Siirry suoraan sisältöön
Etusivu | Tietoa meistä | Yhdistykset | Jäsenille | Medianurkka | Hae
"Iloa liikkeellä"-vuosi on parhaillaan käynnissä. Miten teemaa vietetään?

Teemavuosi kannustaa muun muassa liikkumaan ja tuomaan iloa läheisille. Toimintapäivillä 2022 jäsenet ideoivat, että teemavuosi voisi tuoda tullessaan esimerkiksi Iloa liikkeellä-retkiä, liikuntatilaisuuksia, vierailuja hoivakotiin laulamaan tai ulkoiluttamaan ikäihmisiä. Lue lisää

Mukana menossa -radio-ohjelmat marraskuussa 2023

Mukana menossa -ohjelmissa pääset kuulemaan ikäihmisiä koskettavista asioista ja KRELLIn toiminnasta. Ohjelmat toimittaa Päivi Kyyrö. Lue lisää

Ravitsevaa ruokaa ja ruokailoa yhdessä syöden– tule mukaan!

Teksti: Satu Jyväkorpi Julkaistu liiton sivuilla 25.8.2023 Lue lisää

Uusi valtakunnallinen etäopastuspalvelu seniorien digitaitojen tueksi

Uusi maksuton ja valtakunnallinen etäopastuspalvelu senioreille on auennut keväällä. Yhden luukun palvelusta seniorit saavat apua uusien digitaitojen opetteluun, opastusta digipulmien ratkaisuun ja neuvontaa muihin digiasioihin. ... Lue lisää

Sodan opettamat, Tapani Romu - Kuuntele haastattelut

Tapani Romu on yksi heistä, jotka ovat nähneet sodan todellisuuden Suomessa. Hän oli vasta 6-vuotias, kun aikuisten puheet sodasta kantautuivat hänen korviinsa. Lue lisää

Holokaustinäyttely Tuusniemellä Hupelin kristillisessä toimintakeskuksessa

Holokaustin kieltäminen on Suomessa tehty lainvastaiseksi, tilanne Euroopassa ja Israelissa on todella vaikea. Siksi on tärkeää kiinnittää katseemme menneisyyteen. Joku on sanonut seuraavaa: ”Jos emme tunne historiaa, meillä ... Lue lisää

Asiakaslähtöisyys hyvän hoidon taustalla

Olohuone
nainen pyörätuolissa ja hoitaja

Teksti: Hanna Forsgren-Autio
Kuvat: Hanna Mäkipää
Kristelli 3/2019

Hoivakotiin muuttaminen on osa monen ikäihmisen arkea. Tarjotakseen hyvää hoivaa, hoivakodin henkilökunnan on tutustuttava asiakkaaseen ja nähtävä hänen tarpeensa. Tutustumisen apuna toimivat Mini-Mental-testi, ravintoanamneesi-testi MNA sekä RAVA-toimintakyvyn mittari.

Asiakkaaseen tutustuminen on olennainen osa hyvää hoivaa ja luo pohjaa oikealle, asiakaslähtöiselle palvelulle. Haastattelin hoivakotiyrittäjää, Hanna Mäkipäätä, selvittäen millaisia käytäntöjä heillä on Kontiomäellä sijaitsevassa kristillisessä hoivakoti Satamassa.

Satamassa hoivakodin asiakasta opitaan tuntemaan elämänkerta-lomakkeen ja hoidontarpeenarviointiin suunniteltujen testien avulla. Asiakasta koskevat tiedot kirjataan hoitopalvelusuunnitelmaan.

Hoitopalvelusuunnitelma on tarkoitettu välineeksi, joka hyödyttää sekä asiakasta, että työntekijää. Hoitopalvelusuunnitelman tulisi ohjata koko vanhustyön prosessia. Suunnitelma auttaa näkemään asiakkaan palvelutarpeita ja suunnittelemaan toimintaa näistä lähtökodista käsin. Hoitopalvelusuunnitelman tulisi olla mukana työn kaikissa eri vaiheissa: palvelun suunnittelussa, toteutuksessa, seurannassa, arvioinnissa ja kehittämisessä.

Elämänkerta-lomakkeen avulla tutustutaan asiakkaaseen. Lomakkeessa kysytään mieluisista tekemisistä, lempiruoista, lapsuuden tapahtumista ja sukulaissuhteista. Lomakkeeseen kirjataan myös elämässä tapahtuneita ikäviä asioita, sillä tieto voi auttaa hoivapalvelun henkilökuntaa kohtaamaan asiakasta. Lomakkeen voi täyttää asukas itse tai mikäli hän on muistisairas, omaiset auttavat lomakkeen täytössä.

Hoidontarvetta arvioidaan testein. Testien avulla selvitetään muun muassa kuntoisuutta, ravitsemusta, elämäntapoja ja avuntarvetta. Näiden tietojen pohjalta luodaan hoitopalvelusuunnitelma. Arviointia tehdessä läsnä ovat asukas, omainen, omahoitaja, hoivakodin hoitava sairaanhoitaja ja lääkäri.

Hoivakoti Satamassa asiakkaalle tehdään Mini-Mental-testi, ravintoanamneesi-testi MNA sekä lasketaan rava-indeksi, jossa arvioidaan asiakkaan kuntoisuutta. Lääkityksen tarkistaa lääkäri, joka myös määrää tarvittavat laboratorio- ja röntgentutkimukset. Näiden tutkimusten perusteella asiakkaalle tehdään hoitopalvelusuunnitelma, johon kirjataan lähtötilanne, tavoitteet, mittari ja arviointi.

”Mittarien takana on aina nähtävä ihminen”, Hanna Mäkipää painottaa.

Mini-Mental-testi on lyhyt muistin ja tiedonkäsittelyn arviointiin tarkoitettu minitesti. Testin suorittamiseen menee 10 - 15 minuuttia. Testi antaa tulokseksi numeerisen arvon.

Ravintoanamneesin (MNA) tavoitteena on selvittää henkilön ruokailutottumuksia, ateria-aikoja, tottumuksiin vaikuttavia taustatekijöitä sekä suhtautumista ravitsemukseen.

RAVA-toimintakykymittarin avulla arvioidaan asiakkaan avuntarvetta. RAVA-mittaria voidaan käyttää asiakkaan toimintakyvyn arvioinnissa kotona, laitoksessa tai palvelutalossa.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran mukaan potilaalla tulee olla asianmukainen ja ajantasainen hoitosuunnitelma, jotta hoito olisi kokonaisvaltaista, yksilöllistä ja laadukasta. Hoitosuunnitelmaan kirjataan potilaan hoitoa koskevat linjaukset, hoidon järjestäminen sekä seuranta.

Miten Satamassa toimitaan?

Ajatellaan, että hoivakotiinne on tulossa uusi asukas. Millaisia asioita hänen kanssaan käydään läpi ennen hoivakotiin muuttamista?

  • Meillä asiakas saa käydä ennakkoon tutustumassa ja tarvittaessa jopa koeasumassa. Käymme läpi maksuasiat eli mitä kustannuksia asumisesta syntyy ja kuka maksaa mitä. Autamme ja neuvomme, miten esimerkiksi KELAn tuet haetaan. Kun asukas muuttaa häneltä tai omaisilta (jos muistisairas) kerätään tietoa erillisellä lomakkeella, joka on nimellä elämäkerta. Siinä on monenlaisia kysymyksiä muun muassa lempiruokia, mikä mieluista tekemistä, mistä ei ole pitänyt, jne. Mitä on tapahtunut lapsuudessa, sukulaissuhteita, myös niitä ikäviä elämässä tapahtuneita asioita.

Millaisia mahdollisuuksia asukkaalla on vaikuttaa itseään koskeviin asioihin?

  • Meillä asukkaalla on aina itsemääräämisoikeus ja tähän on myös erillinen laki. Asukkaan toiveet kirjataan hoitopalvelusuunnitelmaan ja kyseistä suunnitelmaa kirjoitetaan aina asukkaan itsemääräämisoikeutta ajatellen. Meillä on hoivakodin ilmoitustaululla kirjallinen työohje itsemääräämisoikeudesta.

Mihin kirjaisitte asiakkaan toiveet ystäville tiedottamisesta sairaskohtauksen tullessa tai toiveen siitä, että hänen kanssaan rukoiltaisiin iltarukous?

  • Kaikkia näitä asioita kirjataan hoitopalvelusuunnitelmaan. Kun asukas tulee meille, niin hänen elämänkertalomakkeessa kyselemme yllä olevat asiat ja toiveet ja ne kirjataan sitten asukkaan suunnitelmaan. Sieltä löytyy erillisenä osiona mm. hengellisyys. Meillä on jokaisella asukkaalla omahoitaja, joka hoitaa asukkaan asioita, mm. hankkii vaatteita ja ostaa esim. joululahjan, jos asukkaalla itsellä ei ole omaisia.

Missä määrin hoivakotiasukkaan täytyy sietää toisten asukkaiden tapoja? Voiko hoivakodin asukas esimerkiksi kieltää hajusteiden käytön toiselta asukkaalta?

  • Meillä saa käyttää deodoranttia, mutta jos se aiheuttaa toiselle asukkaalle terveydellistä haittaa niin silloin mietimme muita vaihtoehtoja esim. tuoksuton vaihtoehto. Jokainen saa huoneessa käyttää esim. huonetuoksua, jos näin haluaa.

Olemme törmänneet ongelmaan, jossa omaisten puuttuessa, ystävät eivät saa tietoa läheisestään. Esimerkiksi vakavan sairaskohtauksen tullessa ei itse pysty tiedottamaan ystäviään.

  • Meillä on tarkkaan kysytty asukkaan muuttaessa, kenelle ilmoitetaan kyseisissä tapauksissa, tiedot on kirjattu hoitopalvelusuunnitelmaan. Nykyisin laki on tässä erittäin tiukka eli tietosuoja, joten meidän on oltava erittäin tarkkoja. Meillä myös hoivakotina pitää olla lupa kirjallisena, jotta saamme mm. kirjata tietoja hoivapalvelusuunnitelmaan sekä lupa kenelle me saamme tietoja luovuttaa eteenpäin.

Mitä toivoisit tulevaisuudessa huomioitavan ikäihmisten hoivaa ajatellen?

Mielestäni tulevaisuudessa on tärkeää huomioida asukkaan/potilaan kuntoisuus ja sen pohjalta mm. arvioida oikea työntekijöiden määrä. Mittarit tarkistetaan vuosittain ja aina asiakkaan kunnon muuttuessa eli niitä on päivitettävä säännöllisesti, jotta todellinen tieto on aina käytettävissä. Siteeraan tähän Mirja Korjosen runoa, jonka viimeinen lause kiteyttää kaiken: "Tärkein työni on olla sinulle ihminen"

Siirry ajankohtaisten aiheiden linkkeihin.