Haastattelimme Lammin Säästöpankin sijoituspäällikköä Heli Mäenpäätä ja pankkilakimiestä Susanna Hakalaa eläkeläisiä koskettavista pankkiasioista.

Omista rahoista päättäminen

Joidenkin elämässä esimerkiksi sairaus tai tapaturma voi aiheuttaa sen, ettei itse enää kykene huolehtimaan itsestään ja raha-asioistaan. Tällöin edunvalvonta tulee ajankohtaiseksi. Jokaisen olisikin hyvä varautua tekemällä edunvalvontavaltuutus, jossa nimetään itselle edunvalvoja etukäteen.

Usein puhutaan oikeustoimikelpoisuuden menettämisestä: esimerkiksi muistin heikentymisen vuoksi ei ymmärrä enää solmimiaan sopimuksia. Edunvalvontavaltuutus on vastine julkiselle edunvalvonnalle: Edunvalvontavaltuutuksessa henkilö voi itse määrätä edunvalvontavaltuutetukseen kenet tahansa täysi-ikäisen luonnollisen henkilön, jonka oikeustoimikelpoisuutta ei ole rajoitettu. Valtuuttaa voi siis esimerkiksi puolison, ystävän, lapsen tai muun sukulaisen. Pankkilakimies, Susanna Hakala neuvoo.

Edunvalvontavaltuutuksen avulla voi siis itse etukäteen päättää, kuka läheinen huolehtii kaikista taloutta ja terveyttä koskevista asioista silloin, jos valtuutettu ei itse ole siihen kykenevä esimerkiksi sairastumisen vuoksi. Tilanteessa, jossa edunvalvontavaltuutusta ei ole tehty ja henkilö on edunvalvonnan tarpeessa, maistraatti nimeää edunvalvojan.

Edunvalvontavaltuutus toimitetaan maistraatissa vahvistamisen jälkeen pankkiin ja pankki antaa sen myötä tilinkäyttöoikeudet ym. valtuutuksessa mainitun laajuuden mukaan. Edunvalvontavaltuutetun oikeuksien laajuus riippuu lähtökohtaisesti siitä, minkä laatuista ja muotoista omaisuutta valtuuttajalla on ja kuinka laajoiksi valtuutetun oikeudet on valtuuttaja halunnut itse määrittää. Hakala kertoo.

Edunvalvontavaltuutus kattaa yleensä tyypillisten raha-asioiden hoidon sekä terveyttä koskevien asioiden hoidon. Lisäksi voidaan kirjata mainintaa esimerkiksi kiinteistön tai asunto-osakkeen myynnistä. Edunvalvontavaltuutukseen voi yhdistää lisäksi esimerkiksi hoitotahtoa koskevia asioita.