Siirry suoraan sisältöön
Etusivu | Tietoa meistä | Yhdistykset | Jäsenille | Medianurkka | Hae
Laulun aika-tilaisuuksia 2022 - Tule mukaan!

Ajankohta: 11.5.2022 klo 14-16  Lue lisää

Laulun aika on tullut- vihko sisältää 66 laulua. Tilaukset liiton toimistosta

Laulun aika on tullut- lauluvihko sisältää 66 tuttua laulua. Vihko on kooltaan A5-kokoinen ja sisältää laulujen sanat sekä sointumerkit mahdolliselle säestäjälle.  Kokoelman kustantaja on Yhteiskustannus.  Lue lisää

Vuoden 2022 Hymymummo ja -pappa – Irma ja Antero Sala

Teksti ja kuvat: Päivi Kyyrö Julkaistu 7.2.2022 Lue lisää

Kaarina Makkonen, 94, on nähnyt mitä on kun sota tulee kotiovelle

Kaarina Makkonen on ehtinyt nähdä mitä on kun sota tulee kotiovelle. Vaikka ikää on jo kertynyt 94 vuotta, muisti pelaa täydellisesti. Kaarinalle pyhäkoulutyö ja laulaminen kuorossa on ollut tärkeä osa elämää. Lue lisää

Laulun aika Radio Deissä - kuuntele ajatuksia lauluista ja niiden taustoista

Julkaistu liiton sivuilla 15.2.2022 Lue lisää

Tue kristilliseen arvomaailmaan pohjautuvaa ikäihmisten toimintaa

Haluamme kerätä varoja tukeaksemme ikäihmisten kuoro-, musiikki-, laulu ja lausuntatoimintaa eri puolilla Suomea. Toiminnassa ikäihmiset pääsevät kohtaamaan toisiaan ja saavat niin kokea merkityksellisyyttä muun muassa yhdessä laulamisen ja lausumisen kautta. Lue lisää

Terttu Laitinen kertoo kokemuksistaan Aitoon kotitalouskeskikoulussa 1964-1968

Julkaistu liiton kotisivuilla 17.5.2022 Teksti ja kuva: Terttu Laitinen Lue lisää

Varhaisnuoret isänmaan palvelijoina sodassa - Kuuntele muistoja sota-ajoilta

Talvisodan syttymisestä on kulunut yli 80 vuotta. Alta voit lukea kirjoituksia sotamuistoista. Sotamuistoja on julkaistu Kristelli-lehdessä 2017 ja lottia koskeva haastattelu Kristelli-lehdessä 2013. Lue lisää

Kuuntele ajatuksia vanhuudesta, unelmista ja ihastuksista

Kuuntele eri ikäisten ajatuksia vanhuudesta, unelmista ja ihastuksista Kristillisen Eläkeliiton Ystäväpysäkki-radio-ohjelmassa TÄSTÄ Lue lisää

”On meillä aarre verraton…” Kansallisrunoilijamme Runeberg

Kansallisrunoilijan mukaan oli nimetty puisto, jossa poikansa Walterin veistämä rintakuva isänsä satavuotta syntymästä- juhlan kunniaksi.

Westmannin muorin koulu, punainen puurakennus

Visasmäellä sijaitsevassa Westmaninmuorin tuvassa alkoi Runebergin koulutie

Julkaistu 16.2.2022

Teksti ja kuvat: Terttu Laitinen

Lumisena lauantaina 5. päivänä helmikuuta on ollut aihetta muistella kansallisrunoilijamme yli kaksisataa- vuotissyntymäpäivää, hänen elämäänsä suomalaisena runoilijana, opettajana, pappina, toimittajana ja professorina

Johan Ludvig Runeberg syntyi Pietarsaaressa ruotsinkielisen merikapteeni Lorens Ulrik Runebergin ja vaimonsa Anna Maria Malmin 8- lapsisen perheen esikoisena vuonna 1804. He asuivat noin tuhannen asukkaan keskisuuressa kaupungissa.

Kaupungin muutamat kauppiaat mm. Malmin suku kuuluivat koko Suomen suuriruhtinaskunnan rikkaimpiin. Malmin suvun perinnöistä mm. Malmin sairaalasta saavat pietarsaarilaiset edelleenkin nauttia.

Isä näki poikansa vasta kolmivuotiaana. Lapsen fyysinen kehitys oli hidastunut sairastelun vuoksi.

Westmaninmuorin, leski, mamselli Anna Helena Westmanin kovassa opetuksessa pojalle tuli tutuksi katekismus ja aapinen. Westmaninmuorin tupa, punainen rakennus, on edelleenkin yleisön nähtävissä ja sen kulunut luokkahuone, jossa pari penkkiä oppilaille ja opettajan pöytä sekä keskellä hiekkalaatikko kirjoittamiseen.

Pian Johan lähti setänsä Anton Runebergin luo Ouluun triviaalikouluun, mutta sedän kuollessa vuonna 1814 poika palasi kotikaupunkiinsa, josta sitten seuraavana vuonna lähti Vaasan triviaalikouluun jatkamaan opintojaan.

Suomen sodassa vuonna 1808-1809 venäläinen Suomen rakastetuimmaksi viholliseksi kutsuttu kenraali Petrovitsh Kulnev majoitettiin Malmin perheen luo ja kerrotaan, että Johan sai istuakin sotaherran polvella. Poika näki myös ruotsalaisen eversti Georg Carl von Döbelnin. Nämä molemmat henkilöt mainitaan Vänrikki Stoolin tarinoissa runossa Döbeln Juuttaalla. Näitä tarinoita mekin koulussa luettiin. ”Von Döbeln kun joukkonsa Juuttaalle toi, ja synkkinä kanuunat ne soi.” Juuttaan taistelun muistomerkki sijaitsee Uudessakaarlepyyssä.

Runeberg avioitui pietarsaarilaisen tullinhoitajan Carl Fredrik Tengströmin 1807 syntyneen tyttären, kirjailija Fredrikan kanssa. Heidän lapsistaan tunnetuin on Walter, josta tuli Suomen ensimmäinen kuvanveistäjä. Hänen töitään on mm. Aleksanteri II patsas Helsingissä, isästään veistämä patsas Helsingin Esplanadin puistossa ja isänsä rintakuvaveistos Pietarsaaren Runebergin puistossa.

Malmin talossa vietettiin ensimmäinen Runebergin juhla v. 1854 ja säännölliset juhlat vuodesta 1872 lähtien.  Nykyisin Runebergin viikolla tarjotaan kulttuuripitoista ohjelmaa.

Runebergin puistossa runoilijan syntymäpäivänä isänsä 100- juhlan kunniaksi Walter- poikansa veistämän rintakuvan ympärillä juhlistavat havutetut pylväät, joiden huipulla palavat tervapadat. Tilaisuuden arvokkuutta lisää mieskuoroesitykset.

Pietarsaaren ensimmäinen turistikohde veden ääressä on Runebergin tupa, jossa Johan lapsuudessa kalasti, souteli ja leikki.

Johan Ludvig Runeberg asui useissa paikoissa ja viimeisimmät 40 vuotta Porvoossa, jossa hän toimi lukion rehtorina ja elämänsä loppuvaiheen vietti halvaantuneena. Kuollessaan 6.5.1877 hän oli 73- vuotias. Kansalaiskeräyksenä toteutettu kuopiolaisen Ferdinand Öhmanin suunnittelema graniittipaasi, hautamuistomerkki paljastettiin Porvoon hautausmaalla 5.5.1888. Paasissa teksti ”Fosterlandet reste vården”.

Runebergin kirjoittamat ruotsinkieliset runot on käännetty suomeksi. Siitä kiitokset taitaville kääntäjille!

Runebergin virsistä

Kansakoulussa aamuhartauksissa hartauspuheen päätteeksi virsikirjasta valittiin aiheeseen sopiva virsi. Tutuksi kaikille tuli silloisessa virsikirjassa numero 162 On meillä aarre verraton se kalliimpi on kultaa. Ulkoa opittua virttä pidetään Runebergin kauneimpina virsinä. Uusimmassakin virsikirjassa se löytyy numerolla 183.

Usein jumalanpalveluksen jälkeen kastetilaisuudessa isäni lauloi parvelta suositun lastenvirren 490 Mä silmät luon ylös taivaisiin. Tuossa herkässä virressä rukoillaan virren sanoin ja sävelin kastettavan pienokaisen puolesta, että taivaan Isä suojelisi häntä elämän tiellä.  Tämän koraalin on säveltänyt Helsingin tuomiokirkon ensimmäinen urkuri.

Paciuksen säveltämä Runebergin sanoin Vårt land - Maamme- laulu aina säväyttää. ”Oi maamme Suomi synnyinmaa …”

Runeberg toimi Ruovedellä kotiopettajana ja kauniissa maisemissa lähde sai runoilijan kirjoittamaan Lähteellä- runon. ”Sua lähde kaunis katselen likellä vettäsi... Kaunista maisemaa voi ihailla vesiteitse J.L.Runberg- laivalla Tampere- Ruovesi- välillä.

On syytä muistaa Runebergin isänmaanvirsi ”Sun kätes Herra voimakkaan, suo olla turva Suomenmaan, niin sodassa kuin rauhassa ja murheen, onnen aikana … Suo aina rauha suloinen ja estä sota verinen..”, numero 577 vuoden 1938 virsikirjassa, joka otettiin käyttöön adventtina 1939 talvisodan syttyessä. Virsi on harras rukous isänmaan puolesta.

Siirry ajankohtaisten aiheiden linkkeihin.