Etusivu | Tietoa meistä | Yhdistykset | Jäsenille | Medianurkka | Hae
Vastaa turvallisuusaiheiseen kyselyyn!

Kristillinen Eläkeliitto kysyy jäseniltään ajankohtaisista asioista. Alla tällä hetkellä käynnissä ovat kyselyt. Lue lisää

Vastuunkantajien koulutusta Kuopiossa 13.11.2018

Ilmoittautumiset TÄSTÄ Lue lisää

Musiikkinäytelmä Tuhlaajapoika liiton syysjuhlilla su 21.10.2018 klo 13.30!

Musiikkinäytelmä Tuhlaajapoika nähdään Kristillisen Eläkeliiton syysjuhlilla sunnuntaina 21.10.2018 Suomen Raamattuopistolla Kauniaisissa. Tutustu koko ohjelmaan TÄSTÄ Lue lisää

Missä juhlitaan? Liiton juhlapaikat vuonna 2019

Kristillisen Eläkeliiton kevätjuhla ja vuosikokous pidetään Kouvolan seurakuntakeskuksessa perjantaina 26.4.2019. Lue lisää

Turvallinen elämä on Kristillisen Eläkeliiton teema 2019
Ystävyyspiirustus: Ystävyys 13-vuotiaan Inkerin silmin

Kristillinen Eläkeliitto kutsuu isovanhempia piirtämään ystävyydestä yhdessä lapsenlapsen kanssa. Tämä Ystävyys-piirustus saapui postitse 21.6.2018. Lue lisää

Miksi liikunta on hyvinvointini kannalta tärkeää?

Juttu on julkaistu Kristellissä 3/2018 Lue lisää

Mikä on edunvalvontavaltuutus ja miksi se olisi tärkeää tehdä?

Ote Kristelli-lehdestä 1/2018. Juttu on julkaistu lehdessä laajempana, otsikolla "Eläkeläisen pankkiasiat kuntoon". Lue lisää

Liiton syysjuhlat 20.-21.10.2018 Kauniaisissa

Tervetuloa liiton syysjuhlille Kauniaisiin, Suomen Raamattuopistolle! Lue lisää

Sukupolvipolitiikka haastaa eläkejärjestelmää

Julkaistu: 8.10.2018
Teksti ja kuva: Vesa Toikka

– Nuorisojärjestöissä on noussut sukupolvipolitiikka. Koko ajan pohditaan, mitä Suomen ikääntyminen tarkoittaa, erityisavustaja Janne Pelkonen Telasta totesi Eläkeläisliittojen etujärjestö EETUn ja Työeläkevakuuttajat Telan yhteisessä Eläkekahvit-keskustelutilaisuudessa lokakuun alussa.

EETU ja Tela järjestävät syksyn aikana EETUn jäsenjärjestöjen alueellisille ja paikallisille toimijoille seitsemän keskustelutilaisuutta eri puolilla maata.  Ensimmäinen tilaisuus pidettiin lokakuun alussa Helsingissä.

– Eläkeläisten eläkkeistä 75 prosenttia maksavat lapset ja lapsenlapset. Näin sukupolvisopimus menee sukupolvelta toiselle.  Jokaisen pitäisi voida luottaa, että kun ollaan eläkkeellä, niin järjestelmä on edelleen pystyssä, Janne Pelkonen totesi.

Neljäsosa eläkkeistä tulee rahastoista.

– Sukupolvien välinen ketju on paljon muutakin kuin rahaa. Se on hoivaa, arkista kanssakäymistä ja välittämistä, hän kuvasi.

Viimeiset seitsemän vuotta Suomessa on syntyvyys laskenut, vuosikymmenien päästä siitä tulee ongelma.

– Sukupolvikeskustelussa on nyt painetta. Taustalla on se, että finanssikriisi iski lujaa nuoriin. Tulotasot eivät ole kehittyneet samalla tavalla kuin muilla. On syntynyt epäluuloja.

Pitäisikö eläkkeiden joustaa?
Keskusteluissa on kysytty, pitäisikö työeläkkeiden joustaa, jos taloudessa menee huonosti. Ruotsissa on tällainen malli, jossa työeläkkeiden taso voi vaihdella vuosittain ylös- tai alaspäin.

– Tela on tuonut esille sitä, että eläke on erityinen elämänvaihe. Eläkeläinen ei voi enää omaan tilanteeseensa vaikuttaa. Sosiaalivakuutuksen suojelutehtävä on tärkeä.

Myös perustuslaki antaa omaisuudelle, jota eläkekin on, vahvan suojan. Sitä on maksettu työaikana, ja eläkkeellä ollessa siihen liittyy saantioikeus.

– Tätä on perustuslakivaliokunnassa vuosikymmenet tulkittu. Aina on tullut sama tulos: siihen ei saa puuttua.

Pelkonen pohti, pitäisikö työeläkkeitä parantaa, vaikka se nostaisi työssä käyvien maksuja tai söisi rahastoja.

– Jos jotain parannetaan, se yleensä maksaa.

Hän mietti, kohtaavatko eri näkökulmat lainkaan sukupolvikeskusteluissa.

Mitä on oikeudenmukaisuus?
Pelkonen pohti, mitä tarkoittaa oikeudenmukaisuus: Jotkut miettivät, mitä järjestelmään on maksettu ja mitä sieltä saadaan ulos. Näin laskien 30–50-luvuilla syntyneet saavat enemmän hyötyä kuin myöhemmin syntyneet. Työeläkevakuutusmaksu oli aikoinaan viisi prosentti, nyt se on yli 24 prosenttia.

– Jotkut laskevat paljonkin, mitä hyötyjä eri ikäluokat saavat. Mutta pelkkä taloudellinen tarkastelu ei tässä riitä, hän korosti.

Eläkekatolle ei kannatusta

– Suomessa työeläke turvaa ihmiselle kohtalaisen eläkkeen, Telan johtava lakiasiantuntija Outi Aalto arvioi.

Vanhuseläke on etuusperusteinen, jota koskee omaisuudensuoja.

– Aivan koskemattomia eläkkeet eivät kuitenkaan ole. Indeksejä voidaan muuttaa. Pieniä loukkauksia saa tehdä, kunhan ne tehdään lailla, Aalto selitti.

Eläkekattoajatus nousee aika ajoin esille. Eläkekatto tarkoittaa lakisääteiselle työeläkkeelle asetettavaa euromääräistä ylärajaa.

Aalto totesi, että kaikkien eläkemuotojen rajaaminen tiettyyn ylärajaan ei onnistu, aina löytyy keinoja, joilla päästää sen yli. Tyypillisiä keinoja ovat lisäeläkkeet.

Kansallisen senioriliiton puheenjohtaja Anneli Taina totesi, että EETU ei kannata eläkekattoa.

Niin eläkekatto kuin sukupolvien välinen silta herättivät vilkasta keskustelua. Paikalla oli yli 40 EETUn jäsenjärjestöjen edustajaa.