Etusivu | Tietoa meistä | Yhdistykset | Jäsenille | Medianurkka | Hae
Teemana tänä vuonna: Vuosista viis- elämä kantaa!

Kristillisen Eläkeliiton teemana tänä vuonna on Vuosista viis- elämä kantaa. Teemavuonna haluamme kannustaa jäsenistöä kertomaan elämän kokemuksistaan ja taidoistaan erityisesti nuoremmille sukupolville. Lue lisää

MUUTOS! Liiton syyskokous pidetään Kouvolassa 24.10.2020

Syysjuhlat Kiteellä on valitettavasti jouduttu perumaan koronatilanteen vuoksi. Lue lisää

Erakoitumiskalenteri - kuuntele korona-ajan ajatuksia, tekstejä ja runoja.

Erakoitumiskalenterissa kysellään korona-ajan ajatuksia, luetaan jäsenten lähettämia tekstejä ja runoja. Luetaan myös välillä Kristelli-lehden luonnollista palstaa. Ohjelman on toimittanut Päivi Kyyrö. Lue lisää

Ajankohtaiset STM:n ohjeet koronavirustilanteeseen

Alla olevasta linkistä pääset STM:n sivulle, jonne on koottu kaikki sosiaali- ja terveysministeriön antamat koronavirustilannetta koskevat päätökset, viranomaisohjeet ja suositukset. Lue lisää

Isäni oli seppä!

Teksti ja kuva: Urpo Vuorenoja Lue lisää

Vuosista viis - elämä kantaa! Kutsu kirjoittamaan sinulle tärkeästä hetkestä.

Elämässä on hetkiä, päiviä, jotka piirtyvät syvästi muistiimme. Ne vaikuttavat meissä vielä vuosien, vuosikymmentenkin jälkeen. Haluaisitko kertoa kirjoittamalla jonkin muistosi, joka on jäänyt tärkeänä mieleesi. Lue lisää

Paljon yksiosaisia kortteja alennushinnalla!

Uudistamme korttivarastoa. Lue lisää

Teemavuosi 2021: Välitän, et ole yksin

Kristillisen Eläkeliiton teema vuonna 2021 on Välitän, et ole yksin. Teemavuonna halutaan muunmuassa rohkaista jäsenistöä kohtaamaan erityisesti yksinäisiä. Teemavuonna myös kannustetaan liikkumaan ja ryhtymään ulkoiluystäviksi.  Lue lisää

Isäni oli seppä!

mies korjaa autoa

Teksti ja kuva: Urpo Vuorenoja

Julkaistu 16.10.2020

Isäni oli seppä! Hän joutui tekemään paljon sellaista, mitä muut eivät osanneet. Ehkäpä siinä oli malli meille pojille!

Kaikki me veljekset teimme omin käsin monenmoista remeonttia ja askaretta.

Tämä autojen korjaus ja huolto olivat ihan luonnollista puuhaa. Ei tullut mieleenkään viedä autoa korjattavaksi johonkin, jos vain riittävät ja sopivat työkalut oli itsellä.

Niinpä autoilla tuli ajettuakin aivan käsittämättömiä kilometrimääriä. Kaikki kirjattiin muistiin ja siihen väliin sitten huollot ja niiden kustannukset.

Tässä kuvassa vaihtuu moottorin kannentiiviste uuteen. Ja taas oli monta sataatuhatta kilometriä edessä.

Myös vanhin poikani oli ja on todellinen remonttimies. Hän kokosi romutetuista autonosista itselleen oman auton jo ennen kuin täytti 18 vuotta. Ei siinä mutteria ja pulttiakaan jäänyt kääntämättä. Ja monta vuotta vierähti autotallissa!

Haluan verrata autonkorjausta musiikinopiskeluun! Peräänantamatonta ja uhrautuvaa ahertamista. Moni mukava hetki ja harrastus sai antaa tilaa. Omat heikkoudet ja huonot asiat oli vaan tunnustettava ja vaikeudet oli voitettava. Koko ajan avautui uusia , yllättäviä asioita elämästä ja itsestä. Ja jos ei oppinut tai onnistunut - oli aloitettava alusta! Uudestaan! Jos ei tullut siltikään priimaa, oli tyydyttävä siihen mitä sai aikaan. Minä opettelin pikkupoikana nöyryyttä niin, että menin katsomaan erään uskovan mummun ryppyisiä kasvoja. ”Jokainen uurre noissa kasvoissa on puhdasta rakkautta ja viisautta”, sanoi äitini minulle, kun palasin oppimatkaltani tuon mummon luota.

Urpo Vuorenoja

_______

Millaiset taidot ja työt ovat nykyään unohtuneet? Millaista oli ennen nykyteknologiaa? Kuinka silloin asiat tehtiin?

Haluaisimme kuulla kokemuksiasi kirjoitettuna ja mieluusti kuvien kera. Voit lähettää aineiston liiton toimistoon sähköpostitse: **@**