Etusivu | Tietoa meistä | Yhdistykset | Jäsenille | Medianurkka | Hae
Joulukalenteri ystävyydestä 2018 - tule mukaan joulunodotukseen

Tervetuloa odottamaan joulua tämän joulukalenterin kautta. Lue lisää

EETU ry:n kannanotto vuoden 2019 talousarvioesitykseen sekä lainsäädäntöön

Talousarviota valmisteltiin suotuisan taloustilanteen vallitessa. Tilannetta vielä helpotti juuri ennen budjettiriihtä työmarkkinajärjestöjen päättämä reipas alennus (0,8%) työttömyysvakuutusmaksuun. EETU ry pitää tärkeänä, että ... Lue lisää

Vastaa turvallisuusaiheiseen kyselyyn!

Kristillinen Eläkeliitto kysyy jäseniltään ajankohtaisista asioista. Alla tällä hetkellä käynnissä ovat kyselyt. Lue lisää

Missä juhlitaan? Liiton juhlapaikat vuonna 2019

Kristillisen Eläkeliiton kevätjuhla ja vuosikokous pidetään Kouvolan seurakuntakeskuksessa perjantaina 26.4.2019. Lue lisää

Turvallinen elämä on Kristillisen Eläkeliiton teema 2019

Kristillisen Eläkeliiton vuoden 2019 teemana on turvallinen elämä. Toivomme, että teema innostaa yhdistyksiä olemaan mukana kullekin sopivalla tavalla. Olemme ideoineet paikallisyhdistyksille mahdollisen toteutuksen. Tähän liittyvän materiaalin saa pyynnöstä liiton toimistolta. Lue lisää

Ystävyyspiirustus: Ystävyys 13-vuotiaan Inkerin silmin

Kristillinen Eläkeliitto kutsuu isovanhempia piirtämään ystävyydestä yhdessä lapsenlapsen kanssa. Tämä Ystävyys-piirustus saapui postitse 21.6.2018. Lue lisää

EETU vaatii kansaneläkeindeksin leikkauksen perumista

Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry luovutti syyskuun lopulla eduskuntaryhmille kannanottonsa valtion ensi vuoden talousarvioon. EETU vaatii kansaneläkeindeksin leikkauksen ja suunnitellun jäädyttämisen perumista. Lue lisää

Miksi liikunta on hyvinvointini kannalta tärkeää?

Juttu on julkaistu Kristellissä 3/2018 Lue lisää

Mikä on edunvalvontavaltuutus ja miksi se olisi tärkeää tehdä?

Ote Kristelli-lehdestä 1/2018. Juttu on julkaistu lehdessä laajempana, otsikolla "Eläkeläisen pankkiasiat kuntoon". Lue lisää

Medianurkka

Väitös 11.8.2017: Sosiaalinen aktiivisuus ylläpitää ikäihmisten terveyttä (Pynnönen)

Jyväskylän yliopisto 7.8.2017, 14:51

Perjantaina 11. elokuuta 2017 klo 12, Seminaarinmäki, Vanha juhlasali, S212

TtM Katja Pynnösen gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjan ”Social engagement, mood and mortality in old age” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Kaisu Pitkälä (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Taina Rantanen (Jyväskylän yliopisto). Väitös on suomenkielinen.

Katja Pynnönen tarkasteli väitöskirjatutkimuksessaan sosiaalisen aktiivisuuden ja sosiaalisten suhteiden kokemisen yhteyttä ikäihmisten terveyteen. Tutkimuksen mukaan yksinäisyys väheni ajan kuluessa riippumatta lisääntyneestä sosiaalisesta osallistumisesta. Tutkimus osoitti myös, että aktiivisempi osallistuminen erilaisiin sosiaalisiin toimintoihin saattaa hidastaa ikäihmisten terveyden heikkenemistä.

Tulokset perustuvat Ikivihreät-projektin aineistoon, jossa osallistujat olivat 65–84-vuotiaita ja HyväMieli-hankkeeseen, jonka osallistujat olivat 75-79-vuotiaita. HyväMieli-hankkeeseen osallistuneet jaettiin interventio- ja kontrolliryhmiin. Interventioryhmään kuuluvat osallistuivat liikuntaryhmään, sosiaaliseen virikeryhmään tai henkilökohtaiseen neuvontaan. Kontrolliryhmäläiset taas tapasivat neuvojan yhden kerran, ja jatkoivat sen jälkeen tavanomaista elämäänsä ilman mitään erityisempää ulkopuolista aktivointia.

Tulokset sisältävät mielenkiintoista ristiriitaa

Ikivihreät-projektin aineistossa kuolleisuuden riski oli pienempi niillä ikäihmisillä, jotka osallistuivat sosiaalisissa konteksteissa tapahtuviin harrastuksiin.

–  Esimerkiksi kulttuuriharrastuksiin, opiskeluun, liikuntaryhmiin ja järjestöjen toimintoihin osallistuvilla sekä ystäviä, sukulaisia ja naapureita auttavilla ikäihmisillä oli pienempi kuolleisuuden riski 21 vuoden seurannassa. Osa tästä yhteydestä näytti selittyvän paremman liikkumiskyvyn kautta, Pynnönen kertoo.

HyväMieli-hankkeen ryhmäaktiviteetteja ja neuvontaa sisältänyt interventiojakso ei puolestaan vaikuttanut hankkeeseen osallistuneiden ikäihmisten masennusoireisiin eikä nopeuttanut yksinäisyyden ja alakulon lievittymistä. Osallistujat raportoivat kokevansa yksinäisyyttä ja alakuloa vähintään silloin tällöin.

–  Yksinäisyys ja alakulo lievittyivät hieman ajan kuluessa, mutta muutos oli samansuuntaista niin interventioon osallistuneilla kuin kontrolliryhmäläisilläkin. Sosiaalisen liittymisen kokemus tosin lisääntyi hieman intervention seurauksena, Pynnönen kertoo.

Läheisyys ja tarpeellisuuden tunne ylläpitävät mielen hyvinvointia

Ikäihmiset, joilla oli paremmat kognitiiviset kyvyt ja joilla oli vähemmän masennusoireita, osallistuivat aktiivisemmin sosiaalisiin toimintoihin. Niillä ikäihmisillä, joilla oli enemmän masennusoireita tai yksinäisyyden kokemusta, koetun yhteisyyden kuten esimerkiksi kiintymyksen, sosiaalisen liittymisen ja arvostuksen kokeminen oli vähäisempää.

Kognitiivisten ongelmien ja masennusoireiden huomioiminen on tärkeää, kun pyritään edistämään ikäihmisten aktiivisuutta ja hyvinvointia, jotta heidän elämänpiirinsä ja sosiaaliset suhteensa eivät entisestään kapeutuisi.

–  Esimerkiksi osallistumisen tuen ja terapeuttisen keskustelutuen tarjoaminen saattavat lisätä aktivoitumista. Ihmisten elämäntilanteet ovat yksilöllisiä ja yksinäisyyden ja masennusoireiden taustalla on kuitenkin monenlaisia tekijöitä, Pynnönen muistuttaa.

Kiintymyksen, pidettynä ja hyväksyttynä olemisen kokemus sekä kokemus siitä, että on tarpeellinen ja voi edistää toisten ihmisten tai yhteistä hyvää, olivat yhteydessä vähäisempiin masennusoireisiin.

– Nämä psykososiaaliset tarpeet on syytä ottaa huomioon niin tutkimusten kuin kuntien, seurakuntien ja järjestöjen ikäihmisille suunnatun toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa, Pynnönen muistuttaa.

Esimerkiksi ohjattu vapaaehtoistoiminta voi lisätä kokemusta kiintymyksen ja tarpeellisuuden tunteista sekä vapaaehtoisella että avun vastaanottajalla.

–  Ikäihmisten toiveiden kuuleminen on tärkeää. Lisäksi osallistava ja vuorovaikutusta sisältävä toiminta, keskustelu ja kokemusten jakamisen mahdollisuus saattavat edistää ryhmään kuulumisen kokemusta.

Lisätietoja:

Katja Pynnönen, 040 805 4314, **@**

Viestintäharjoittelija Anni Laine, 050 496 5141, **@**

Katja Pynnönen on valmistunut Jyväskylän Kesyn lukiosta vuonna 1991. Diakonissa-sairaanhoitajaksi hän valmistui Lahden ammattikorkeakoulusta vuonna 1995. Maisteriopinnot hän suoritti Jyväskylän yliopistossa pääaineenaan gerontologia ja kansanterveys vuonna 2007.

Tutkimusta ovat tukeneet Juho Vainion säätiö, Suomen Kulttuurirahasto sekä Ikääntyminen, hyvinvointi ja teknologia -tutkijakoulu. Ikivihreät-projektia ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Kansaneläkelaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö, Opetusministeriö, Suomen Lions -liitto ry., Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän yliopisto sekä useat eri tahot Glostrupissa ja Göteborgissa. HyväMieli-hanke on saanut tukea Sosiaali- ja terveysministeriöltä sekä Raha-automaattiyhdistykseltä.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Sport, Physical Education and Health, nro 259, s. 98, Jyväskylä 2017, ISBN 978-951-39-7129-8 (PDF), ISBN 978-951-39-7128-1 (nid.), ISSN 0356-1070. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, **@**. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7129-8