Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n aluevaaliteesit

Sosiaali- ja terveysuudistuksen myötä perustettavat hyvinvointialueet saavat uusia tehtäviä. Hyvinvointialueet vastaavat jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta.

Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry muistuttaa, että yhteiskuntamme ikärakenne on muuttumassa. Ikäihmisten määrä kasvaa. Tämä asettaa paineita ikäihmisten elinolojen ja palveluiden kehittämiselle. Kaikille ikäihmisille tulee turvata mahdollisimman toimintakykyinen ikääntyminen sekä parantaa ikäihmisten osallisuutta.

Historian ensimmäisissä aluevaaleissa on tärkeätä haastaa ehdokkaat pohtimaan myös sitä, miten hyvinvointialueiden ikääntyvien asukkaiden osallisuutta ja kuulluksi tulemisen mahdollisuuksia voidaan vahvistaa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisaatiossa ei saa unohtaa sitä, että kaikilla kansalaisilla ei nyt eikä tulevaisuudessa ole kykyä tai mahdollisuuksia sähköisten palveluiden käyttöön.

1. Alueiden vanhusneuvostojen malli käyttöön

Alueiden vanhusneuvostojen toimintamallia on kehitettävä ja kehittämistyöhön on varattava riittävät resurssit. EETU ry korostaa, että aluehallinnon mukana tulevien alueellisten vanhusneuvostojen toimintaa ja yhteistyötä kuntalakiin perustuvien vanhusneuvostojen kanssa on kehitettävä ja vahvistettava.
 

2. Hyvinvointialueilla toimivien eläkeläisjärjestöjen edustus vanhusneuvostoissa turvattava

EETU ry pitää tärkeänä, että alueellisia vanhusneuvostoja koottaessa varmistetaan hyvinvointialueella toimivien valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen edustus. Eläkeläisjärjestöihin on kerääntynyt vuosikymmenten aikana runsaasti osaamista ja kokemusperäistä tietoa ikääntyneiden tarpeista, arjen ongelmista sekä niiden ratkaisuvaihtoehdoista. Vanhusneuvostoissa päätösvalta kuuluu ikääntyneille asukkaille sekä heitä edustaville tahoille.

EETU ry kehottaa jäsenjärjestöjensä toimijoita tiiviiseen paikalliseen ja alueelliseen yhteistyöhön. Alueellinen demokratia edellyttää aktiivista ja vaikuttavaa alueellista kansalaisyhteiskuntaa.

3. Palvelut tuotava lähelle vanhuksia

Hyvinvointialueen tulee varmistaa ihmisten tarpeiden mukaiset palvelut sekä niiden riittävyys ja laatu kaikille. Erityisesti ikääntyneille kansalaisille sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuus ja esteettömyys ovat tärkeitä. Toimivat lähipalvelut on taattava kuntalaisille ikään ja asuinpaikkaan katsomatta. Erityisesti harvaan asutuille seuduille tulee luoda uusia palvelujen järjestämistapoja täydentämään tärkeitä lähipalveluja.

Niitä vanhuksia, jotka haluavat asua omassa kodissaan, on tuettava riittävillä ja kohtuuhintaisilla kotiin vietävillä palveluilla. Kotihoitoon, omaishoitoon ja perhehoitoon on osoitettava tarpeelliset ja riittävät resurssit.

Ennaltaehkäisevästä toiminnasta on muodostettava vakiintunut toimintatapa ja palvelu, jolla voidaan edistää ikääntyneiden toimintakykyä ja siten myöhentää ympärivuorokautisen hoivan tarvetta. Lisäksi kotona asumisen turvaamiselle välttämättömiä kuntouttavia palveluja on oltava tarjolla.

4. Digitaalisten palveluiden tukea ikääntyneille

Julkisen hallinnon ja viranomaisten palveluiden saatavuutta edistetään digitalisaation keinoin. Myös digitalisaatiossa keskiössä tulee olla ihminen ja hänen yksilölliset tarpeensa. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisaatiossa on huomioitava ikäihmiset, joilla on muita väestöryhmiä todennäköisemmin vaikeuksia käyttää palveluita esimerkiksi liikuntaesteen, muistisairauden, kuulo- tai näkörajoitteen johdosta. Ikääntyneillä kansalaisilla on myös keskimääräistä huomattavasti heikommat tietotekniset taidot. Ikääntyneiden asukkaiden palveluohjausta ei voida toteuttaa pelkästään digitaalisesti.

Ikääntyneiden kannalta palveluiden saaminen ”yhdeltä luukulta” on hyvä asia. Palveluverkoston tulee olla alueellisesti riittävän kattava, eivätkä palvelupisteet saa karata liian etäälle. Tarvittaessa palvelut on tuotava lähelle esimerkiksi palvelubussien avulla.

Kansalaisten tasavertaisen kohtelun kannalta pidämme erittäin tärkeänä sitä, että viranomaisten palveluiden saatavuus turvataan alueellisesti koko valtakunnassa. Matkat palvelupisteisiin eivät saa muodostua missään kohtuuttoman pitkiksi. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry painottaa, että samalla kun edistetään digitalisaatiokehitystä, on kiinnitettävä huomiota ikääntyneiden ihmisten tietoteknisen osaamisen ylläpitämiseen ja parantamiseen.

5. Toimiva palveluohjaus ikääntyneille

Ikääntyneet kansalaiset käyttävät muita väestöryhmiä todennäköisemmin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. EETU ry pitää tärkeänä, että palvelun järjestäjät nimeävät jatkossa paljon palveluita tarvitseville ikääntyneille oman palveluohjaajan. Palveluohjaajan tehtävänä on huolehtia siitä, että asiakas saa tarvitsemansa hoidon ja hoivan oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Palveluohjaajan vastuulla on myös asiakassuunnitelman seuraaminen ja sen varmistaminen, että kaikki palveluntuottajat noudattavat asiakassuunnitelmaa.

Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry muodostuu seuraavista tahoista: Eläkeliitto ry, Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Kansallinen senioriliitto ry, Kristillinen Eläkeliitto ry, Svenska pensionärsförbundet rf.

Vuonna 2021 EETU ry:n – PIO rf:n puheenjohtajuudesta, sihteerin ja tiedottajan tehtävistä vastaa Eläkeläiset ry