Laulakaa Herralle uusi laulu! Hän on tehnyt ihmeellisiä tekoja. Hänen oikea kätensä, hänen pyhä voimansa on tuonut voiton.
Ps. 98:1![]() | Laulun aika-tilaisuuksia 2022 - Tule mukaan! Ajankohta: 11.5.2022 klo 14-16 Lue lisää |
![]() | Laulun aika on tullut- vihko sisältää 66 laulua. Tilaukset liiton toimistosta Laulun aika on tullut- lauluvihko sisältää 66 tuttua laulua. Vihko on kooltaan A5-kokoinen ja sisältää laulujen sanat sekä sointumerkit mahdolliselle säestäjälle. Kokoelman kustantaja on Yhteiskustannus. Lue lisää |
![]() | Vuoden 2022 Hymymummo ja -pappa – Irma ja Antero Sala Teksti ja kuvat: Päivi Kyyrö Julkaistu 7.2.2022 Lue lisää |
![]() | Kaarina Makkonen, 94, on nähnyt mitä on kun sota tulee kotiovelle Kaarina Makkonen on ehtinyt nähdä mitä on kun sota tulee kotiovelle. Vaikka ikää on jo kertynyt 94 vuotta, muisti pelaa täydellisesti. Kaarinalle pyhäkoulutyö ja laulaminen kuorossa on ollut tärkeä osa elämää. Lue lisää |
![]() | Laulun aika Radio Deissä - kuuntele ajatuksia lauluista ja niiden taustoista Julkaistu liiton sivuilla 15.2.2022 Lue lisää |
![]() | Tue kristilliseen arvomaailmaan pohjautuvaa ikäihmisten toimintaa Haluamme kerätä varoja tukeaksemme ikäihmisten kuoro-, musiikki-, laulu ja lausuntatoimintaa eri puolilla Suomea. Toiminnassa ikäihmiset pääsevät kohtaamaan toisiaan ja saavat niin kokea merkityksellisyyttä muun muassa yhdessä laulamisen ja lausumisen kautta. Lue lisää |
![]() | Terttu Laitinen kertoo kokemuksistaan Aitoon kotitalouskeskikoulussa 1964-1968 Julkaistu liiton kotisivuilla 17.5.2022 Teksti ja kuva: Terttu Laitinen Lue lisää |
![]() | Varhaisnuoret isänmaan palvelijoina sodassa - Kuuntele muistoja sota-ajoilta Talvisodan syttymisestä on kulunut yli 80 vuotta. Alta voit lukea kirjoituksia sotamuistoista. Sotamuistoja on julkaistu Kristelli-lehdessä 2017 ja lottia koskeva haastattelu Kristelli-lehdessä 2013. Lue lisää |
![]() | Kuuntele ajatuksia vanhuudesta, unelmista ja ihastuksista Kuuntele eri ikäisten ajatuksia vanhuudesta, unelmista ja ihastuksista Kristillisen Eläkeliiton Ystäväpysäkki-radio-ohjelmassa TÄSTÄ Lue lisää |
Julkaistu 15.11.2021
Teksti ja kuvat: Terttu Laitinen
Lapsuuteni leikkeihin kuului pienen ötökän tai hiirulaisen hautaaminen ”kristillisin” menoin. Vakavailmeisistä lapsista koostunut saattoväki kokoontui pikkulapiolla kaivetun kuopan, leposijan ääreen. Joku kaveriporukasta toimi pappina ja lopuksi väki yhtyi koulussa opittuun Suvivirteen. Sidottu voikukkaseppele koristi kummun.
Samassa kanttorilan pihassa oli tuttu näky mustapukuisista surevista, jotka tulivat keskustelemaan hautaukseen liittyvästä musiikista. Hautajaisiin kutsutut lapset leikkivät normaalisti surukodin pihamaalla kuin Lapsen lailla- laulun tekstissä: ”Suo mun, Herra, huolta vailla tehdä matkaa lapsen lailla. ”
Omakohtaisesti koettu suru kosketti meitä sisaruksia syvältä, kun menetimme iäkkäät vanhempamme. Kuoleman kohdatessa meistä tulee pieniä ja avuttomia. Silloin näemme, kuinka heikkoja me todellisuudessa olemme.
Muistan kuinka isäni kuoltua soitin sairaalan kappelissa harmonilla Suvivirren. Oli juuri vietetty juhannusta ja kesä oli kauneimmillaan. Pari vuotta myöhemmin, noutaessamme äiti-vainajan sairaalasta, lauloin veljeni kanssa itkunsekaisella äänellä suvulle tärkeän vanhan Faltinin virren 275 ”Mä elän laupeudesta”.
Isäni hautajaispäivä oli helteinen, tunteikas ja rankka. Muistan, kuinka kävelin hitaasti iäkkään äitini kanssa veljieni ja ystävien kantaman isän valkoisen veteraaniarkun perässä. Samanaikaisesti veisattu mahtava virsi toi lohtua:”Siell´kaunis kannel soi. He veisaa virttä uutta” . Loppusoittona oli veteraanille sopiva Narvan marssi, jota isäkin oli niin monesti soittanut sodan kauhut kokeneille. Suvisena lauantaina vuonna 2004 äidin siunaustilaisuuden päätösmusiikiksi valitsemamme Sulo Salosen partita koraalista virrestä 620 Sen suven suloisuutta kaikuu edelleen korvissani.
Haudalla oli vaikea jättää viimeinen tervehdys ja seurata katseella arkun katoamista haudan lepoon. ”Sun haltuus rakas isäni-” lohdutusvirren sain jotenkin päätökseen voimakkaasti nyyhkyttäen.
Elisabeth Kubler- Rossin määritelmän mukaan surun vaiheet ovat kieltäminen, viha, kaupankäynti, masennus ja hyväksyminen, joihin me surijat reagoimme eri tavoin, mutta perusrakenne on samankaltainen.
Aika parantaa haavat, sanotaan... Ehkä vähitellen sisäinen rauha laskeutuu muistellessa kiitollisina läheisiä, ystäviä, tuttavia, ja miettiessäni heidän merkitystä elämäni varrella ymmärtäjänä, tukijana. Muistot ja muistelut ovat tärkeitä.
Joissakin perheissä suku kokoontuu vuosittain muistelemaan läheistä hänen syntymä- tai kuolinpäivänään.
Perhetuttavamme Marja ja Riitta saapuivat haudalle juhlistamaan ja muistelemaan lauluin, puhein ja kukkasin isäni 100 vuotta syntymästä- hetkeä. Pienimuotoinen juhlahetki kotiseudun hautausmaalla säilyy muistoissamme iäti.