Tunnelmaa koulussa – osa 3

Koulupäiväni alkoi ehkä puoli kahdeksan jälkeen, kun olin säestysvuorossa. Sainkin usein aamuhartauden pitäjältä ajoissa tietooni veisattavan virren, jotta ehdin tutustua siihen ennen kuin oppilaat klo 8 kokoontuvat aulaan aamuhartauteen. Joskus säestys primavistana, mutta onneksi lähes kaikki virret olivat tuttuja. Välillä harmonin ääreen istahti kanttori ja opettajakin.

Koulunpito aamupäivällä jatkui luokassa teoriatunneilla, jotka liittyivät puutarhaan, maatalouteen, kotitalouteen, käsitöihin ja yleisaineisiin lukuun ottamatta matemaattisia aineita. Lounaan jälkeen hajaannuimme eri työpisteisiin.

Huvittaa opettajan käyttämä kahvitauko- sana, kun oppilaat kastoivat tuoretta nisua teekuppiin. Kahvia tarjottiin vain sunnuntaiaamuisin ja iltapalalla. Lepohetken jälkeen tehtävät jatkuivat klo 16 saakka, jolloin ruokasalissa oppilaat valkoiset tärkätyt esiliinat yllään tarjoilivat pöytiin päivällisen lähes 200 ruokailijalle. Suurkeittiössä työskentelyä jonkin verran helpottivat laitteet ja koneet, mutta näppärille käsipareillekin riitti toimintaa. Ruokalaryhmä huolehti jälkitöistä ja keittiön siisteydestä.

Koulun leipomossa oppilaiden valmistamat lämpimäiset: sämpylää, hiivaleipää, ruisleipää, pullaa, piirakkaa ja kakkujakin.

Ruokasalin oman pöydän ympärillä istui kymmenkunta ruokailijaa. Viikoittain pöytäkunta siirtyi lähemmäksi ns. valvojan pöytää, jossa myös paikat kiersivät, jotta jokainen pääsi aloittamaan ensimmäisenä ruokailun. Pöydässä luontevasti tutustuttiin toisiin. Tarjoilun helpottamiseksi lautaset koottiin pöydänpäähän. Jokaisesta pöydästä noutaja osallistui postinjakeluun. Kirjeet, lehdet, paketit kotiväeltä ilahduttivat oppilaita. Kyllä minäkin kotiseutulehteäni ”Littiäistä” odotin torstaisin. Ruokailusta poistuttiin yhtaikaa.

Syksyisin oppilaiden keräämät puolukat käytettiin yhteiseksi hyväksi ja samoin rikkoutuneiden astioiden hankkimiseen osallistuivat kaikki.

Iltasin oli koulutehtävien vuoro: englanti ja ruotsi, äidinkieli. Asunnolla Seitsemän veljeksen Juhanin vuorosanoihin tutustuminen kannatti niin tunnilla teksti oli eloisampaa. Ohjelmassa myös Suntion tyttö ja poika, Runebergin vänrikki Stoolin tarinat, Havukka-ahon ajattelija yms. Kielioppia pidin tärkeänä. Ainekirjoitukseen oli varattu tunti. Taululla vähäiset valittavat otsikot. Harmittelin, kun vieruskaverilla savusi jo kynän liukuessa paperilla, miettiessäni itse vielä otsikkoa. Kotiaineet sopivat minulle paremmin. Esiintymisvalmiutta harjoiteltiin pikkuesityksin.

Historiaa, maantietoa eläin- ja kasvioppia. Sen aikaisten oppikirjojen kuvitus oli mielestäni pliisua. Värikuvat olisivat piristäneet koululaista.. Läksyjä tehtävineen oli runsaasti, koska neljässä vuodessa suoritettiin kuuden vuoden kurssit. (Keskikoulun pituus 5 vuotta ja emäntäkoulu vuoden).

Teksti ja kuvat: Terttu Laitinen

Julkaistu 27.5.2022