Siirry suoraan sisältöön
Etusivu | Tietoa meistä | Yhdistykset | Jäsenille | Medianurkka | Hae
Kristillinen Eläkeliitto haastateltavana Radio Dein Herätys-aamuohjelmassa.

Kristillisen Eläkeliiton toiminnanjohtaja Päivi Kyyrö ja järjestökoordinaattori Hanna Forsgrén-Autio kävivät 19.4.2021 Radio Dein #herätys! -aamuohjelmassa kertomassa ikäihmisten ja liiton kuulumisista. Voit kuunnella tallenteen ... Lue lisää

Vuoden 2021 hymypappa on lämmin ja iloinen persoona.

Seppo Malinen on Kristillisen Eläkeliiton tuore hymypappa. Hän on lämmin ja iloinen persoona. Kristellin toimitus kyseli häneltä muutamia kysymyksiä, joiden avulla tekin, Kristellin lukijat, saatte hieman oppia tuntemaan tätä mainiota hymypappaa. Lue lisää

Ystäväpysäkki 2021 - ajatuksia ja kokemuksia KUUNTELE

Ystäväpysäkillä ihmiset kertovat ajatuksiaan ja kokemuksiaan muunmuassa liikunnan ilosta, lähimmäisten kohtaamisesta, eläkkeelle jäämisestä ja antoisasta yhdistystoiminnasta. Ohjelmat on toimittanut Päivi Kyyrö. Lue lisää

Liiton vuosikokous Länsi-Porin kirkossa 20.5.2021 klo 12

Kristillisen Eläkeliiton vuosikokous pidetään torstaina 20.5. 2021 klo 12 Länsi-Porin kirkossa, Liikastentie 28, 28610 Pori Lue lisää

Joulupuuhia puotipuksuna kukkakaupassa

Jouluisesti pukeutunut nainen kaataa kahvia kuppiin

Teksti ja kuva: Terttu Laitinen

Kansalaiskoulun liikelinjan oppilaana sain eväitä monenlaisiin kaupallisiin asioihin mm. tekstaus, asiakaspalvelu, konekirjoitus. Parin viikon harjoittelu elintarvikeliikkeessä täydensi myyntikokemusta. Opittuja taitoja yritin hyödyntää myös jouluapulaisena.

Oppikoululaisen elämä vaihtui joululomalla aivan toisenlaiseksi, kun kolmena peräkkäisenä jouluna toimin kausiapulaisena erilaisissa kukkakaupoissa. Tehtävässäni sain käyttää luovuuttani. Pidin kaikenlaisesta sommittelusta, näpertelystä, asiakaspalvelusta ja kukkien esittelystä.

Joku asiakas valitsi hyllystä valmiita asetelmia, joku toinen halusi omaan koppaansa suunnittelemansa asetelman koristeita myöden. Kaikilla asiakkailla valinta ei ollut yhtä helppoa ja silloin yritin esitellä erilaisia vaihtoehtoja.

Illalla hieman maistissa ollut aviomies astui kauppaan ja olisi ostanut aivan liian kalliin kukkalaitteen lepyttääkseen kotoväkeä. Ehdotin asiakkaalle vaatimattomampaa asetelmaa. Surukukkia ostavan asiakaan kohtasin empaattisesti. Liikutuksen kyynel vierähti silloin tällöin nuoren myyjättären poskille.

Touhua riitti. Kädet kohmeisina, melko viileässä olosuhteissa, valmistimme suorastaan ”hikipäässä” uusia luomuksia. Oli oltava nopealiikkeinen, mutta harkitseva. Asiakkaiden toiveita pyrimme toteuttamaan.

Kukkien paketoiminen nopeutui harjaantumisen myötä.

Tuntui kivalta, kun isä saapui kauppaan tuoden termoskannulla kahvia ja äidin leipomaa lämmintä rievää. Kinkkua ei oltu vielä paistettu, joten leipäsiivun päälle voita, punakuorista juustoa, ehkä lauantaimakkaraa pala. Lastuvillaan säilötty hieman nahistunut oman puutarhan kaneliomppu välipalaksi. Touhun keskellä näläntunne unohtui.

Kukkakauppiaat juovat kahvia runsaasti. Sen havaitsin itsekin kukkasidontakurssilla, kun koko päivän uutta ja uutta pannullista porisemassa. Taisin sokeripala suussa työn lomassa hörpätä maitokahvia. Jokunen keksikin sujahti suuhun.

Kukkakaupassa aamulla taas alkoi ryntäys ja tuotteita oli oltava riittävästi esillä. Meidän kulmilla käytettiin paljon kukkia pienissäkin ”kissanristiäisissä” saati joulusesonkina.

Pakettikorteissa ei saanut sekoilla. Osoitteet selvillä. Onneksi tunsin kyläläisiä, joten osasin tarvittaessa neuvoa juoksupoikia.

Työ loppuhuipentumassa vierähti pikkutunneille. Silloin väsyneenä kikatuksesta ei tullut loppua.

Joulusesonki päättyi ja kaupankäynti hiljeni. Niin jouluapulaisenkin työ. Olin iloinen saamastani vaihtelevasta työstä, kokemuksista, todistuksista ja taskurahoista, jotka koululaiselle tulivat tarpeeseen.

Kauppiaan lapsenlapsesta ei tullut kauppiasta. Kiinnostusta kukka-alaan ylläpidin ammattilaisille tarkoitetutulla kukkasidonnan lyhytkurssilla.

Erittäin mielenkiintoista oli tutustua myös ikebanaan eli kukkienasettelutaiteeseen japanilaisen perinteiden kurssilla. Opettaja oli haltioissaan nähdessään nurmikolle pudonneita naavaisia oksia, käpyjä. Ihmekö tuo, kun hän oli kotoisin tiheästi asutusta Japanista, jossa myös opiskellut alaa vuosia. Ikebanassa on oma filosofiansa, mutta pelkistettynä asetelma muodostuu kolmesta erimittaisesta kukasta, oksasta tms. Meidän länsimaalaisten kurssilaisten mielestä säännöt pikkutarkat opettajan tarkistaessa oliko kukin ”varpu” sopivan pituinen, oikeassa kulmassa maljakkoon ja muihin oksiin nähden.

Nykyisin on saatavilla paljon kirjallisuutta. Erilaisia tarvikkeita kannattaa tiedustella. Silmät avoinna katsellessa luontoa löytää sopivaa materiaalia.

Luovuutta meissä on. Tarvitaan hieman rohkeutta, vaivaa ja mielikuvitusta niin luomuksia alkaa syntyä.

Kyllähän kukka-asettelussa sääntöjäkin on, mutta voihan niitä rikkoakin.

Kasvien varresta poistetaan ylimääräisiä lehtiä, sillä ne pilaavat vettä. Terävällä veitsellä leikataan varteen vino imupinta, vettä ja virkistettä. Jotkut kasvit pitävät vähästä vedestä ja toiset runsaasta. Floristilta saa lisätietoa.

Laakealla vadilla voi käyttää astiaan muotoiltua hyvin veteen imeytettyä oasis- sientä, jonka pinta peitetään erilaisilla oksilla, lehdillä ja kukat asetellaan siihen. Kosteus kannattaa tarkistaa päivittäin. Asetelma muodostuu periaatteessa kolmesta eri tasosta ylimys, kumppani ja saattaja. Nämä tasot pitäisi löytyä asetelman kukkamäärästä riippumatta.

Asetelmaan vaikuttaa kukat, muoto, astia ja käyttötarkoitus, vuodenaika, pöytäliina, astiat, lautasliinat ja mistä suunnasta asetelmaa katsotaan.

Kukka-asetelman teossa pätee lauseet: ”Harjoitus tekee mestarin ja yrittänyttä ei laiteta.

Kauneus on katsojan silmissä.”

Katso ohjeet kukka-asetelman tekoon TÄSTÄ

Siirry ajankohtaisten aiheiden linkkeihin.