Siirry suoraan sisältöön
Etusivu | Tietoa meistä | Yhdistykset | Jäsenille | Medianurkka | Hae
Laulun aika-tilaisuuksia 2022 - Tule mukaan!

Ajankohta: 11.5.2022 klo 14-16  Lue lisää

Laulun aika on tullut- vihko sisältää 66 laulua. Tilaukset liiton toimistosta

Laulun aika on tullut- lauluvihko sisältää 66 tuttua laulua. Vihko on kooltaan A5-kokoinen ja sisältää laulujen sanat sekä sointumerkit mahdolliselle säestäjälle.  Kokoelman kustantaja on Yhteiskustannus.  Lue lisää

Vuoden 2022 Hymymummo ja -pappa – Irma ja Antero Sala

Teksti ja kuvat: Päivi Kyyrö Julkaistu 7.2.2022 Lue lisää

Kaarina Makkonen, 94, on nähnyt mitä on kun sota tulee kotiovelle

Kaarina Makkonen on ehtinyt nähdä mitä on kun sota tulee kotiovelle. Vaikka ikää on jo kertynyt 94 vuotta, muisti pelaa täydellisesti. Kaarinalle pyhäkoulutyö ja laulaminen kuorossa on ollut tärkeä osa elämää. Lue lisää

Laulun aika Radio Deissä - kuuntele ajatuksia lauluista ja niiden taustoista

Julkaistu liiton sivuilla 15.2.2022 Lue lisää

Tue kristilliseen arvomaailmaan pohjautuvaa ikäihmisten toimintaa

Haluamme kerätä varoja tukeaksemme ikäihmisten kuoro-, musiikki-, laulu ja lausuntatoimintaa eri puolilla Suomea. Toiminnassa ikäihmiset pääsevät kohtaamaan toisiaan ja saavat niin kokea merkityksellisyyttä muun muassa yhdessä laulamisen ja lausumisen kautta. Lue lisää

Terttu Laitinen kertoo kokemuksistaan Aitoon kotitalouskeskikoulussa 1964-1968

Julkaistu liiton kotisivuilla 17.5.2022 Teksti ja kuva: Terttu Laitinen Lue lisää

Varhaisnuoret isänmaan palvelijoina sodassa - Kuuntele muistoja sota-ajoilta

Talvisodan syttymisestä on kulunut yli 80 vuotta. Alta voit lukea kirjoituksia sotamuistoista. Sotamuistoja on julkaistu Kristelli-lehdessä 2017 ja lottia koskeva haastattelu Kristelli-lehdessä 2013. Lue lisää

Kuuntele ajatuksia vanhuudesta, unelmista ja ihastuksista

Kuuntele eri ikäisten ajatuksia vanhuudesta, unelmista ja ihastuksista Kristillisen Eläkeliiton Ystäväpysäkki-radio-ohjelmassa TÄSTÄ Lue lisää

Sukupolvipolitiikka haastaa eläkejärjestelmää

Julkaistu: 8.10.2018
Teksti ja kuva: Vesa Toikka

– Nuorisojärjestöissä on noussut sukupolvipolitiikka. Koko ajan pohditaan, mitä Suomen ikääntyminen tarkoittaa, erityisavustaja Janne Pelkonen Telasta totesi Eläkeläisliittojen etujärjestö EETUn ja Työeläkevakuuttajat Telan yhteisessä Eläkekahvit-keskustelutilaisuudessa lokakuun alussa.

EETU ja Tela järjestävät syksyn aikana EETUn jäsenjärjestöjen alueellisille ja paikallisille toimijoille seitsemän keskustelutilaisuutta eri puolilla maata.  Ensimmäinen tilaisuus pidettiin lokakuun alussa Helsingissä.

– Eläkeläisten eläkkeistä 75 prosenttia maksavat lapset ja lapsenlapset. Näin sukupolvisopimus menee sukupolvelta toiselle.  Jokaisen pitäisi voida luottaa, että kun ollaan eläkkeellä, niin järjestelmä on edelleen pystyssä, Janne Pelkonen totesi.

Neljäsosa eläkkeistä tulee rahastoista.

– Sukupolvien välinen ketju on paljon muutakin kuin rahaa. Se on hoivaa, arkista kanssakäymistä ja välittämistä, hän kuvasi.

Viimeiset seitsemän vuotta Suomessa on syntyvyys laskenut, vuosikymmenien päästä siitä tulee ongelma.

– Sukupolvikeskustelussa on nyt painetta. Taustalla on se, että finanssikriisi iski lujaa nuoriin. Tulotasot eivät ole kehittyneet samalla tavalla kuin muilla. On syntynyt epäluuloja.

Pitäisikö eläkkeiden joustaa?
Keskusteluissa on kysytty, pitäisikö työeläkkeiden joustaa, jos taloudessa menee huonosti. Ruotsissa on tällainen malli, jossa työeläkkeiden taso voi vaihdella vuosittain ylös- tai alaspäin.

– Tela on tuonut esille sitä, että eläke on erityinen elämänvaihe. Eläkeläinen ei voi enää omaan tilanteeseensa vaikuttaa. Sosiaalivakuutuksen suojelutehtävä on tärkeä.

Myös perustuslaki antaa omaisuudelle, jota eläkekin on, vahvan suojan. Sitä on maksettu työaikana, ja eläkkeellä ollessa siihen liittyy saantioikeus.

– Tätä on perustuslakivaliokunnassa vuosikymmenet tulkittu. Aina on tullut sama tulos: siihen ei saa puuttua.

Pelkonen pohti, pitäisikö työeläkkeitä parantaa, vaikka se nostaisi työssä käyvien maksuja tai söisi rahastoja.

– Jos jotain parannetaan, se yleensä maksaa.

Hän mietti, kohtaavatko eri näkökulmat lainkaan sukupolvikeskusteluissa.

Mitä on oikeudenmukaisuus?
Pelkonen pohti, mitä tarkoittaa oikeudenmukaisuus: Jotkut miettivät, mitä järjestelmään on maksettu ja mitä sieltä saadaan ulos. Näin laskien 30–50-luvuilla syntyneet saavat enemmän hyötyä kuin myöhemmin syntyneet. Työeläkevakuutusmaksu oli aikoinaan viisi prosentti, nyt se on yli 24 prosenttia.

– Jotkut laskevat paljonkin, mitä hyötyjä eri ikäluokat saavat. Mutta pelkkä taloudellinen tarkastelu ei tässä riitä, hän korosti.

Eläkekatolle ei kannatusta

– Suomessa työeläke turvaa ihmiselle kohtalaisen eläkkeen, Telan johtava lakiasiantuntija Outi Aalto arvioi.

Vanhuseläke on etuusperusteinen, jota koskee omaisuudensuoja.

– Aivan koskemattomia eläkkeet eivät kuitenkaan ole. Indeksejä voidaan muuttaa. Pieniä loukkauksia saa tehdä, kunhan ne tehdään lailla, Aalto selitti.

Eläkekattoajatus nousee aika ajoin esille. Eläkekatto tarkoittaa lakisääteiselle työeläkkeelle asetettavaa euromääräistä ylärajaa.

Aalto totesi, että kaikkien eläkemuotojen rajaaminen tiettyyn ylärajaan ei onnistu, aina löytyy keinoja, joilla päästää sen yli. Tyypillisiä keinoja ovat lisäeläkkeet.

Kansallisen senioriliiton puheenjohtaja Anneli Taina totesi, että EETU ei kannata eläkekattoa.

Niin eläkekatto kuin sukupolvien välinen silta herättivät vilkasta keskustelua. Paikalla oli yli 40 EETUn jäsenjärjestöjen edustajaa.

 

Siirry ajankohtaisten aiheiden linkkeihin.