Etusivu | Tietoa meistä | Yhdistykset | Jäsenille | Medianurkka | Hae
 Liity jäseneksi tai tilaa Kristelli-jäsenlehti

Voit liittyä jäseneksi Kristillisen Eläkeliiton paikallisyhdistykseen. Tutustu paikallisyhdistyksiin TÄSTÄ Lue lisää

Ulkoillaan yhdessä-haaste 2021

Kristillisen Eläkeliiton teemavuosi 2021 Välitän, et ole yksin, kutsuu jäseniä liikkumaan yhdessä toisten kanssa ja niin kohtaamaan lähimmäisiä ulkoillen. Lue lisää

Maija Kokkonen loihtii hahmoja neuloen ja virkaten

Maija Kokkonen on Lohjan Seudun kristilliset Eläkeläiset ry:n perustaja ja puheenjohtaja vuodesta 2004. Korona-aika on saanut hänet tekemään käsityönä uniikkeja pehmohahmoja. Lue lisää

Voiko kokoontua vaiko ei? Rajoitukset ja suositukset tammi-toukokuu 2021

Paikallisyhdistyksissä pohditaan tällä hetkellä, voimmeko kokoontua vai emmekö voi. Kokoontumista pohtiessa on tärkeää huomioida ajankohtaiset rajoitukset ja suositukset. Lue lisää

Asiaa edunvalvonnasta: Kuuntele

Kuuntele asiaa edunvalvonnasta ja edunvalvontavaltuutuksesta. Päivi Kyyrön haastateltavana Tuula Rainto, lakimies ja perustajaosakas Lakiasiaintoimisto Amos oy. Lue lisää

Tärkeitä taitoja: Isäni oli seppä!

Teksti ja kuva: Urpo Vuorenoja Lue lisää

60 postikorttia Sotiemme Veteraaneille ja Naisille

KRELL-Kokkolan osaston johtokunta (Helena Huhtala, Riitta Viirret, Leena Polso, Raija Norppa ja Auri Rantakari) ja muutamia aktiivisia jäseniä kirjoittivat 60 postikorttia Sotiemme Veteraaneille ja Naisille Itsenäisyyspäiväksi 2020. Postin ja Veteraaniliittojen Kampanjaan. Lue lisää

Ystävyyspiirustus: Ystävyys 13-vuotiaan Inkerin silmin

Kristillinen Eläkeliitto kutsuu isovanhempia piirtämään ystävyydestä yhdessä lapsenlapsen kanssa. Tämä Ystävyys-piirustus saapui postitse 21.6.2018. Lue lisää

Teemavuosi 2021: Välitän, et ole yksin. Liiton kokoukset 2021.

Kristillisen Eläkeliiton teema vuonna 2021 on Välitän, et ole yksin. Teemavuonna halutaan muunmuassa rohkaista jäsenistöä kohtaamaan erityisesti yksinäisiä. Teemavuonna myös kannustetaan liikkumaan ja ryhtymään ulkoiluystäviksi.  Lue lisää

Taneli Kuusiston kirjoitus lähimmäispalvelusta

Voit lukea lähimmäispalvelukoulutusta käsittelevän kirjoituksen alla olevasta Kristelli-lehdestä no 3/2012 sivulta 14-> Lue lisää

Harjoita muistiasi ja tue niin aivojesi terveyttä

www.muistipuisto.fi Sivusto sisältää aivoterveyttä tukevaa tietoa, tekemistä ja käytännön vinkkejä. Käyttäjä oppii puistossa myös aivojen toimintakykyä edistäviä keinoja. Muistipuisto on kehitetty käyttäjälähtöisesti Miina ... Lue lisää

Haikailua mummolasta

Julkaistu 12.1.2021 Lue lisää

Korona - vitsaus vai siunaus?

Teksti: Uolevi Mustonen, Ruokolahden krell

Julkaistu 12.5.2020

Kun torstaina 11.3. joukko yli 50 vuotta sitten valmistunutta insinööriä vaimoineen tapasivat lmatralla, olimme vielä melko tietämättömiä koronan vaikutuksista. Jotkut tervehtivät ensin, suu virneessä, kyynärpäillään. Sitten käteltiin ja halailtiin, kun ei oltu tavattu muutamaan vuoteen.

Otimme koronan lähinnä ohimenevänä liioitteluna normaalista influenssasta. Tosin mieli muuttui melko pian, kun kuulimme tilaisuuden järjestelijältä, että aiemmin peruttujen teollisuusvierailuvaihtoehtojen lisäksi viimeinenkin on peruttu tänä aamuna.

llta-aterialla korona tuli vielä lähemmäksi kun huomasimme, että meidän lisäksemme kuuluisassa hotellissa oli vain muutama yksinäinen asiakas. Seuraavana päivänä tyttäremme soitti Tukholmasta: "Oletteko vielä siellä hotellissa?" "Täällähän me kavereiden kanssa vielä huomennakin!" "Lähtekää heti kotiin ja pysykää sisällä, Ruotsissa on yksi kuollut koronaan!"

Ensin hiukan hymähtelimme uutiselle. Niin, Ruotsissa! Tai voihan se tulla meillekin. Ja kyllähän se tosin on kiva, kun lapset ovat huolissaan iäkkäistä vanhemmistaan. Perjantaina kotiin, mutta ei kokonaan kotona olemaan, sillä lauantaina oli taas isohkon joukon kokoontuminen, asuintalomme liki 100 vuotiaan naapurimme siunaustilaisuus. Nämä olivatkin meille viimeiset ryhmätilaisuudet. Parin päivän päästä saimme kirjaston viimeisenä aukiolopäivänä kassillisen luettavaa.

Onneksi, sillä paikallislehden seurapalstalla oli pelkkiä peruutuksia, ei edes vuosikokouksia. Siinä meni kerhotapaamiset luennot, retket, raamattukerhot jopa kirkkopyhäkin! Eikä kirkkoonkaan päässyt kaksin, eikä yksinkään. Ainostaan joskus päivällä käväisemään. Onneksi on radio ja tuleehan televisiostakin jumalanpalveluksia. Mutta eihän se ole sama kuin olla itse läsnä ja mukana ehtoollisella.

Nyt me riskiläiset olemme sitten karanteenissa! Televisiota emme ole juuri katselleet aiemminkaan, nyt sieltä tulee vain koronauutisia ja varmaan nuoremmille tarkoitettua ohjelmaa. Eipä haittaa, päivät kuluvat normaali askareissa ja askarteluissa. Ruokakaupassa ja apteekissa käydään harvemmin. Silloinkin riskiryhmälle suosittuna aikana, ennen yhdeksää. Ja onhan meillä kirjoja, omia ja lainattuja. Luen niitä joka päivä ääneen vaimolle. Näin voimme kommentoida keskenämme vähän väliä kirjojen tekstejä. Illalla ennen nukkumista rauhoitamme itsemme kuuntelemalla muutaman hengellisen laulun CD:ltä.

Tietysti pidämme yhteyttä omaisiin, ystäviin ja tuttuihin puheluin ja viestein, kortteja unohtamatta. Pyrimme noudattamaan kaikissa toiminnoissa annettuja turvallisuusohjeita, ainakin melkein. Ulkoilemme usein, mutta näin maalaispitäjässä vastaantulijoita ei juuri ole, edes keskustassa! Kaikista varovaisuustoimenpiteistä huolimattahan korona voi tulla joko lievemmin tai jopa mukanaan vieden.

Onhan koronasta tietysti muutakin haittaa: Työttömyyttä, taloudellista ahdinkoa, yksinäisyyttä, konkursseja, valtion velka… Plussapuoliakin löytyy: Yhteisön ja yksityisten avustukset ja auttamiset, etätyöt ja -opiskelut tuovat perheitä yhteen, ihmisten lähestymiset, vaikka ovatkin kaukana, talkoohengen elpyminen...

Uskoisin, että uskonnollisuus ja Jumalaan turvautuminen lisääntyy, kuten aina kriisiaikaan. Vaimo totesikin, tämä aika on kuin hiljaisuuden retriittiä, jää aikaa mietiskelyyn ja pohtia syvällisempiä saaden siitä lohtua. Olemme vaimon kanssa yhä samaa mieltä kuin aiemminkin: Eihän se ole meidän päätettävissä, koska täältä lähdetään. Kyllä meistä tuolla korkeammalla huolta pidetään. Eiköhän meidän kaikkien ole lopulta luovuttava maallisesta elosta! Ei murehdita menneitä, eikä surra turhaan tulevia. Talven jälkeen tulee kevät ja pimeänkin yön jälkeen uusi aamu. Eletään päivä vain ja hetki kerrallaan, turvataan Herraan Jumalaan.