Noin 91 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona. Tulevaisuudessa tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon osuutta ei haluta lisätä, vaan tarvittavat palvelut tuodaan yhä useammin koteihin. Kotihoitoon kehitetään uusia toimintatapoja ja myös teknologisia ratkaisuja saadaan kotihoidon tueksi.

Palvelujen järjestämisen näkökulmasta ei siksi ole yhdentekevää millaisissa kodeissa tulevaisuuden vanhukset asuvat. Voidaankin kysyä, onko ikäasumisen kehittämiseen kiinnitetty tarpeeksi huomiota? Jos uskomme vanhuspalveluista vastaavia, niin ei ole. Kysyimme asiaa Vanhuspalvelujen tila -tutkimuksessa, josta selvisi, että vain yksi viidestä kunnasta/kuntayhtymästä on tehnyt päätöksiä ikäasumisen uusista ratkaisuista. Riskinä on, että jos ikäasumista ei kehitetä ja nykyistä asuntokantaa korjata, joudutaan asuntorakentamisen puutteita paikkaamaan esimerkiksi tehostetulla palveluasumisella.

Uusien asuntojen rakentamisessa ja vanhojen korjaamisessa pitäisi huomioida väestön vanheneminen.

Maaliskuussa THL:ään kokoontui vanhuspalvelujen kehittäjiä ympäri Suomen pohtimaan, millaisia ikäihmisten asumisen tarpeet ja uudet ratkaisut ovat. Koska päätökset vielä monessa kunnassa antavat odottaa itseään, listasimme asiantuntijoiden ideat kaikkien käytettäväksi.

Millainen on ikääntyneelle asukkaalle sopiva koti?

Ikääntyneelle asukkaalle sopiva koti ja asuinympäristö:

Muuntuu tarpeiden mukaan. Ikääntyessä ihmisen arkiselviytyminen heikkenee. Tarvitaan apuvälineitä ja uutta tekniikkaa. Monessa kodissa portaat ovat edelleen ylittämätön este. Usein kotihoito käykin juuri hissittömissä taloyhtiöissä.

Iäkkään koti ei saa olla liian pieni. Kodin pesutiloihin pitäisi mahtua avustajan kanssa ja sängyn vieressä pitäisi olla riittävästi tilaa. Kodin muunneltavuus vähentää tarvetta muuttaa toiseen asuntoon ja palveluasumiseen.

Taipuu teknologisiin tarpeisiin. Osa palveluista toimii etäyhteydellä. Jo nyt kotiin voi saada etäkuntoutusta, jolloin asiakas saa yksilöllisiä ohjeita suoraan kotiin tai etäkotihoitoa, jolloin vaikkapa lääkkeet otetaan valvotusti. Turvateknologia voi muistuttaa, ohjata ja valvoa muistisairasta. Etäyhteys läheisiin voi luoda turvallisuutta ja auttaa yksinäisyyteen.

On tarvittaessa yhteisöllinen. Moni iäkkäistä toivoo yhteisöllisyyttä asumiseensa. Asuinalueilla yhteisöllisyyttä voidaan edistää monin tavoin. Palveluita voidaan sijoittaa tukemaan yhteisöllisyyttä. Tarvitaan ryhmätoimintaan kannustavia, helposti saavutettavia tiloja. Pihojen, kulkureittien ja viheralueiden tulee houkutella liikkumaan ja levähtämään.

Ei ”vanhuskortteleita”. Iäkkäiden asumiskeskittymät eivät ole haluttuja. Harva haluaa muuttaa asuinyhteisöön, jossa asuu pelkästään ikääntyneitä. Tarvitaan avoimia yhteisöjä, jotka kuitenkin huomioivat asukkaidensa erityistarpeita. Suomeenkin voitaisiin suunnitella muistikyliä ja sukupolvien kortteleita, jotka ovat palveluineen avoimia kaikille. On myös kiinnostavia kokeiluja opiskelijoiden ja vanhusten naapuriavusta.

Kunnilta toivotaan uusia ratkaisuja ikäasumisen ja palvelujen yhdistämiseen. Ympäristöministeriö tukee asuntokannan parantamista ja asuinympäristöjen kehittämistä ikääntyneiden tarpeiden näkökulmasta sekä kuntien toimintaa näissä kysymyksissä.

THL on mukana Ikääntymisen ja omaishoidon kärkihankkeessa, jossa kokeillaan uusia ratkaisuja ja tuetaan alueiden kehittämistyötä.

Lisätietoa aiheesta
www.thl.fi Ikäystävällisen asumisen ja palveluiden yhdistäminen