Siirry suoraan sisältöön
Etusivu | Tietoa meistä | Yhdistykset | Jäsenille | Medianurkka | Hae
Mukana Menossa 2022

Mukana menossa ohjelmissa pääset kurkistamaan kristillisten eläkeläisyhdistysten monipuoliseen paikallistoimintaan ja kuulemaan mielenkiintoisia haastatteluja. Lue lisää

Tue kristilliseen arvomaailmaan pohjautuvaa ikäihmisten toimintaa

Haluamme kerätä varoja tukeaksemme ikäihmisten kuoro-, musiikki-, laulu ja lausuntatoimintaa eri puolilla Suomea. Toiminnassa ikäihmiset pääsevät kohtaamaan toisiaan ja saavat niin kokea merkityksellisyyttä muun muassa yhdessä laulamisen ja lausumisen kautta. Lue lisää

Lauletaan yhdessä koululauluja Tampereen Vanhassa kirkossa 15.9. klo 14

Tampereen yhdistyksessä on innostavaa yhteistoimintaa ja tilaisuuksia. Tiimityö ja yhdessä tekeminen on tärkeää. Laulun aika - teemavuosi näkyy yhdistyksessä yhteislaulun kautta. 15.9. on luvassa vanhojen koululaulujen ... Lue lisää

Yhdessä enemmän-toimintapäivät 31.8.-1.9.2022

Toimintapäivät pidetään Kiponniemen toimintakeskuksessa (Kiponniementie 84, Jyväskylä). Voit lukea lisää paikasta Kiponniemen toimintakeskus (kiponniemi.fi) Lue lisää

Vuoden 2022 Hymymummo ja -pappa – Irma ja Antero Sala

pariskunta pöydän ääressä

Välittämisen ja avoimen keskustelun mahdollisuus näkyy Irman ja Anteron keskinäisessä suhteessa.

Mies tarjoilee ruokaa vaimolleen

Antero on ottanut Saloilla ihan omaksi asiakseen valmistaa herkullista ruokaa vaimolleen ja vierailleen. Erilaiset ruokareseptit ovat hänen erityisiä kiinnostuksensa aiheita.

Teksti ja kuvat: Päivi Kyyrö
Julkaistu 7.2.2022

Irma ja Antero Salan toisista välittäminen on tullut minulle tutuksi monien vuosien ajan.  Aina kun jossain on apua tarvittu, he ovat rientäneet yksissä tuumin paikalle ja tehneet sen mitä on pyydetty, joskus enemmänkin, kun on osannut odottaa.

Marraskuisena päivänä pysähdyin huoltoasemalla ottamaan bensaa. Kun olin saanut tankkini täyteen, virta-avaimeni lakkasi toimimasta. Näin jäin seisomaan autoni kanssa avuttomana bensa-aseman mittarin eteen. Kun autossani on vielä automaattinen käsijarru, sitä ei saa paikaltaan liikahtamaan senttiäkään, ainakaan työntämällä. Siinä se tökötti toisten ihmeteltävänä. Harmikseni olin vielä pukeutunut liian kevyesti, joten olin hetkessä aivan jäässä.

Olin ollut juuri tapaamassa ja haastattelemassa Kristillisen Eläkeliiton vuoden 2022 hymymummoa ja -pappaa, Irma ja Antero Salaa. Ensimmäisenä tuli mieleeni soittaa heille ja pyytää apua, sillä he olivat sopivan matkan päässä paikasta. Pian he riensivätkin avukseni. Antero yritti keksiä jotain auton kanssa ja Irma hieroi palelevia jalkojani ja tarjosi minulle omat lämpimät jalkineensa. Kyselin miten hän itse pärjää ilman kenkiä ja hän vain vastaisi, että hänellä on toiset kengät kotona. Olin liikuttunut. Näin toimivat vain ne, joille lähimmäisestä välittäminen on muutakin kuin suuria sanoja ja siunauksen toivotuksia. Hymymummo ja -pappa Irma ja Antero ovat todellakin ansainneet huomionosoituksensa.

Irma ja Antero Salan lämmin ja aito lähimmäisestä välittäminen on tullut varmasti monille tutuksi vuosien, jopa kymmenien vuosien ajalta. Heillä on kyky kuunnella, nähdä asioissa monenlaisia puolia, keskustella niistäkin asioista, jotka monet torjuvat jo ensimmäisessä lauseessa. Välittämisen ja avoimen keskustelun mahdollisuus näkyy myös heidän keskinäisessä suhteessaan ja kodissaan. He ovat luoneet toisilleen kodin, johon voi aina tulla niin hyvinä kuin huonoinakin päivinä, pelkäämättä.

– Jos on maailmalla mokannut ja tulee kotiin, aina saa sen perusturvan. Aina hyväksytään, ja ainakin lohdutetaan. Sitä tietää itsekin silloin, että on lyöty jo muutenkin, sanoo Irma.

– Kun ikää tulee, semmoinen harmoninen, tasapainoinen yhdessä olo, mikä saattaa ulkoapäin näyttää ihan tylsältä, on varma ja vakaa elämäntapa. On sellainen turvallinen, rauhallinen yhdessä olo. Me tiedämme, että meillä on perusarvot samoja, hioutuneita vuosien mittaan. Tässä on ollut hyvä elää. Ja jatkossakin, jos Jumala suo vuosia. Niin kyllä tämä on hyvin hyvää elämää, kertoo Antero.

Erilaiset löysivät toisensa

Irma ja Antero ovat hyvin erilaisia luonteita. Irma on karjalainen, joka ehtii moneen paikkaan. Antero taas hämäläinen, joka useimmiten ajattelee ennen, kun ryhtyy hommiin. Monet kiistakysymykset ovatkin saattaneet häneltä jäädä huomaamatta, kun ei ole ehtinyt reagoida heti. Erilaisuus on kuitenkin muuttunut vain rikkaudeksi, sillä elämän perusarvot eivät ole olleet koskaan ristiriidassa. Myös kiinnostus samoista asioista on vienyt heidät yhteisten harrastusten pariin – ura partiossa ja luonnossa liikkuminen, marjastaminen ja sienestäminen ovat aina olleet molemmille erityisen kiinnostuksen kohteita.

Merikapteeni Antero Sala on ollut jo pienestä pojasta lähtien hyvin tietoinen siitä, että hän tulee lähtemään merille. Vanhempiensa toivomuksesta hän kuitenkin suoritti ylioppilastutkinnon ennen sitä. Heti kun hän oli saanut ylioppilaslakin päähänsä, hän suuntasi laivapojaksi Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön Ariel-laivaan 1957.

–  Siihen aikaan uralla eteneminen oli niin, että piti olla praktiikkaa ensiksi kolme vuotta valtameriliikenteessä taikka Välimeren liikenteessä, jotta pääsee perämiesluokalle. Sitten taas praktiikkaa perämiehenä, että pääsee yliperämies luokalle ja asemaan. Taas sitten pari vuotta praktiikkaa tietyillä alueilla ja vakansilla, että pääsee merikapteeniluokalle. Ja sitten vielä riittävä määrä seilausta, että saa merikapteenin pätevyyden ja merikapteenikirjan, joka oikeuttaa myös valtamerilaivoissa päälliköksi.

Irma työskenteli nuorena hyvin monenlaisissa tehtävissä kuten esimerkiksi sokerijuurikaspellolla ja postissa. Sairaanhoitajan opinnot veivät hänet kuitenkin hoitoalalle ja myöhemmin hän erikoistui psykiatriseen sairaanhoitoon.

Irma ja Antero vihittiin avioliittoon Anjalan vanhassa puukirkossa 1965. Tuolloin Irma opiskeli sairaanhoitajaopistossa ja Antero merenkulkuopistossa. Perheen kasvaessa Irma ei ottanut vastaan virkaa, jotta pystyi hoitamaan lapsia Anteron ollessa merillä. Antero oli luvannut Irmalle, että kun hän saa kapteenin lupakirjan, hän jää maihin perheensä luo. Hän piti lupauksensa. Näin mahdollistui myös Irman eteneminen omalla urallaan ja viimeiset kymmenen työvuotta hän työskenteli psykiatrian erikoissairaanhoitajana. Antero puolestaan teki lopun työuransa markkinoinnin ja laivausasioiden parissa. Viimeisten työvuosien aikana hän oli myös Pietarin kaupungin edustajana Suomessa.

– Se oli hyvin antoisaa aikaa. Sitten perustimme erilaisia ryhmiä, kuten esimerkiksi ympäristön suojelu. Ehkä tärkein oli Itämeren ja Suomenlahden meriturvallisuus. Saimme suomalaisvenäläis-virolais-yhteistyön valvomaan tätä Suomenlahden liikennettä, jota vältytään karilleajoista ja laittomista öljynpäästöistä. Sitä voisi pitää yhtenä sulkana hatussa.

Pietarin Insinööriakatemia huomioin Anteroa antamalla hänelle akateemikon arvonimen.

Salajumppaa Kotkassa

Salat ovat olleet aktiivisia Kotkan Krellin toiminnassa ja paikallisen seurakunnan toiminnassa. Kirkkoon lähdetään kyselemättä kuka siellä saarnaa. Kotkan Krelliin Irma liittyi jäädessään eläkkeelle vuoden 2000 aikana. Aluksi Antero toimi autokuskina, mutta ajan myötä hänkin löysi paikkansa Kotkan Krellin toiminnasta. Viiden vuoden ajan hän toimi myös sen puheenjohtajana. Antero oli myös monien vuosien ajan Kristillisen Eläkeliiton hallituksessa.

Saloilla on ollut erityinen, kaikille iloa tuova tehtävä, Kotkan kristillisissä eläkeläisissä. Liikuntahetki - Salajumppa on liikuttanut kotkalaisia jo 13 vuoden ajan. Musiikit siihen valitaan ajankohtaisuuden tai muun teeman mukaan. Antero kertoo musiikista ja Irma johdattaa liikkeen hurmaan.

Vuoden 2022 Hymymummo ja -pappa - Irma ja Antero ovat iloisia saamastaan huomiosta. He ovat sen varmasti ansainneet, sillä kyseinen huomionosoitus perustuu lähimmäisestä välittämiseen, auttamiseen ja lämminsydämisyyteen. Se on parasta evankeliumia. Kuten Raakel Liehu on sanonut: Todellinen kuva Jumalasta voidaan tehdä vain palvelemalla.

Siirry ajankohtaisten aiheiden linkkeihin.