Etusivu | Tietoa meistä | Yhdistykset | Jäsenille | Medianurkka | Hae
Teemana tänä vuonna: Vuosista viis- elämä kantaa!

Kristillisen Eläkeliiton teemana tänä vuonna on Vuosista viis- elämä kantaa. Teemavuonna haluamme kannustaa jäsenistöä kertomaan elämän kokemuksistaan ja taidoistaan erityisesti nuoremmille sukupolville. Lue lisää

MUUTOS! Liiton syyskokous pidetään Kouvolassa 24.10.2020

Syysjuhlat Kiteellä on valitettavasti jouduttu perumaan koronatilanteen vuoksi. Lue lisää

Erakoitumiskalenteri - kuuntele korona-ajan ajatuksia, tekstejä ja runoja.

Erakoitumiskalenterissa kysellään korona-ajan ajatuksia, luetaan jäsenten lähettämia tekstejä ja runoja. Luetaan myös välillä Kristelli-lehden luonnollista palstaa. Ohjelman on toimittanut Päivi Kyyrö. Lue lisää

Ajankohtaiset STM:n ohjeet koronavirustilanteeseen

Alla olevasta linkistä pääset STM:n sivulle, jonne on koottu kaikki sosiaali- ja terveysministeriön antamat koronavirustilannetta koskevat päätökset, viranomaisohjeet ja suositukset. Lue lisää

Vuosista viis - elämä kantaa! Kutsu kirjoittamaan sinulle tärkeästä hetkestä.

Elämässä on hetkiä, päiviä, jotka piirtyvät syvästi muistiimme. Ne vaikuttavat meissä vielä vuosien, vuosikymmentenkin jälkeen. Haluaisitko kertoa kirjoittamalla jonkin muistosi, joka on jäänyt tärkeänä mieleesi. Lue lisää

Harjoita muistiasi ja tue niin aivojesi terveyttä

www.muistipuisto.fi Sivusto sisältää aivoterveyttä tukevaa tietoa, tekemistä ja käytännön vinkkejä. Käyttäjä oppii puistossa myös aivojen toimintakykyä edistäviä keinoja. Muistipuisto on kehitetty käyttäjälähtöisesti Miina ... Lue lisää

Ajatuksia koronasta taiteen keinoin

Tältä sivulta näet jäsenistön lähettämiä korona-teoksia. Lue lisää

Teemavuosi 2021: Välitän, et ole yksin

Kristillisen Eläkeliiton teema vuonna 2021 on Välitän, et ole yksin. Teemavuonna halutaan muunmuassa rohkaista jäsenistöä kohtaamaan erityisesti yksinäisiä. Teemavuonna myös kannustetaan liikkumaan ja ryhtymään ulkoiluystäviksi.  Lue lisää

Sitä kesää en unohda

Teksti: Aimo Pyysalo
Julkaistu 9.9.2020

Oli lämmin kesäpäivä vuonna 1944. Seisoin kotini pihalla ja kaksitoistavuotiaan pojan uteliaisuudella katseeni seurasi tarkasti kaakkoon päin. Lappeenrannan suunnalta kuului sodan ääniä; matalaa kuminaa. Matkaa oli kaupunkiin noin 13 km. Äkkiä kaupungin yläpuolella näytti siltä, kuin lentokone olisi mustana savu juovana pudonnut alas. Pian saimmekin kuulla, että asemaa pommitettiin. Kuusitoistavuotias veljeni oli asemalla töissä. Seuraavana päivänä 22-vuotias sisareni meni etsimään veljeämme. Pahat aavistelumme olivat totta. Sisareni tuli matkalta kotiin tuskaisesti itkien. Vaivoin hän sai kerrotuksi, että koko kaupunki oli kaaoksessa.

Sankarihautausmaalla oli tummiin pukeutunutta väkeä. Ainoastaan omaisten hiljainen nyyhkytys ja äitien syvät, tuskaiset huokaukset, olivat korvin kuultavana. Leski äitini seisoi hiljaa tuskansa kanssa. Neljä sotilas pukuista veljeäni seisoivat ikä järjestyksessä suorassa rivissä. Yksi heistä Äyräpäässä haavoittuneena kainalosauvoihin nojaten. Samanaikaisesti siunattiin kirkkomaan multiin Äyräpäässä kaatunut serkkuni. Kunnialaukaukset sävähdyttivät paikalla olijoita. Veljeni tyhjälle hautapaikalle pystytettiin valkea puuristi. Sotamies Risto Pyysalo. Oi kallis Suomenmaa...

" Muistele muinaisia päiviä, ajattele menneiden sukupolvien vuosia. Kysy isältäsi, niin hän sen sinulle ilmoittaa, vanhimmiltasi, niin he sen sinulle sanovat." 5. Ms. 32: 7. ( v.1933/ 38 käännös.)

Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala.

Aimo Pyysalo, Järvenpää