”Varpusia saa kahdella kolikolla viisi, eikö niin? Silti Jumala ei unohda yhtäkään niistä. Teidän jokainen hiuskarvannekin on laskettu. Älkää siis pelätkö. Olettehan te arvokkaampia kuin kaikki varpuset.” (Luuk.12:6-7)

   Nyt on elämässä aika, jolloin jokainen varmasti joutuu miettimään oman elämänsä ja olemisensa perusteita. Itse ainakin olen todella kasvokkain oman uskoni ja luottamukseni kanssa. Olenko osannut ja pystynyt sisäistämään tuon Jumalan huolenpidosta kertovan Raamatunkohdan tämän päivän uhkakuvan keskellä? Voinko levollisin mielin luottaa siihen, että mitä tulevat päivät tuovat mukanaan, ne ovat todella Jumalan sallimia ja Hänen hallinnassaan? Tämän kysymyksen kanssa olen joutunut vastakkain senkin takia, että oma nuorempi veljeni hiihtoretkellään vajosi jäihin tammikuun lopulla. Monet kerrat olen ollut veljeni viime tilanteessa mukana. Mitä on mielessä liikkunut sillä hetkellä, kun on ymmärtänyt, että nyt tämä elämä on päätepisteessä. Monta minuuttia siinä on tuota lähtöä ehtinyt tekemään. Oma toivoni ja rukoukseni on ollut, että hän on saanut kokea hyvän, lämpimän ja taivaallisen vastaanoton.

   ”Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta.” (Joh.15:13)

   Oli liikuttavaa lukea lehdestä 25.3. että tuo rakkaus ei ole vielä kadonnut. Lehdessä oli uutinen, joka kertoi siitä, miten 72-vuotias katolinen pappi Italian Bergamossa antoi hänelle tarkoitetun hengityskoneen nuoremmalle koronaviruspotilaalle ja kuoli itse. Jotenkin asiaa vielä korostaa se, että hänen omat seurakuntalaisensa olivat sen hänelle hankkineet ja tuo koneen saanut potilas oli papille ennestään tuntematon. Nyt valitettavasti Italian ja Espanjan sairaaloissa on jo tilanteita, joissa lääkärit joutuvat tuon vaikean valinnan eteen, jossa päätetään ihmisten mahdollisesta selviytymisestä.

   Uskon, että tällä hetkellä on sekä Suomessa, että ympäri maailman niitä, jotka rukouksin kääntyvät Jumalan puoleen. Itselleni tuli heti tämän vaarallisen viruskehityksen alkuvaiheessa mieleen presidentti Kallion 6.12.-39 Nivalan kirkossa pitämä rukous. Sen sisältö on erittäin käyttökelpoinen tämänkin päivän ”taistelussa” vihollista vastaan, jota ei sota-aseilla ole voitettavissa. Paljon kuunnellessani radio Deitä tuntuu siellä soivan monta kertaa päivässä virsi 600 ”Hyvyyden voimaan ihmeelliseen suojaan…” Antakoon kaikkivaltias Jumala siunauksensa ja johdatuksensa maamme päättäjille ja niille jotka ovat tämän taistelun eturintamassa. Avatkoon myös heille tämän ”taivaallisen avustuskanavan” merkityksen.

Siunaavin terveisin!

Heikki Junttila