Testamentti

Testamentti eli jälkisäädös on tahdonilmaisu, jolla henkilö ilmoittaa tahtonsa omaisuutensa kohtalosta kuolemansa jälkeen. Testamentin avulla rahojaan voi ohjata haluamaansa suuntaan, vaikkei itse olekaan niitä enää käyttämässä. Huolellisesti laaditulla testamentilla voi myös estää perintöriitoja.

Testamentin laatimista moni helposti pitkittelee ja se saatetaan kokea pelottavanakin asiana – mitä sen ei missään nimessä tulisi olla. Huomispäivästä ei voi kukaan tietää iästä riippumatta ja testamentilla vain varaudutaan siihen, että asiat menevät loppu viimein juuri niin kuin on suunnitellut. Susanna Hakala toteaa Testamentin laatimisen merkityksestä.

Tilanteessa, jossa testamenttia ei ole laadittu ja perintökaaresta ei löydy perillisiä, varat ohjautuvat Valtiokonttorille.

Valtiokonttorille voivat perinnönjättäjän läheiset vielä ”ilmiantaa” perinnönjättäjää auttaneita läheisiä tai esimerkiksi hänen sydäntään lähellä olevia yhdistyksiä, mutta lopuksi varojen jakaminen on Valtiokonttorin harkinnassa. Tällöin usein jälleen harmitellaan, miksei testamenttia ollut laadittu. Hakala kertoo.

Testamentin voi laatia kenen tahansa luonnollisen tai oikeushenkilön hyväksi: kummilapselle, sukulaiselle, naapurille, yritykselle tai yleishyödylliselle yhdistykselle tai säätiölle, Suomessa tai ulkomailla. Testamentille on myös tiukat muotovaatimukset.

Pääsääntönä on kirjallinen muoto, päiväys, allekirjoitukset sekä kaksi esteetöntä todistajaa. Testamentti tulisi säilyttää hyvässä tallessa, esimerkiksi pankin tallelokerossa. Hakala kuvailee.

Haastattelimme Kristellissä 1/2018 Lammin Säästöpankin sijoituspäällikköä Heli Mäenpäätä ja pankkilakimiestä Susanna Hakalaa eläkeläisiä koskettavista pankkiasioista.