Etusivu | Tietoa meistä | Yhdistykset | Jäsenille | Medianurkka | Hae
Kristelli - kirjoituksia eläkeläisten hyvinvoinnista

Kristelli on Kristillisen Eläkeliiton jäsenlehti. Lehdessä käsitellään eläkeläisiä koskettavia ajankohtaisia asioita. Lisäksi lehti sisältää liikuntaan, ... Lue lisää

Miesapua Lahden kristillisissä eläkeläisissä - KUUNTELE!

Ystäväpysäkillä 2019 keskustellaan ajankohtaisista asioista ja tutustutaan krelliläisiin Lue lisää

Missä juhlitaan? Liiton juhlapaikat vuonna 2019

Kristillisen Eläkeliiton kevätjuhla ja vuosikokous pidetään Kouvolan seurakuntakeskuksessa perjantaina 26.4.2019. Ohjelma ja ilmoittautuminen Lue lisää

Turvallinen elämä on Kristillisen Eläkeliiton teema 2019

Kristillisen Eläkeliiton vuoden 2019 teemana on turvallinen elämä. Toivomme, että teema innostaa yhdistyksiä olemaan mukana kullekin sopivalla tavalla. Olemme ideoineet paikallisyhdistyksille mahdollisen toteutuksen. Tähän liittyvän materiaalin saa pyynnöstä liiton toimistolta. Lue lisää

Tule järjestöpäiville 2019 innostumaan, virkistymään ja oppimaan uutta!

Järjestöpäivillä on luvassa kokemusten ja toimintamallien jakamista, ajankohtaista tietoa yhdistysasioista ja virkistymistä yhdessä. Lue lisää

Ilmoittaudu liiton kevätjuhlien 26.4. 2019 ruokailuihin

Liiton kevätjuhla perjantaina 26.4.2019 Kouvolan seurakuntakeskus, Maria-sali, Savonkatu 40, 45100 Kouvola Lue lisää

Mikä on edunvalvontavaltuutus ja miksi se olisi tärkeää tehdä?

Ote Kristelli-lehdestä 1/2018. Juttu on julkaistu lehdessä laajempana, otsikolla "Eläkeläisen pankkiasiat kuntoon".

Haastattelimme Lammin Säästöpankin sijoituspäällikköä Heli Mäenpäätä ja pankkilakimiestä Susanna Hakalaa eläkeläisiä koskettavista pankkiasioista.

Omista rahoista päättäminen

Joidenkin elämässä esimerkiksi sairaus tai tapaturma voi aiheuttaa sen, ettei itse enää kykene huolehtimaan itsestään ja raha-asioistaan. Tällöin edunvalvonta tulee ajankohtaiseksi. Jokaisen olisikin hyvä varautua tekemällä edunvalvontavaltuutus, jossa nimetään itselle edunvalvoja etukäteen.

Usein puhutaan oikeustoimikelpoisuuden menettämisestä: esimerkiksi muistin heikentymisen vuoksi ei ymmärrä enää solmimiaan sopimuksia. Edunvalvontavaltuutus on vastine julkiselle edunvalvonnalle: Edunvalvontavaltuutuksessa henkilö voi itse määrätä edunvalvontavaltuutetukseen kenet tahansa täysi-ikäisen luonnollisen henkilön, jonka oikeustoimikelpoisuutta ei ole rajoitettu. Valtuuttaa voi siis esimerkiksi puolison, ystävän, lapsen tai muun sukulaisen. Pankkilakimies, Susanna Hakala neuvoo.

Edunvalvontavaltuutuksen avulla voi siis itse etukäteen päättää, kuka läheinen huolehtii kaikista taloutta ja terveyttä koskevista asioista silloin, jos valtuutettu ei itse ole siihen kykenevä esimerkiksi sairastumisen vuoksi. Tilanteessa, jossa edunvalvontavaltuutusta ei ole tehty ja henkilö on edunvalvonnan tarpeessa, maistraatti nimeää edunvalvojan.

Edunvalvontavaltuutus toimitetaan maistraatissa vahvistamisen jälkeen pankkiin ja pankki antaa sen myötä tilinkäyttöoikeudet ym. valtuutuksessa mainitun laajuuden mukaan. Edunvalvontavaltuutetun oikeuksien laajuus riippuu lähtökohtaisesti siitä, minkä laatuista ja muotoista omaisuutta valtuuttajalla on ja kuinka laajoiksi valtuutetun oikeudet on valtuuttaja halunnut itse määrittää. Hakala kertoo.

Edunvalvontavaltuutus kattaa yleensä tyypillisten raha-asioiden hoidon sekä terveyttä koskevien asioiden hoidon. Lisäksi voidaan kirjata mainintaa esimerkiksi kiinteistön tai asunto-osakkeen myynnistä. Edunvalvontavaltuutukseen voi yhdistää lisäksi esimerkiksi hoitotahtoa koskevia asioita.