Siirry suoraan sisältöön
Etusivu | Tietoa meistä | Yhdistykset | Jäsenille | Medianurkka | Hae
Ulkoillaan yhdessä -haasteen voitti Liikkujat-ryhmä Kiteeltä

Kristillisen Eläkeliiton teemavuosi 2021 Välitän, et ole yksin, kutsuu jäseniä liikkumaan yhdessä toisten kanssa ja niin kohtaamaan lähimmäisiä ulkoillen. Ulkoillaan yhdessä- haasteessa liitto kutsui jäseniä muodostamaan 3-5- ... Lue lisää

Juhannusmuistoja vuosien varrelta

Therese Lue lisää

On tulossa hyvä marjakesä. Ahomansikoitakin löytyy jo!

On tulossa hyvä marjakesä. Mustikka ja puolukka kukkivat hyvin. Ahomansikoitakin löytyy ja on jo osa kypsiä. Irja poimimassa maistiaisia. Kuva: Heimo Ujala Lue lisää

Liiton syyskokous pidetään Kuopiossa, Kallaveden kirkossa, pe 22.10.2021

Liiton syyskokous pidetään Kuopiossa perjantaina 22.10.2021. Paikka: Kallaveden kirkko, Kuopio Lue lisää

Kristillisen Eläkeliiton järjestöpäivät Kiponniemessä 31.8.-1.9. 2021

Järjestöpäivät aloitetaan lounaalla 31.8. ja päätetään 1.9. päivälliseen. Lue lisää

Ystäväpysäkki 2021 - ajatuksia ja kokemuksia KUUNTELE

Ystäväpysäkillä ihmiset kertovat ajatuksiaan ja kokemuksiaan muunmuassa liikunnan ilosta, lähimmäisten kohtaamisesta, eläkkeelle jäämisestä ja antoisasta yhdistystoiminnasta. Ohjelmat on toimittanut Päivi Kyyrö. Lue lisää

Sukupolvipolitiikka haastaa eläkejärjestelmää

Julkaistu: 8.10.2018
Teksti ja kuva: Vesa Toikka

– Nuorisojärjestöissä on noussut sukupolvipolitiikka. Koko ajan pohditaan, mitä Suomen ikääntyminen tarkoittaa, erityisavustaja Janne Pelkonen Telasta totesi Eläkeläisliittojen etujärjestö EETUn ja Työeläkevakuuttajat Telan yhteisessä Eläkekahvit-keskustelutilaisuudessa lokakuun alussa.

EETU ja Tela järjestävät syksyn aikana EETUn jäsenjärjestöjen alueellisille ja paikallisille toimijoille seitsemän keskustelutilaisuutta eri puolilla maata.  Ensimmäinen tilaisuus pidettiin lokakuun alussa Helsingissä.

– Eläkeläisten eläkkeistä 75 prosenttia maksavat lapset ja lapsenlapset. Näin sukupolvisopimus menee sukupolvelta toiselle.  Jokaisen pitäisi voida luottaa, että kun ollaan eläkkeellä, niin järjestelmä on edelleen pystyssä, Janne Pelkonen totesi.

Neljäsosa eläkkeistä tulee rahastoista.

– Sukupolvien välinen ketju on paljon muutakin kuin rahaa. Se on hoivaa, arkista kanssakäymistä ja välittämistä, hän kuvasi.

Viimeiset seitsemän vuotta Suomessa on syntyvyys laskenut, vuosikymmenien päästä siitä tulee ongelma.

– Sukupolvikeskustelussa on nyt painetta. Taustalla on se, että finanssikriisi iski lujaa nuoriin. Tulotasot eivät ole kehittyneet samalla tavalla kuin muilla. On syntynyt epäluuloja.

Pitäisikö eläkkeiden joustaa?
Keskusteluissa on kysytty, pitäisikö työeläkkeiden joustaa, jos taloudessa menee huonosti. Ruotsissa on tällainen malli, jossa työeläkkeiden taso voi vaihdella vuosittain ylös- tai alaspäin.

– Tela on tuonut esille sitä, että eläke on erityinen elämänvaihe. Eläkeläinen ei voi enää omaan tilanteeseensa vaikuttaa. Sosiaalivakuutuksen suojelutehtävä on tärkeä.

Myös perustuslaki antaa omaisuudelle, jota eläkekin on, vahvan suojan. Sitä on maksettu työaikana, ja eläkkeellä ollessa siihen liittyy saantioikeus.

– Tätä on perustuslakivaliokunnassa vuosikymmenet tulkittu. Aina on tullut sama tulos: siihen ei saa puuttua.

Pelkonen pohti, pitäisikö työeläkkeitä parantaa, vaikka se nostaisi työssä käyvien maksuja tai söisi rahastoja.

– Jos jotain parannetaan, se yleensä maksaa.

Hän mietti, kohtaavatko eri näkökulmat lainkaan sukupolvikeskusteluissa.

Mitä on oikeudenmukaisuus?
Pelkonen pohti, mitä tarkoittaa oikeudenmukaisuus: Jotkut miettivät, mitä järjestelmään on maksettu ja mitä sieltä saadaan ulos. Näin laskien 30–50-luvuilla syntyneet saavat enemmän hyötyä kuin myöhemmin syntyneet. Työeläkevakuutusmaksu oli aikoinaan viisi prosentti, nyt se on yli 24 prosenttia.

– Jotkut laskevat paljonkin, mitä hyötyjä eri ikäluokat saavat. Mutta pelkkä taloudellinen tarkastelu ei tässä riitä, hän korosti.

Eläkekatolle ei kannatusta

– Suomessa työeläke turvaa ihmiselle kohtalaisen eläkkeen, Telan johtava lakiasiantuntija Outi Aalto arvioi.

Vanhuseläke on etuusperusteinen, jota koskee omaisuudensuoja.

– Aivan koskemattomia eläkkeet eivät kuitenkaan ole. Indeksejä voidaan muuttaa. Pieniä loukkauksia saa tehdä, kunhan ne tehdään lailla, Aalto selitti.

Eläkekattoajatus nousee aika ajoin esille. Eläkekatto tarkoittaa lakisääteiselle työeläkkeelle asetettavaa euromääräistä ylärajaa.

Aalto totesi, että kaikkien eläkemuotojen rajaaminen tiettyyn ylärajaan ei onnistu, aina löytyy keinoja, joilla päästää sen yli. Tyypillisiä keinoja ovat lisäeläkkeet.

Kansallisen senioriliiton puheenjohtaja Anneli Taina totesi, että EETU ei kannata eläkekattoa.

Niin eläkekatto kuin sukupolvien välinen silta herättivät vilkasta keskustelua. Paikalla oli yli 40 EETUn jäsenjärjestöjen edustajaa.

 

Siirry ajankohtaisten aiheiden linkkeihin.