskaan pyydä pankkitunnuksia puhelimitse

Valepoliiseista on tehty tänä vuonna jo lähes 200 ilmoitusta, kertoo poliisihallitus. Lue lisää

Liiton syysjuhla ja syyskokous 20.-21.10.2018 Kauniaisissa, Suomen Raamattuopistolla

Kristillisen Eläkeliiton syysjuhlia vietetään 20.-21.10.2018 Suomen Raamattuopistolla Kauniaisissa.  Lue lisää

Medianurkka

Väitös 11.8.2017: Sosiaalinen aktiivisuus ylläpitää ikäihmisten terveyttä (Pynnönen)

Jyväskylän yliopisto 7.8.2017, 14:51

Perjantaina 11. elokuuta 2017 klo 12, Seminaarinmäki, Vanha juhlasali, S212

TtM Katja Pynnösen gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjan ”Social engagement, mood and mortality in old age” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Kaisu Pitkälä (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Taina Rantanen (Jyväskylän yliopisto). Väitös on suomenkielinen.

Katja Pynnönen tarkasteli väitöskirjatutkimuksessaan sosiaalisen aktiivisuuden ja sosiaalisten suhteiden kokemisen yhteyttä ikäihmisten terveyteen. Tutkimuksen mukaan yksinäisyys väheni ajan kuluessa riippumatta lisääntyneestä sosiaalisesta osallistumisesta. Tutkimus osoitti myös, että aktiivisempi osallistuminen erilaisiin sosiaalisiin toimintoihin saattaa hidastaa ikäihmisten terveyden heikkenemistä.

Tulokset perustuvat Ikivihreät-projektin aineistoon, jossa osallistujat olivat 65–84-vuotiaita ja HyväMieli-hankkeeseen, jonka osallistujat olivat 75-79-vuotiaita. HyväMieli-hankkeeseen osallistuneet jaettiin interventio- ja kontrolliryhmiin. Interventioryhmään kuuluvat osallistuivat liikuntaryhmään, sosiaaliseen virikeryhmään tai henkilökohtaiseen neuvontaan. Kontrolliryhmäläiset taas tapasivat neuvojan yhden kerran, ja jatkoivat sen jälkeen tavanomaista elämäänsä ilman mitään erityisempää ulkopuolista aktivointia.

Tulokset sisältävät mielenkiintoista ristiriitaa

Ikivihreät-projektin aineistossa kuolleisuuden riski oli pienempi niillä ikäihmisillä, jotka osallistuivat sosiaalisissa konteksteissa tapahtuviin harrastuksiin.

–  Esimerkiksi kulttuuriharrastuksiin, opiskeluun, liikuntaryhmiin ja järjestöjen toimintoihin osallistuvilla sekä ystäviä, sukulaisia ja naapureita auttavilla ikäihmisillä oli pienempi kuolleisuuden riski 21 vuoden seurannassa. Osa tästä yhteydestä näytti selittyvän paremman liikkumiskyvyn kautta, Pynnönen kertoo.

HyväMieli-hankkeen ryhmäaktiviteetteja ja neuvontaa sisältänyt interventiojakso ei puolestaan vaikuttanut hankkeeseen osallistuneiden ikäihmisten masennusoireisiin eikä nopeuttanut yksinäisyyden ja alakulon lievittymistä. Osallistujat raportoivat kokevansa yksinäisyyttä ja alakuloa vähintään silloin tällöin.

–  Yksinäisyys ja alakulo lievittyivät hieman ajan kuluessa, mutta muutos oli samansuuntaista niin interventioon osallistuneilla kuin kontrolliryhmäläisilläkin. Sosiaalisen liittymisen kokemus tosin lisääntyi hieman intervention seurauksena, Pynnönen kertoo.

Läheisyys ja tarpeellisuuden tunne ylläpitävät mielen hyvinvointia

Ikäihmiset, joilla oli paremmat kognitiiviset kyvyt ja joilla oli vähemmän masennusoireita, osallistuivat aktiivisemmin sosiaalisiin toimintoihin. Niillä ikäihmisillä, joilla oli enemmän masennusoireita tai yksinäisyyden kokemusta, koetun yhteisyyden kuten esimerkiksi kiintymyksen, sosiaalisen liittymisen ja arvostuksen kokeminen oli vähäisempää.

Kognitiivisten ongelmien ja masennusoireiden huomioiminen on tärkeää, kun pyritään edistämään ikäihmisten aktiivisuutta ja hyvinvointia, jotta heidän elämänpiirinsä ja sosiaaliset suhteensa eivät entisestään kapeutuisi.

–  Esimerkiksi osallistumisen tuen ja terapeuttisen keskustelutuen tarjoaminen saattavat lisätä aktivoitumista. Ihmisten elämäntilanteet ovat yksilöllisiä ja yksinäisyyden ja masennusoireiden taustalla on kuitenkin monenlaisia tekijöitä, Pynnönen muistuttaa.

Kiintymyksen, pidettynä ja hyväksyttynä olemisen kokemus sekä kokemus siitä, että on tarpeellinen ja voi edistää toisten ihmisten tai yhteistä hyvää, olivat yhteydessä vähäisempiin masennusoireisiin.

– Nämä psykososiaaliset tarpeet on syytä ottaa huomioon niin tutkimusten kuin kuntien, seurakuntien ja järjestöjen ikäihmisille suunnatun toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa, Pynnönen muistuttaa.

Esimerkiksi ohjattu vapaaehtoistoiminta voi lisätä kokemusta kiintymyksen ja tarpeellisuuden tunteista sekä vapaaehtoisella että avun vastaanottajalla.

–  Ikäihmisten toiveiden kuuleminen on tärkeää. Lisäksi osallistava ja vuorovaikutusta sisältävä toiminta, keskustelu ja kokemusten jakamisen mahdollisuus saattavat edistää ryhmään kuulumisen kokemusta.

Lisätietoja:

Katja Pynnönen, 040 805 4314, **@**

Viestintäharjoittelija Anni Laine, 050 496 5141, **@**

Katja Pynnönen on valmistunut Jyväskylän Kesyn lukiosta vuonna 1991. Diakonissa-sairaanhoitajaksi hän valmistui Lahden ammattikorkeakoulusta vuonna 1995. Maisteriopinnot hän suoritti Jyväskylän yliopistossa pääaineenaan gerontologia ja kansanterveys vuonna 2007.

Tutkimusta ovat tukeneet Juho Vainion säätiö, Suomen Kulttuurirahasto sekä Ikääntyminen, hyvinvointi ja teknologia -tutkijakoulu. Ikivihreät-projektia ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Kansaneläkelaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö, Opetusministeriö, Suomen Lions -liitto ry., Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän yliopisto sekä useat eri tahot Glostrupissa ja Göteborgissa. HyväMieli-hanke on saanut tukea Sosiaali- ja terveysministeriöltä sekä Raha-automaattiyhdistykseltä.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Sport, Physical Education and Health, nro 259, s. 98, Jyväskylä 2017, ISBN 978-951-39-7129-8 (PDF), ISBN 978-951-39-7128-1 (nid.), ISSN 0356-1070. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, **@**. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7129-8