Minä annan teille uuden sydämen ja teidän sisimpäänne uuden hengen. Minä otan teidän rinnastanne kivisydämen pois ja annan tilalle elävän sydämen.
Hes. 36:26![]() | Sodan opettamat, Tapani Romu - Kuuntele haastattelut Tapani Romu on yksi heistä, jotka ovat nähneet sodan todellisuuden Suomessa. Hän oli vasta 6-vuotias, kun aikuisten puheet sodasta kantautuivat hänen korviinsa. Lue lisää |
![]() | Hyvinvointia tukevia sivustoja: neuvoja ja vinkkejä eläkeläisen arkeen Liikuntaohjeita www.voitas.fi Hyviä liikuntaohjeita, voima- ja tasapainoliikkeitä. Lue lisää |
![]() | Tue kristilliseen arvomaailmaan pohjautuvaa ikäihmisten toimintaa |
![]() | KRELLIn syyskokous ja -juhla pe 10.11.2023 Lappeenrannassa KRELLIn syyskokous ja syysjuhla pidetään perjantaina 10.11.2023. Sammonlahden kirkossa, Hietakallionkatu 7, 53850 LAPPEENRANTA. Lue lisää |
![]() | Iloa liikkeellä! - Aktiivista toimintaa ikäihmisten hyväksi Julkaistu liiton sivuilla 12.5.2023 Lue lisää |
![]() | Iloa liikkeellä -toimintapäivät 28. -29.8.2023 Tule mukaan! KRELLIn Iloa liikkeellä -toimintapäivät 28. -29.8.2023 Lue lisää |
![]() |
Tällä viikolla vietämme lapsen oikeuksien viikkoa. Viime päivinä ovat omat lapsuusmuistot 50-vuoden takaa tulleet erityisellä tavalla mieleeni. Hetket ovat alkaneet elää kuvina mielessäni ja haluan nyt jäädä hetkeksi yhden joulunaluspäivän muistoihin.
Meillä oli toiseksi viimeinen koulupäivä ennen joululomaa. Minulla oli yksi tunti vapaata oppituntien välissä, joten lähdin katsomaan äitiäni sairaalaan. Äitini sairasti syöpää ja hän tiesi, kuten me läheisetkin, että hänellä ei ole paljon aikaa jäljellä. Tultuani äitini huoneeseen, huomasin, että siellä oli vain yksi tyhjä, pedattu vuode. Menin kysymään toimistosta, että minne olivat äidin siirtäneet. Toimistohuoneessa oli lääkärin lisäksi yksi hoitaja. Lääkäri kysyi, että olenko lähiomainen.
- Hän on äitini.
- Sinun äitisi kuoli aamulla, vastasi lääkäri.
Jostain syystä en ollut ottanut huomioon, että syy tyhjään vuoteeseen voisi olla äitini kuolema. Lähdin huoneesta. Kuulin jonkun sanovan, että olisiko pitänyt antaa jotain rauhoittavaa. Päästyäni ulos, juoksin pitkin lumista tietä koululle kyyneleiden virratessa pitkin poskiani. Koulun aulassa oli vain yksi luokkatoverini, joka ymmärsi tulla viereeni. Hän meni kertomaan asiasta rehtorille, joka haki veljeni luokasta. Lähdimme yhdessä linja-autoasemalle ja matkustimme kotiin.
Tänä päivänä voi vai ihmetellä miten lapsen suru kohdattiin. Kukaan ei kietonut käsiä ympärilleni tai huolehtinut meistä. Vaikeaa surun kohtaaminen usein onkin, olipa kysymyksessä aikuinen tai lapsi. Mutta nyt lapsen oikeuksien viikolla voimme pysähtyä hetkeksi miettimään pieniä ihmisiä, heidän suurta hätäänsä maailmassa. On niin monenlaista surua, jota lapset joutuvat kohtaamaan. Myös jokaisen meidän itsemme lapsena koettu suru on hyvä joskus käsitellä. Ehkä silloin on myös helpompi toisen suru kohdata.
Päivi Kyyrö
Kuuntele lisää aiheesta tiistaina 26.11. klo 19:10 radio Patmos, Suunnanmuutos-ohjelma.
Julkaistu Lapsen oikeuksien viikolla 22.11.2019