Etusivu | Tietoa meistä | Yhdistykset | Jäsenille | Medianurkka | Hae
Sotamuistoja: Varhaisnuoret isänmaan palvelijoina sodassa - Kuuntele muistoja sota-ajoilta

Talvisodan syttymisestä on kulunut 80 vuotta. Alta voit lukea kirjoituksia sotamuistoista. Sotamuistoja on julkaistu Kristelli-lehdessä 2017 ja lottia koskeva haastattelu Kristelli-lehdessä 2013. Lue lisää

Muista varovaisuus tulen kanssa

Illan hämärtyessä on mukavaa polttaa kynttilöitä ja ulkotulia. Tässä muutama muistutus tulen riskeihin liittyen. Lue lisää

Miesapua Lahden kristillisissä eläkeläisissä - KUUNTELE!

Ystäväpysäkillä 2019 keskustellaan ajankohtaisista asioista ja tutustutaan krelliläisiin Lue lisää

Kristillisen Eläkeliiton kevätjuhlat 24.4.2020 Mikkelissä

11.00 Ehtoollishetki, Tuomiokirkko, Savilahdenkatu 20 12.00 Lounas, seurakuntakeskus Lue lisää

Asiakaslähtöisyys hyvän hoidon taustalla

Teksti: Hanna Forsgren-Autio Kuvat: Hanna Mäkipää Kristelli 3/2019 Lue lisää

Turvallinen elämä on Kristillisen Eläkeliiton teema 2019

Kristillisen Eläkeliiton vuoden 2019 teemana on turvallinen elämä. Toivomme, että teema innostaa yhdistyksiä olemaan mukana kullekin sopivalla tavalla. Olemme ideoineet paikallisyhdistyksille mahdollisen toteutuksen. Tähän liittyvän materiaalin saa pyynnöstä liiton toimistolta. Lue lisää

Joulu sydämellä - Kuuntele muistoja jouluista

Joulu sydämellä -ohjelmassa kuulet joulumuistoja Kristillisen Eläkeliiton toiminnassa mukana olevilta ihmisiltä. Joulu sydämellä -kalenterin on toimittanut Päivi Kyyrö. Ohjelmat löytyvät alta. Ohjelmia on yhteensä 25, joten joulua voi odottaa ohjelmia kuunnellen. Lue lisää

Vuoden 2020 Hymymummo ja -pappa

Irmeli ja Jorma Jousmäki tietävät mitä on kun ruoka on vähissä. He myös tietävät miten ihmeellisellä tavalla Jumala voi auttaa puutteen keskellä. Lue lisää

KYSELY- Kuinka mielekästä vapaaehtoistyö on? Millaista tukea tarvitset?

Vastaa Kristillisen Eläkeliiton kyselyyn TÄSTÄ Lue lisää

Musiikkiterapeutin vinkkejä eläkeläisten mielenterveyteen

Kuva: Päivi Kyyrö

Kysyimme musiikkiterapeutti Oona Kentziltä eläkeläisten mielenterveydestä ja musiikin mahdollisuuksista mielenterveyden ylläpitämisessä.

Teksti: Hanna Forsgren-Autio ja Oona Kentz
Kristelli 3/2019

Miten musiikki vaikuttaa mielenterveyteen?

Musiikilla voidaan vaikuttaa mielenterveyteen monin eri tavoin mm. ihmisen kognitioihin, joita tarvitsemme arkisissa toiminnoissamme, tiedon käsittelemiseen, yhdistämiseen jne. Musiikin rakenne tukee kognitiivisia tarpeitamme. Musiikki itsessään vaikuttaa musiikin tuottamiin tunteisiimme, tuntemuksiin sekä mielikuviin, jota musiikki meissä herättää. Sanonta; " musiikki alkaa siitä missä sanat loppuvat", kuvaa musiikin vaikutusta ihmiseen kokonaisvaltaisesti. Voimme kokea tunteita, joihin ei välttämättä löydy sanoja. Jokin tietty musiikkityyli, kappale, herättää ja hoitaa sisintämme, vaikuttaen mielemme hyvinvointiin. Musiikin tuottamat kokemukset ovat inhimillisen kokemuksellisuuden perusrakenteita, joita ei välttämättä tarvitse rationalisoida, selittää. Kokemukset koetaan ilmiönä, "jotain tapahtuu sisäisessä ja ulkoisessa kokemusmaailmassamme" tuottaen meissä tuntemuksia. Musiikki myös mahdollistaa vuorovaikutteisen kommunikoinnin ilman sanoja, silloin kun musiikkihetkessä ollaan läsnä. Yhteismusisointi tai yhteinen musiikinkuuntelu on tästä hyvä esimerkki. Soittajien ja kuuntelijoiden välillä tapahtuu tunteiden siirtoa musiikkituotoksen aikana ja he voivat jakaa yhteisen kokemuksen, jonka musiikillinen hetki on heille antanut. Kokemus voi olla hyvinkin yhdistävä ja eheyttävä tekijä mielen hyvinvoinnille. Tämä on yksi esimerkki musiikin moninaisista vaikutteista mielenhyvinvointiin.

Miten omaa mielenterveyttään voi edistää musiikin avulla?

Omaa mielenterveyttään voi edistää monin eri tavoin; kuuntelemalla lempimusiikkiaan tai tuottamalla itse musiikkia soittamalla ja laulamalla. Äänemme on oma instrumenttimme. Voimme käyttää ääntämme tunteitten ilmaisuun laulamalla, vaikka emme varsinaisesti laulaisikaan jotakin tiettyä opittua kappaletta. Toinen tapa on laulaa lallatella tuttuja kappaleita mm. eri äänen korkeudelta ja eri sävyin. Tämän tapaiset harjoitteet mahdollistavat ja opettavat itsetuntemustamme sekä kokemusta tunteiden tunnistamisessa.

Liikunta ja musiikki yhdessä vaikuttavat kokonaisvaltaisesti hyvinvointiimme. Musiikki yhdessä liikunnan kanssa tuottaa hyvänolon tunteita ja vaikuttaa mm. hormonien, endorfiinin tuotantoon. Endorfiinilla, dobaiinilla sekä serotoniinilla on myönteinen vaikutus kokonaisvaltaisesti kehoomme ja mieleemme hyvinvointiin.

Musiikkimaalaus on oiva keino hoitaa mielenterveyttämme. Maalaamisen tai piirtämisen taustalle laitetaan musiikki soimaan ja maalaamme tai piirrämme musiikin mukaisesti.

Millaiset asiat pitävät yllä hyvää mielenterveyttä?

Omaa mielenterveyttä voi hoitaa muun muassa hyvillä vuorovaikutteisilla ihmissuhteilla, jotka eivät kuormita mieltä liikaa, eikä kuluta liikaa ihmisen voimavaroja. Tarpeellisilla sosiaalisilla kontakteilla on hyvin merkittävä osuus mielen hyvinvoinnille. Pyrkimys hakeutua oman ikäisille suunnattuun mieluisaan toimintaan ehkäisee yksin jäämisen riskiä sekä sen myötä myös mielen tylsistymistä. Yksinäisyys on mielensairastumisen kannalta riskitekijä. Usein paikalleen jääminen rappeuttaa myös fyysiset voimavarat, siksi on hyvä mennä mielekkääseen yhteisölliseen, sosiaaliseen toimintaan mukaan. Kolmannen sektorin päiväkeskukset tarjoavat eläkeläisille suunnattua virikkeellistä toimintaa. Toiminta ei tarvitse olla mitään suureellista, mieli virkistyy pienistäkin mielekkäästä sekä sosiaalisesta kohtaamisesta. Meidän olisi hyvä muistaa, että tunteemme muuttuvat tekemisemme mukaisesti. Tällä tarkoitan sitä että, jos teemme jotain mielekästä sen seuraamukset koemme tuntemuksissamme.

Tarpeellinen lepo, uni - ja ravinto ja liikunta ovat mielenhyvinvoinnin kivijalka. Sen perustalle on hyvä rakentaa edellä mainittuja sosiaalisia yhteisöllisiä suhteita.

Tuoko eläkkeelle jääminen ja työelämän loppuminen jonkinlaisia mielenterveyden haasteita?

Eläkkeelle jääminen tuo mukanaan monenlaisia elämänmuutoksia. Säännöllinen työssäkäynti päättyy ja sen myötä elämässämme totutut ja opitut, arkielämämme rutiinit muuttuvat. Työelämässä solmitut ihmissuhteet useimmiten katkeavat tai ainakin muuttavat muotoaan.

Psykologisen elämänkaariteorian mukaisesti vanheneminen tuo oman haasteensa ikäihmisen elämänkulkuun. Vanheneminen voidaan kokea monella eri tavalla. Eläkeläinen voi kokea itsensä "putoajana yhteiskunnan rakenteista", arjen tehokkuudesta ja sen myötä hyödyttömäksi toimijaksi yhteiskunnassa sekä jopa läheisissä ihmissuhteissa. Omat voimavarat eivät ole, eivätkä palaudu samalla tavalla kuin elämän ruuhkavuosina. Eläkkeellä oleva voi myös kokea vapautta, kun ei tarvitse enää olla "tuottava" tai "tehokas" yhteiskunnan työllisyysrakenteissa.

Hetkellinen hyvänolon tunne voi kuitenkin jossain vaiheessa turhauttaa ja eläkkeellä olevan mielenterveys voi järkkyä edellä mainituista elämänmuutoksista, silloin kun eläkeläinen jää viettämään eläkepäiviään yksin tai ilman päivittäisiä turvallisiksi totuttuja rutiinejaan.

Yksinäisyys sekä elämänkulun muuttuminen ja hidastuminen tuottaa useimmiten vanhenemisen myötä jossain määrin mielen eriasteista alakuloisuutta tai masentumista. Mielen sairastuminen mm. masennukseen on oire, jota ikäihminen kokee tehdessään luovutustyötä elämänsä, mielen ja kehon eri osa-alueilla. Ikäihminen havainnoi, että jalka tai käsi ei nouse tai liiku enää samalla lailla kuin ennen, portaita ei noustakaan samalla tavalla kuin muutama vuosi sitten. Eläköityvän mieli saattaa alkaa tekemään "tepposia", muisti alkaa heiketä, on vaikeaa yrittää muistaa, kun ei muista hetki sitten tapahtunutta. Sisäinen kamppailu pärjäämisestä ja pärjäämättömyyden turvattomuudesta voi olla kovinkin haasteellista, jota ikäihmisen on vaikea myöntää itselleen tai ulkopuolisille.

Onko mielenterveysongelmia, jotka ilmenevät erityisesti ikääntyneillä?

Ikä-ihmisen mielenterveysongelmat liittyvät useimmiten mielen tylsistymiseen sekä muistihäiriöihin ja muistin menettämiseen. Masennus, jonka yhtenä syynä on yksinäisyys, on huomattava ikääntyneellä todettu mielialasairaus. Dementia, Altzeimerintauti ja Vanhuusiän psykoosi ovat ikääntymiseen liittyviä mielensairauksia. Vanhusiän psykoosi on harvinainen ja vakava mielensairaus, jossa ikäihminen kokee erilaisia harhoja, esimerkiksi kuulo-, näköharhoja sekä mielen maailmassa epärealistisia ajatuksia eli realiteetit häiriintyvät. Vanhusiän psykoosissa harhaisuus näyttäytyy epäilyinä ja oletuksina jotakin tai joitakin kohtaan. Vanhus voi kokea, että häntä vainotaan. Pelko tuottaa ahdistusta ja useimmiten syrjään vetäytymistä tilanteista, jossa vanhus kokee turvattomuutta tai uhkaa. Toinen vaihtoehto on pyrkimys puolustautua, jolloin ikäihminen voi käyttäytyä aggressiivisesti.

Miten mielenterveyttä tulisi hoitaa?

Mielemme voi hyvin, kun elämän perusasiat ovat kutakuinkin kohdallaan; saamme riittävästi ravintoa-, lepoa- ja koemme, että elämällämme on merkitys. Koemme että meitä rakastetaan ja että kykenemme rakastamaan ja pystymme kokemaan mielihyvän tunteita. Näitä aihealueita olisi hyvä aika ajoin meidän jokaisen tarkastella elämässämme. Jos edellä mainituilla osa-alueilla on puutteita niin silloin tarvitsemme perustarpeisiimme tukea. Apua kannattaa hakea mieluummin ajoissa kuin liian myöhään, koska mieltä rasittavat asiat kuluttavat voimavarojamme ja välttämättä ne eivät enää palaudu ennalleen. Omaa mielenterveyttään tulisi hoitaa, huolehtimalla, että ikäihmisen arjessa olisi tarpeeksi virikkeellistä toimintaa. On myös hyvin tärkeää, ettei henkilö jäisi yksin elämäänsä kokemien haasteiden kanssa, vaan hakisi niihin apua, ja jos ei itse kykene, rohkaistuisi puhumaan joko läheisilleen tai ammattiauttajalle.