Siirry suoraan sisältöön
Etusivu | Tietoa meistä | Yhdistykset | Jäsenille | Medianurkka | Hae
Mukana Menossa 2022

Mukana menossa ohjelmissa pääset kurkistamaan kristillisten eläkeläisyhdistysten monipuoliseen paikallistoimintaan ja kuulemaan mielenkiintoisia haastatteluja. Lue lisää

Tue kristilliseen arvomaailmaan pohjautuvaa ikäihmisten toimintaa

Viitekorjaus. Viitteen tulee olla 3162. Lue lisää

Ukraina ja Venäjä kirjeenvaihtajan silmin to 13.10.2022 klo 14, Kotka

Millaista toimintaa on Kotkan yhdistyksessä tänä syksynä?  Lue lisää

Laulun aika -yhteislaulutilaisuus ti 27.9. klo 18.00 Kivenlahdessa

Espoonlahden helluntaiseurakunnassa järjestetään 27.9. Laulun aika -yhteislaulutilaisuus, jossa lauletaan muun muassa Pasi Turusen, Heini Röyskön ja Merja Pletin sydämen lauluja.   Lue lisää

Lapsen suru

isä ja kaksi lasta hautajaisissa arkun äärellä

Tällä viikolla vietämme lapsen oikeuksien viikkoa. Viime päivinä ovat omat lapsuusmuistot 50-vuoden takaa tulleet erityisellä tavalla mieleeni. Hetket ovat alkaneet elää kuvina mielessäni ja haluan nyt jäädä hetkeksi yhden joulunaluspäivän muistoihin.

Meillä oli toiseksi viimeinen koulupäivä ennen joululomaa. Minulla oli yksi tunti vapaata oppituntien välissä, joten lähdin katsomaan äitiäni sairaalaan. Äitini sairasti syöpää ja hän tiesi, kuten me läheisetkin, että hänellä ei ole paljon aikaa jäljellä. Tultuani äitini huoneeseen, huomasin, että siellä oli vain yksi tyhjä, pedattu vuode. Menin kysymään toimistosta, että minne olivat äidin siirtäneet. Toimistohuoneessa oli lääkärin lisäksi yksi hoitaja. Lääkäri kysyi, että olenko lähiomainen.

- Hän on äitini.

- Sinun äitisi kuoli aamulla, vastasi lääkäri.

Jostain syystä en ollut ottanut huomioon, että syy tyhjään vuoteeseen voisi olla äitini kuolema. Lähdin huoneesta. Kuulin jonkun sanovan, että olisiko pitänyt antaa jotain rauhoittavaa. Päästyäni ulos, juoksin pitkin lumista tietä koululle kyyneleiden virratessa pitkin poskiani. Koulun aulassa oli vain yksi luokkatoverini, joka ymmärsi tulla viereeni. Hän meni kertomaan asiasta rehtorille, joka haki veljeni luokasta. Lähdimme yhdessä linja-autoasemalle ja matkustimme kotiin.

Tänä päivänä voi vai ihmetellä miten lapsen suru kohdattiin. Kukaan ei kietonut käsiä ympärilleni tai huolehtinut meistä. Vaikeaa surun kohtaaminen usein onkin, olipa kysymyksessä aikuinen tai lapsi. Mutta nyt lapsen oikeuksien viikolla voimme pysähtyä hetkeksi miettimään pieniä ihmisiä, heidän suurta hätäänsä maailmassa. On niin monenlaista surua, jota lapset joutuvat kohtaamaan. Myös jokaisen meidän itsemme lapsena koettu suru on hyvä joskus käsitellä. Ehkä silloin on myös helpompi toisen suru kohdata.

Päivi Kyyrö

Kuuntele lisää aiheesta tiistaina 26.11. klo 19:10 radio Patmos, Suunnanmuutos-ohjelma.

Julkaistu Lapsen oikeuksien viikolla 22.11.2019

Siirry ajankohtaisten aiheiden linkkeihin.