Etusivu | Tietoa meistä | Yhdistykset | Jäsenille | Medianurkka | Hae
Ikääntyneiden oikeus käteiseen rahaan ja pankkipalveluihin turvattava

Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n kannanotto Pankkien noudatettava yhdenvertaisuuslakia - Ikääntyneiden oikeus käteiseen rahaan ja pankkipalveluihin turvattava Lue lisää

Kristilliset eläkeläiset liikkuvat paljon! Vuonna 2017 yhteensä 342 352 kertaa

Liikunnalla on hyviä vaikutuksia niin fyysiseen kuin psyykkiseen terveyteen. Lihaskuntoa kehittävä liikunta lisää luun lujuutta ja kestävyysliikunta kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa. Lisäksi liikunta lievittää stressiä ja parantaa unen laatua. Lue lisää

Ystävyys 13-vuotiaan Veeran ja 70-vuotiaan Ritvan silmin

Kristillinen Eläkeliitto kutsuu isovanhempia piirtämään ystävyydestä yhdessä lapsenlapsen kanssa. Tämä Ystävyys-piirustus saapui postitse 21.6.2018. Lue lisää

Kristillisten Eläkeläisten virkistäytymisleiri 26. - 29.6. 2018 Hupelissa

Koko ohjelman näet TÄSTÄ Lue lisää

Poliisi ei koskaan pyydä pankkitunnuksia puhelimitse

Valepoliiseista on tehty tänä vuonna jo lähes 200 ilmoitusta, kertoo poliisihallitus. Lue lisää

Liiton syysjuhla ja syyskokous 20.-21.10.2018 Kauniaisissa, Suomen Raamattuopistolla

Kristillisen Eläkeliiton syysjuhlia vietetään 20.-21.10.2018 Suomen Raamattuopistolla Kauniaisissa.  Lue lisää

Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2018

Tiedote
Julkaistu: 19.12.2017, 09:22
Kela

Ensi vuonna suuria muutoksia on tulossa muun muassa työttömyysturvaan ja opintotukeen. Kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien määriin ei tule ensi vuonna indeksikorotusta, mutta joihinkin etuuksiin on tulossa tasokorotus.

Seuraavassa käydään läpi kaikki Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan tulevat keskeiset muutokset. Osa muutoksista on hallituksen esityksiä, joita eduskunta ei ole vielä käsitellyt. Kaikkia lakejakaan ei ole vielä vahvistettu. Päivitämme Kelan verkkosivuille lopulliset tiedot muutoksista.

Eduskunta on päättänyt, että kansaneläkeindeksi pysyy vuonna 2018 vuoden 2017 tasolla. Kelan maksamien, kansaneläkkeeseen sidottujen etuuksien euromäärät säilyvät siis samoina kuin tänä vuonna.

Eduskunta on kuitenkin tehnyt muutamia tasokorotuksia tai muita lakimuutoksia, jotka vaikuttavat joidenkin kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien euromääriin.

 18–19-vuotiaiden mahdollisuus saada opintorahaa paranee

Vuoden 2018 alusta alkaen vanhempien tulot eivät enää vaikuta itsenäisesti asuvan, 18–19-vuotiaan toisen asteen opiskelijan opintorahan määrään. Nämä opiskelijat voivat saada perusmääräisen opintorahan (250,28 e/kk). Jos opiskelija ei vielä saa opintorahaa, hänen on haettava sitä.

Opintotukeen tulee vuoden alusta myös muita muutoksia. Tulovalvonnan vuositulorajoja korotetaan 1 %:lla, ja opintotuen maksupäivä muuttuu. Opintoraha, asumislisä ja koulumatkatuki maksetaan vuoden alusta alkaen kuukauden 1. päivänä tai sitä seuraavana pankkipäivänä. Korkeakouluopiskelija voi saada enimmäistukiajan pidennyksen aiempaa helpommin, kun suorittamatta olevien opintojen määrä ei enää vaikuta pidennyksen saamiseen.

Korkeakoulujen opintotukilautakuntien toiminta päättyy, ja samalla opintotukihakemusten käsittely lakkaa kaikissa yliopistoissa vuoden 2017 lopussa. Korkeakouluopiskelijoiden kaikki opintotukiasiat ratkaistaan vastaisuudessa Kelassa. Muutos ei edellytä opiskelijalta toimenpiteitä.

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jonka mukaan alle 18-vuotiaan lapsen huoltajan opintorahaan lisätään huoltajakorotus 75 e/kk. Lasten lukumäärä ja se, kenen luona lapsi asuu, eivät vaikuta huoltajakorotuksen saamiseen. Kela myöntää huoltajakorotuksen automaattisesti. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2018.

Työn vastaanottamista ja yrittäjyyttä tuetaan

Täysi peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat ensi vuonna 32,40 e/pv.

Työttömyysturvan omavastuuaika lyhenee 5 päivään 7 päivästä. 

Liikkuvuusavustuksen ehtoja lievennetään. Liikkuvuusavustusta voidaan jatkossa maksaa myös osa-aikatyöhön, jota tehdään alle 18 tuntia viikossa. Avustuksen saa vain tosiasiallisilta eli tehdyiltä työpäiviltä.

Jos työn vastaanottaminen edellyttää kouluttautumista, liikkuvuusavustusta voidaan maksaa myös koulutuksen ajalta, kunhan tuen muut ehdot täyttyvät. Liikkuvuusavustukseen on lisäksi tulossa 3 kuukauden takautuva hakuaika. Avustuksen voi saada korotettuna, jos tuensaajalla on alaikäisiä lapsia tai työ- tai koulutusmatka on erityisen pitkä (yli 200 km).

Työttömänä aloitettu yritystoiminta ei jatkossa estä työttömyysetuuden saamista neljän ensimmäisen kuukauden aikana. Toiminnasta mahdollisesta saatavat tulot sovitellaan työttömyysetuuden kanssa.

Jos hallituksen esitys ns. aktiivimallista tulee voimaan, täyden työttömyysetuuden saaminen edellyttää, että 65 maksupäivän ajanjaksoon sisältyy vähintään 18 tuntia työskentelyä tai 5 päivää osallistumista työllistymistä edistävään toimenpiteeseen. Muutoin työttömyysetuus pienenee 4,65 % seuraavan 65 maksupäivän ajaksi. Käytännössä etuutta leikataan tällöin noin yhden työttömyyspäivän korvauksen verran (32,40 e).

Aktiivimallin ehdot täyttyvät palkkatyössä, yritystoiminnassa tai osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin. Niitä ovat muun muassa työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu ja työkokeilu. Työttömyysetuuden määrä palautuu normaaliksi, kun ehdot täyttyvät 65 maksupäivän tarkastelujakson aikana.

Työkyvyttömyyden tai vamman perusteella etuutta saavat työttömät tai omais- ja perhehoitajat eivät ole mallin piirissä. Myöskään työkyvyttömyyseläkehakemuksen ollessa vireillä tai lyhytkestoisen lomautuksen aikana aktiivisuutta ei edellytetä eikä työttömyysetuutta leikata.

Kaikkia työttömyysturvaan liittyviä lakeja ei ole vielä hyväksytty. Ns. aktiivimalli on eduskunnan toisessa käsittelyssä tänään 19.12.2017.

Yleisen asumistuen enimmäisasumismenot säilyvät ennallaan

Yleisen asumistuen enimmäisasumismenoja tarkistetaan jatkossa vuokraindeksin sijaan elinkustannusindeksin mukaan. Vuonna 2018 enimmäisasumismenot pysyvät kuitenkin ennallaan eli samoina kuin vuonna 2017. Enimmäisasumismenoilla tarkoitetaan asumistuessa hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärää.

Toimeentulotuen perusosa suurenee

Toimeentulotuen perusosaa korotetaan vuonna 2018. Yksin asuvalla henkilöllä perusosan määrä on vuoden 2018 alusta alkaen 491,21 e/kk.

Perustoimeentulotuki on viimesijainen etuus. Korotus turvaa toimeentulotuen tason, vaikka suurin osa kansaneläkeindeksiin sidotuista etuuksista säilyy samansuuruisina kuin tänä vuonna.

Kalliita lääkkeitä käyttävien lääkeostoihin helpotusta

Yli 1 000 euroa maksavista erityisen kalliista lääkkeistä saa korvauksen vain kuukauden tarvetta vastaavasta määrästä kerrallaan. Vuoden 2018 alusta kallista lääkettä voi ostaa yhdellä kerralla määrän, jolla lääkekustannusten vuosiomavastuu eli lääkekatto ylittyy.

Lääkekatto säilyy ennallaan (605,13 e/kalenterivuosi). Jos se ylittyy, asiakas maksaa loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta valmisteesta 2,50 euron omavastuun. Kalliissa lääkkeissä omavastuu on 0,21 euroa jokaiselta alkavalta hoitoviikolta.

Sairauden ja kuntoutuksen ajalta maksettaviin päivärahoihin tasokorotus

Sairauspäivärahan sekä kuntoutus- ja erityishoitorahan vähimmäismääriä korotetaan 0,91 e/pv. Uusi vähimmäismäärä on 24,64 e/arkipäivä.

Nuorten kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan vähimmäismäärä on ensi vuonna 31,02 e/arkipäivältä (30,41 e/pv vuonna 2017).

Kela muuttaa jo maksussa olevat päivärahat automaattisesti.

Yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuaika lyhenee

YEL-vakuutetun yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuaika lyhenee yhteen päivään. Nykyään omavastuuaika on sairastumispäivä ja kolme sitä seuraavaa arkipäivää. Jatkossa omavastuuaikaan kuuluu vain sairastumispäivä. Vuonna 2018 alkavissa työkyvyttömyysjaksoissa YEL-vakuutuksen on oltava voimassa sairastumispäivänä, jotta yrittäjä voi saada YEL-päivärahaa sairauspäivärahan omavastuuajalta.

Molemmat vanhemmat voivat saada erityishoitorahaa kotona tapahtuvan saattohoidon ajalta

Erityishoitoraha on korvaus ansionmenetyksestä tilanteessa, jossa alle 16-vuotiaan sairaan tai vammaisen lapsen huoltaja ei voi tehdä työtään, koska hän osallistuu lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen.

Vuoden 2018 alusta erityishoitorahaa voidaan maksaa samalta ajalta molemmille vanhemmille kotona tapahtuvan saattohoidon ajalta.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu pienenee

Vuonna 2018 työnantajan sairausvakuutusmaksu on 0,86 % työnantajan maksamasta palkasta (1,08 % vuonna 2017).

Vuonna 2018 Suomessa vakuutettujen palkansaajien päivärahamaksu on 1,53 % palkasta (1,58 % vuonna 2017). Myös MYEL-yrittäjillä päivärahamaksu on 1,53 % työtulosta. YEL-vakuutetut yrittäjät maksavat päivärahamaksun lisäksi lisärahoitusosuuden 0,17 % eli yhteensä 1,70 % (vuonna 2017 yhteensä 1,64 %). Jos palkkatulon ja yrittäjien työtulon yhteismäärä jää alle 14 020 euron, päivärahamaksua ei makseta ollenkaan.

Palkansaajat ja yrittäjät eivät maksa sairaanhoitomaksua vuonna 2018. Tilanne oli sama myös vuonna 2017. Eläke- ja etuustuloista perittävä sairaanhoitomaksu on 1,53 % (vuonna 2017 1,45 %). Se sisältyy ennakonpidätykseen.

Työterveyshuollon korvausten enimmäismäärät suurenevat

Kela korvaa yrittäjälle hänen omia työterveyshuollon kustannuksiaan vuosittain vahvistettavien enimmäismäärien mukaan. Yrittäjäkohtainen vuodelle 2018 vahvistettu enimmäismäärä suurenee noin 0,3 %. Työnantajalle tilikaudelta 2017 maksettavan työntekijäkohtaisen korvauksen enimmäismäärä suurenee niin ikään noin 0,3 %.

Yrittäjän työterveyshuollon suorakorvauksia entistä useammalle

Vuoden 2018 alusta yrittäjä voi saada omista työterveyshuoltokustannuksistaan suorakorvauksen myös yksityiseltä palveluntuottajalta. Tähän asti se on ollut mahdollista vain terveyskeskukselta ostetusta työterveyshuollosta. Yksityisen palveluntuottajan täytyy tehdä Kelan kanssa tilityssopimus, jotta se voi hakea korvaukset yrittäjän puolesta.

Kuntoutustuki ei estä yrittäjän työterveyshuollon korvauksia

Yrittäjät, joiden YEL- tai MYEL-vakuutus on lakkautettu työkyvyttömyyden perusteella, voisivat kuntoutustuella tai määräaikaisella tapaturmaeläkkeellä ollessaan saada työterveyshuollon korvauksia. Muutos odottaa presidentin vahvistusta.

Maatalousyrittäjän tilakäynnin korvaus muuttuu

Vuoden 2018 alusta Kela maksaa maatalousyrittäjälle työpaikkaselvityksen (tilakäynnin) kustannuksista 50 % tai 60 % sairausvakuutuslain mukaista korvausta ja enintään 40 % valtion muista varoista maksettavaa korvausta.

Maatalousyrittäjä saa siis korvausta

  • 100 % tilakäynnin kustannuksista, jos yrittäjä on sopinut työterveyshuollon kanssa työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen käytännöstä ja toimenpiteistä
  • 90 % tilakäynnin kustannuksista, jos yrittäjä ei ole sopinut työterveyshuollon kanssa työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen käytännöstä ja toimenpiteistä.

Työterveyshuollon korvausta maksetaan kuitenkin aina enintään yrittäjäkohtaiseen vuotuiseen enimmäismäärään saakka.

Eläkettä saavan perushoitotuki suurenee

Eläkettä saavan perushoitotuki suurenee 8,81 eurolla. Korotus ei edellytä asiakkaalta toimenpiteitä, vaan se maksetaan automaattisesti. Hoitotuen muut tukitasot pysyvät ennallaan. Myös muut vammaistuet pysyvät ennallaan.

Eläkettä saavan perushoitotuen uusi määrä on 70,52 e/kk. Korotettu hoitotuki on 153,63 e/kk ja ylin hoitotuki 324,85 e/kk.

Alle 16-vuotiaan ja 16 vuotta täyttäneen vammaistuet pysyvät ennallaan. Perusvammaistuki on 92,14 e/kk, korotettu vammaistuki 215 e/kk ja ylin vammaistuki 416,91 e/kk.

Veteraanilisä pysyy ennallaan.

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu uudistuu vuoden 2018 alusta

Vuoden 2018 alusta vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun sopimuskausi vaihtuu ja palvelu uudistuu. Asiakas voi halutessaan vaikuttaa siihen, kuka hänelle tulkkaa. Lisäksi tulkki pyritään löytämään niin läheltä asiakasta kuin mahdollista.

Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat muuttuvat 1.1.2018 alkaen. Uudet alueelliset yhteystiedot ja keskuksen aukioloajat löytyvät uusituilta verkkosivuilta (www.kela.fi/vatu) 29.12.2017 alkaen.

Perhe-etuuksiin korotuksia

Yksinhuoltajakorotus suurenee. Vuoden 2018 alusta korotus on 53,30 e/kk jokaisesta lapsesta, josta maksetaan lapsilisää (48,55 e/kk vuonna 2017). Laki odottaa vielä presidentin vahvistusta.

Täysi elatustuki suurenee ja on 156,39 e/kk (155,50 e/kk vuonna 2017).

Elatustukeen liittyvä maksukyvyttömyysraja nousee. Elatusvelvollisen uusi maksukyvyttömyysraja on 1 103,43 e/kk. Tuloraja lasta kohden on 275,86 e/kk. Vuoden 2017 määrät ovat 1 097,14 e/kk ja 274,29 e/kk.

Kela ei maksa elatustukea, jos lapsi voi elättää itsensä omilla tuloillaan. Lapsen ansio- ja pääomatulojen rajat nousevat ja ovat ensi vuonna 772,40 e/kk, kun lapsi asuu kotona, ja 1 103,43 e/kk, kun hän asuu itsenäisesti. Vuonna 2017 rajat olivat 768,00 e/kk ja 1 097,14 e/kk.

Äitiysavustuksen määrä voi suurentua. Jos asetus annetaan suunnitelman mukaan vielä loppuvuodesta, äitiysavustuksen määrä on keväällä 170 euroa. Nykyään se on 140 euroa. Perhe voi valita avustukseksi joko äitiyspakkauksen tai verottoman rahasumman.

Sekä vanhempainpäivärahan että erityishoitorahan vähimmäismäärä suurenee vuonna 2018. Molempien määrä on 24,64 e/pv (23,73 e/pv vuonna 2017). Laki odottaa vielä presidentin vahvistusta.

Takuueläkkeeseen korotus, muut eläkkeet ennallaan

Takuueläkkeeseen tulee 15,01 euron korotus. Kansaneläkeindeksiin sidottu kansaneläke säilyy ennallaan, samoin Kelan maksamat perhe-eläkkeet.

Vuonna 2018 takuueläkkeen kuukausittainen täysi määrä suurenee nykyisestä 760,26 eurosta 775,27 euroon. Kansaneläke on sama kuin tänä vuonna eli yksin asuvalle 628,85 e/kk ja parisuhteessa elävälle 557,79 e/kk.

Lesken alkueläke on 324,33 e/kk ja jatkoeläkkeen perusmäärä 101,59 e/kk. Lapseneläkkeen perusmäärä on 59,68 e/kk.

Eläkeläisen saama lapsikorotus alle 16-vuotiaasta huollettavasta lapsesta on 21,93 e/kk.

Eläketuki suurenee

Eläketuki on takuueläkkeen suuruinen. Sen määrä on vuonna 775,27 e/kk.

Eläkkeensaajan asumistuessa muutoksia

Eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettavien asumismenojen enimmäismäärät suurenevat 1,8 % kaikissa kolmessa kuntaryhmässä. Asumismenojen enimmäismäärä on 1. kuntaryhmässä 8 097 e/v, 2. ryhmässä 7 447 e/v ja 3. ryhmässä 6 533 e/v. Korvaus omakotitalon kuukausittaisistakunnossapitokustannuksista suurenee 42,32 euroon (41,57 e/kk vuonna 2017).

Korotukset otetaan huomioon seuraavassa eläkkeensaajan asumistuen tarkistuksessa. Huomioon otettavat lämmitys- ja vesikustannukset pysyvät ennallaan.

Töissä eläkkeensaajana

Eläkkeellä oleva henkilö voi käydä töissä. Jos henkilö saa Kelasta kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä, hän voi vuonna 2018 ansaita enintään 737,45 e/kk. Ansioraja on sama kuin vuonna 2017. Se on yläraja, vaikka henkilö saisi Kelan tuen ja eläkkeen lisäksi työeläkettä, jonka ansioraja on korkeampi. Yrittäjillä otetaan huomioon yrittäjien eläkelakien mukainen työtulo tai yrittäjävakuutuksen puuttuessa tosiasiallinen yrittäjänä ansaittu työtulo. 

Jos ansioraja ylittyy, siitä on ilmoitettava Kelaan. Tällaisessa tilanteessa kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen yleensä keskeytyy. 

Muutoksia työntekijöiden sosiaaliturvaan

Vuoden 2018 alusta EU-alueen ulkopuolelta tulevilla kausityöntekijöillä ja yrityksen sisäisen siirron saaneilla työntekijöillä (ns. ICT-työntekijä) on oikeus Suomen sosiaaliturvaan, jos työskentely kestää yhtäjaksoisesti vähintään 4 kuukautta. Kausityöllä tarkoitetaan tiettyinä vuodenaikoina maatalouden ja matkailun alalla tehtävää työtä.

Suomessa sairausvakuutettu tai työeläke- ja tapaturmavakuutettu kausityöntekijä ja sisäisen siirron saanut työntekijä rinnastetaan kunnan asukkaaseen, vaikka hänellä ei olisi Suomessa kotikuntaa. Työntekijä maksaa hoidosta saman asiakasmaksun kuin kunnassa asuvat. Hoito-oikeutta on haettava erikseen Kelasta.