Siirry suoraan sisältöön
Etusivu | Tietoa meistä | Yhdistykset | Jäsenille | Medianurkka | Hae
Kristillinen Eläkeliitto haastateltavana Radio Dein Herätys-aamuohjelmassa.

Kristillisen Eläkeliiton toiminnanjohtaja Päivi Kyyrö ja järjestökoordinaattori Hanna Forsgrén-Autio kävivät 19.4.2021 Radio Dein #herätys! -aamuohjelmassa kertomassa ikäihmisten ja liiton kuulumisista. Voit kuunnella tallenteen ... Lue lisää

Vuoden 2021 hymypappa on lämmin ja iloinen persoona.

Seppo Malinen on Kristillisen Eläkeliiton tuore hymypappa. Hän on lämmin ja iloinen persoona. Kristellin toimitus kyseli häneltä muutamia kysymyksiä, joiden avulla tekin, Kristellin lukijat, saatte hieman oppia tuntemaan tätä mainiota hymypappaa. Lue lisää

Ystäväpysäkki 2021 - ajatuksia ja kokemuksia KUUNTELE

Ystäväpysäkillä ihmiset kertovat ajatuksiaan ja kokemuksiaan muunmuassa liikunnan ilosta, lähimmäisten kohtaamisesta, eläkkeelle jäämisestä ja antoisasta yhdistystoiminnasta. Ohjelmat on toimittanut Päivi Kyyrö. Lue lisää

Liiton vuosikokous Länsi-Porin kirkossa 20.5.2021 klo 12

Kristillisen Eläkeliiton vuosikokous pidetään torstaina 20.5. 2021 klo 12 Länsi-Porin kirkossa, Liikastentie 28, 28610 Pori Lue lisää

Mikä on edunvalvontavaltuutus ja miksi se olisi tärkeää tehdä?

Ote Kristelli-lehdestä 1/2018. Juttu on julkaistu lehdessä laajempana, otsikolla "Eläkeläisen pankkiasiat kuntoon".

Haastattelimme Lammin Säästöpankin sijoituspäällikköä Heli Mäenpäätä ja pankkilakimiestä Susanna Hakalaa eläkeläisiä koskettavista pankkiasioista.

Omista rahoista päättäminen

Joidenkin elämässä esimerkiksi sairaus tai tapaturma voi aiheuttaa sen, ettei itse enää kykene huolehtimaan itsestään ja raha-asioistaan. Tällöin edunvalvonta tulee ajankohtaiseksi. Jokaisen olisikin hyvä varautua tekemällä edunvalvontavaltuutus, jossa nimetään itselle edunvalvoja etukäteen.

Usein puhutaan oikeustoimikelpoisuuden menettämisestä: esimerkiksi muistin heikentymisen vuoksi ei ymmärrä enää solmimiaan sopimuksia. Edunvalvontavaltuutus on vastine julkiselle edunvalvonnalle: Edunvalvontavaltuutuksessa henkilö voi itse määrätä edunvalvontavaltuutetukseen kenet tahansa täysi-ikäisen luonnollisen henkilön, jonka oikeustoimikelpoisuutta ei ole rajoitettu. Valtuuttaa voi siis esimerkiksi puolison, ystävän, lapsen tai muun sukulaisen. Pankkilakimies, Susanna Hakala neuvoo.

Edunvalvontavaltuutuksen avulla voi siis itse etukäteen päättää, kuka läheinen huolehtii kaikista taloutta ja terveyttä koskevista asioista silloin, jos valtuutettu ei itse ole siihen kykenevä esimerkiksi sairastumisen vuoksi. Tilanteessa, jossa edunvalvontavaltuutusta ei ole tehty ja henkilö on edunvalvonnan tarpeessa, maistraatti nimeää edunvalvojan.

Edunvalvontavaltuutus toimitetaan maistraatissa vahvistamisen jälkeen pankkiin ja pankki antaa sen myötä tilinkäyttöoikeudet ym. valtuutuksessa mainitun laajuuden mukaan. Edunvalvontavaltuutetun oikeuksien laajuus riippuu lähtökohtaisesti siitä, minkä laatuista ja muotoista omaisuutta valtuuttajalla on ja kuinka laajoiksi valtuutetun oikeudet on valtuuttaja halunnut itse määrittää. Hakala kertoo.

Edunvalvontavaltuutus kattaa yleensä tyypillisten raha-asioiden hoidon sekä terveyttä koskevien asioiden hoidon. Lisäksi voidaan kirjata mainintaa esimerkiksi kiinteistön tai asunto-osakkeen myynnistä. Edunvalvontavaltuutukseen voi yhdistää lisäksi esimerkiksi hoitotahtoa koskevia asioita.

Siirry ajankohtaisten aiheiden linkkeihin.