Siirry suoraan sisältöön
Etusivu | Tietoa meistä | Yhdistykset | Jäsenille | Medianurkka | Hae
Toimintapäivät Kiponniemessä 2.-3.9.2024 - Tule mukaan!

Tule mukaan KRELLIn toimintapäiville 2.-3.9.2024 Kiponniemen toimintakeskukseen (Kiponniementie 84, Jyväskylä)  Lue lisää

Ruoka-apua tarjolla. Ruoka-apu.fi -sivustolla voit etsiä lähimmät jakelupaikat

Vuonna 2020 eläkeläisistä 13,6 prosenttia oli pienituloisia. Huoli rahan riittämisestä on todellisuutta monelle. Koko väestöstä 10,4 prosenttia pelkää, että rahat eivät riitä ruokaan. Lue lisää

Muista minut -pienryhmätoiminta - Teams-tilaisuus pe 5.4. klo 11-12

Mitä on Muista minut -pienryhmätoiminta? Tule Teamsiin perjantaina 5.4. klo 11–12 kuuntelemaan mistä on kyse. Lue lisää

KRELLIn vuosikokous ja kevätjuhla Joensuussa 23.5.2024

KRELLIn vuosikokous ja kevätjuhla pidetään torstaina 23.5.2024 Joensuussa, Rantakylän kirkossa (Rantakylänkatu 2, Joensuu). Lue lisää

Harjoita muistiasi ja tue niin aivojesi terveyttä

www.muistipuisto.fi Sivusto sisältää aivoterveyttä tukevaa tietoa, tekemistä ja käytännön vinkkejä. Käyttäjä oppii puistossa myös aivojen toimintakykyä edistäviä keinoja. Muistipuisto on kehitetty käyttäjälähtöisesti Miina ... Lue lisää

Minä muistan sinut - ystäväni: Terttu - uskollinen ystävä

Terttu - uskollinen ystävä. Olit meren rannalta, kalastajaperheen lapsikatraan tytöistä vanhin. Osasi oli jo hakea omaa leipäpuuta. Menit Noormarkkuun Ahlströmin virkamiehen perheen kotiapulaiseksi. Niinpä menin minäkin. Olin ... Lue lisää

”On meillä aarre verraton…” Kansallisrunoilijamme Runeberg

Kansallisrunoilijan mukaan oli nimetty puisto, jossa poikansa Walterin veistämä rintakuva isänsä satavuotta syntymästä- juhlan kunniaksi.

Westmannin muorin koulu, punainen puurakennus

Visasmäellä sijaitsevassa Westmaninmuorin tuvassa alkoi Runebergin koulutie

Julkaistu 16.2.2022

Teksti ja kuvat: Terttu Laitinen

Lumisena lauantaina 5. päivänä helmikuuta on ollut aihetta muistella kansallisrunoilijamme yli kaksisataa- vuotissyntymäpäivää, hänen elämäänsä suomalaisena runoilijana, opettajana, pappina, toimittajana ja professorina

Johan Ludvig Runeberg syntyi Pietarsaaressa ruotsinkielisen merikapteeni Lorens Ulrik Runebergin ja vaimonsa Anna Maria Malmin 8- lapsisen perheen esikoisena vuonna 1804. He asuivat noin tuhannen asukkaan keskisuuressa kaupungissa.

Kaupungin muutamat kauppiaat mm. Malmin suku kuuluivat koko Suomen suuriruhtinaskunnan rikkaimpiin. Malmin suvun perinnöistä mm. Malmin sairaalasta saavat pietarsaarilaiset edelleenkin nauttia.

Isä näki poikansa vasta kolmivuotiaana. Lapsen fyysinen kehitys oli hidastunut sairastelun vuoksi.

Westmaninmuorin, leski, mamselli Anna Helena Westmanin kovassa opetuksessa pojalle tuli tutuksi katekismus ja aapinen. Westmaninmuorin tupa, punainen rakennus, on edelleenkin yleisön nähtävissä ja sen kulunut luokkahuone, jossa pari penkkiä oppilaille ja opettajan pöytä sekä keskellä hiekkalaatikko kirjoittamiseen.

Pian Johan lähti setänsä Anton Runebergin luo Ouluun triviaalikouluun, mutta sedän kuollessa vuonna 1814 poika palasi kotikaupunkiinsa, josta sitten seuraavana vuonna lähti Vaasan triviaalikouluun jatkamaan opintojaan.

Suomen sodassa vuonna 1808-1809 venäläinen Suomen rakastetuimmaksi viholliseksi kutsuttu kenraali Petrovitsh Kulnev majoitettiin Malmin perheen luo ja kerrotaan, että Johan sai istuakin sotaherran polvella. Poika näki myös ruotsalaisen eversti Georg Carl von Döbelnin. Nämä molemmat henkilöt mainitaan Vänrikki Stoolin tarinoissa runossa Döbeln Juuttaalla. Näitä tarinoita mekin koulussa luettiin. ”Von Döbeln kun joukkonsa Juuttaalle toi, ja synkkinä kanuunat ne soi.” Juuttaan taistelun muistomerkki sijaitsee Uudessakaarlepyyssä.

Runeberg avioitui pietarsaarilaisen tullinhoitajan Carl Fredrik Tengströmin 1807 syntyneen tyttären, kirjailija Fredrikan kanssa. Heidän lapsistaan tunnetuin on Walter, josta tuli Suomen ensimmäinen kuvanveistäjä. Hänen töitään on mm. Aleksanteri II patsas Helsingissä, isästään veistämä patsas Helsingin Esplanadin puistossa ja isänsä rintakuvaveistos Pietarsaaren Runebergin puistossa.

Malmin talossa vietettiin ensimmäinen Runebergin juhla v. 1854 ja säännölliset juhlat vuodesta 1872 lähtien.  Nykyisin Runebergin viikolla tarjotaan kulttuuripitoista ohjelmaa.

Runebergin puistossa runoilijan syntymäpäivänä isänsä 100- juhlan kunniaksi Walter- poikansa veistämän rintakuvan ympärillä juhlistavat havutetut pylväät, joiden huipulla palavat tervapadat. Tilaisuuden arvokkuutta lisää mieskuoroesitykset.

Pietarsaaren ensimmäinen turistikohde veden ääressä on Runebergin tupa, jossa Johan lapsuudessa kalasti, souteli ja leikki.

Johan Ludvig Runeberg asui useissa paikoissa ja viimeisimmät 40 vuotta Porvoossa, jossa hän toimi lukion rehtorina ja elämänsä loppuvaiheen vietti halvaantuneena. Kuollessaan 6.5.1877 hän oli 73- vuotias. Kansalaiskeräyksenä toteutettu kuopiolaisen Ferdinand Öhmanin suunnittelema graniittipaasi, hautamuistomerkki paljastettiin Porvoon hautausmaalla 5.5.1888. Paasissa teksti ”Fosterlandet reste vården”.

Runebergin kirjoittamat ruotsinkieliset runot on käännetty suomeksi. Siitä kiitokset taitaville kääntäjille!

Runebergin virsistä

Kansakoulussa aamuhartauksissa hartauspuheen päätteeksi virsikirjasta valittiin aiheeseen sopiva virsi. Tutuksi kaikille tuli silloisessa virsikirjassa numero 162 On meillä aarre verraton se kalliimpi on kultaa. Ulkoa opittua virttä pidetään Runebergin kauneimpina virsinä. Uusimmassakin virsikirjassa se löytyy numerolla 183.

Usein jumalanpalveluksen jälkeen kastetilaisuudessa isäni lauloi parvelta suositun lastenvirren 490 Mä silmät luon ylös taivaisiin. Tuossa herkässä virressä rukoillaan virren sanoin ja sävelin kastettavan pienokaisen puolesta, että taivaan Isä suojelisi häntä elämän tiellä.  Tämän koraalin on säveltänyt Helsingin tuomiokirkon ensimmäinen urkuri.

Paciuksen säveltämä Runebergin sanoin Vårt land - Maamme- laulu aina säväyttää. ”Oi maamme Suomi synnyinmaa …”

Runeberg toimi Ruovedellä kotiopettajana ja kauniissa maisemissa lähde sai runoilijan kirjoittamaan Lähteellä- runon. ”Sua lähde kaunis katselen likellä vettäsi... Kaunista maisemaa voi ihailla vesiteitse J.L.Runberg- laivalla Tampere- Ruovesi- välillä.

On syytä muistaa Runebergin isänmaanvirsi ”Sun kätes Herra voimakkaan, suo olla turva Suomenmaan, niin sodassa kuin rauhassa ja murheen, onnen aikana … Suo aina rauha suloinen ja estä sota verinen..”, numero 577 vuoden 1938 virsikirjassa, joka otettiin käyttöön adventtina 1939 talvisodan syttyessä. Virsi on harras rukous isänmaan puolesta.

Siirry ajankohtaisten aiheiden linkkeihin.