Siirry suoraan sisältöön
Etusivu | Tietoa meistä | Yhdistykset | Jäsenille | Medianurkka | Hae
Mukana Menossa 2022

Mukana menossa ohjelmissa pääset kurkistamaan kristillisten eläkeläisyhdistysten monipuoliseen paikallistoimintaan ja kuulemaan mielenkiintoisia haastatteluja. Lue lisää

Runojen ja musiikin vuoropuhelua 19.10 klo 14, Lohjan seurakuntakeskus.

Lohjan seurakuntakeskuksessa ollaan runon ja musiikin äärellä 19.10. klo 14 Lue lisää

"Elämän värejä" tiistaina 18.10.2022 klo 13.00, Porin seurakuntakeskus

TULE KOHTAAMAAN "Elämän värejä" Porin seurakuntakeskukseen, Eteläpuisto 10. Tiistaina 18.10.2022 klo 13.00 Tilaisuudessa mukana: Pastori Keijo Rainerma, Liiton / Piirin puheenjohtaja Leea Hiltunen, muusikko Marjo Kotiranta sekä Porin Krellin kuoro. Lue lisää

Ukraina ja Venäjä kirjeenvaihtajan silmin to 13.10.2022 klo 14, Kotka

Millaista toimintaa on Kotkan yhdistyksessä tänä syksynä?  Lue lisää

Sukupolvipolitiikka haastaa eläkejärjestelmää

Julkaistu: 8.10.2018
Teksti ja kuva: Vesa Toikka

– Nuorisojärjestöissä on noussut sukupolvipolitiikka. Koko ajan pohditaan, mitä Suomen ikääntyminen tarkoittaa, erityisavustaja Janne Pelkonen Telasta totesi Eläkeläisliittojen etujärjestö EETUn ja Työeläkevakuuttajat Telan yhteisessä Eläkekahvit-keskustelutilaisuudessa lokakuun alussa.

EETU ja Tela järjestävät syksyn aikana EETUn jäsenjärjestöjen alueellisille ja paikallisille toimijoille seitsemän keskustelutilaisuutta eri puolilla maata.  Ensimmäinen tilaisuus pidettiin lokakuun alussa Helsingissä.

– Eläkeläisten eläkkeistä 75 prosenttia maksavat lapset ja lapsenlapset. Näin sukupolvisopimus menee sukupolvelta toiselle.  Jokaisen pitäisi voida luottaa, että kun ollaan eläkkeellä, niin järjestelmä on edelleen pystyssä, Janne Pelkonen totesi.

Neljäsosa eläkkeistä tulee rahastoista.

– Sukupolvien välinen ketju on paljon muutakin kuin rahaa. Se on hoivaa, arkista kanssakäymistä ja välittämistä, hän kuvasi.

Viimeiset seitsemän vuotta Suomessa on syntyvyys laskenut, vuosikymmenien päästä siitä tulee ongelma.

– Sukupolvikeskustelussa on nyt painetta. Taustalla on se, että finanssikriisi iski lujaa nuoriin. Tulotasot eivät ole kehittyneet samalla tavalla kuin muilla. On syntynyt epäluuloja.

Pitäisikö eläkkeiden joustaa?
Keskusteluissa on kysytty, pitäisikö työeläkkeiden joustaa, jos taloudessa menee huonosti. Ruotsissa on tällainen malli, jossa työeläkkeiden taso voi vaihdella vuosittain ylös- tai alaspäin.

– Tela on tuonut esille sitä, että eläke on erityinen elämänvaihe. Eläkeläinen ei voi enää omaan tilanteeseensa vaikuttaa. Sosiaalivakuutuksen suojelutehtävä on tärkeä.

Myös perustuslaki antaa omaisuudelle, jota eläkekin on, vahvan suojan. Sitä on maksettu työaikana, ja eläkkeellä ollessa siihen liittyy saantioikeus.

– Tätä on perustuslakivaliokunnassa vuosikymmenet tulkittu. Aina on tullut sama tulos: siihen ei saa puuttua.

Pelkonen pohti, pitäisikö työeläkkeitä parantaa, vaikka se nostaisi työssä käyvien maksuja tai söisi rahastoja.

– Jos jotain parannetaan, se yleensä maksaa.

Hän mietti, kohtaavatko eri näkökulmat lainkaan sukupolvikeskusteluissa.

Mitä on oikeudenmukaisuus?
Pelkonen pohti, mitä tarkoittaa oikeudenmukaisuus: Jotkut miettivät, mitä järjestelmään on maksettu ja mitä sieltä saadaan ulos. Näin laskien 30–50-luvuilla syntyneet saavat enemmän hyötyä kuin myöhemmin syntyneet. Työeläkevakuutusmaksu oli aikoinaan viisi prosentti, nyt se on yli 24 prosenttia.

– Jotkut laskevat paljonkin, mitä hyötyjä eri ikäluokat saavat. Mutta pelkkä taloudellinen tarkastelu ei tässä riitä, hän korosti.

Eläkekatolle ei kannatusta

– Suomessa työeläke turvaa ihmiselle kohtalaisen eläkkeen, Telan johtava lakiasiantuntija Outi Aalto arvioi.

Vanhuseläke on etuusperusteinen, jota koskee omaisuudensuoja.

– Aivan koskemattomia eläkkeet eivät kuitenkaan ole. Indeksejä voidaan muuttaa. Pieniä loukkauksia saa tehdä, kunhan ne tehdään lailla, Aalto selitti.

Eläkekattoajatus nousee aika ajoin esille. Eläkekatto tarkoittaa lakisääteiselle työeläkkeelle asetettavaa euromääräistä ylärajaa.

Aalto totesi, että kaikkien eläkemuotojen rajaaminen tiettyyn ylärajaan ei onnistu, aina löytyy keinoja, joilla päästää sen yli. Tyypillisiä keinoja ovat lisäeläkkeet.

Kansallisen senioriliiton puheenjohtaja Anneli Taina totesi, että EETU ei kannata eläkekattoa.

Niin eläkekatto kuin sukupolvien välinen silta herättivät vilkasta keskustelua. Paikalla oli yli 40 EETUn jäsenjärjestöjen edustajaa.

 

Siirry ajankohtaisten aiheiden linkkeihin.