– Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä, mutta asun myös murtuneiden ja nöyrien luona. Minä virvoitan murtuneiden hengen ja herätän eloon nöyrien sydämen.
Jes. 57:15![]() | ”Hän rakasti ensin” - Kristillisen Eläkeliiton syyskokous ja -juhla 21.10.2022 Tampereella Paikka: Tampereen Vapaakirkko Lue lisää |
![]() | Laulun aika-tilaisuuksia 2022 - Tule mukaan! Ajankohta: 28.6.2022 klo 18.00 Paikkakunta: Lohja Lue lisää |
![]() | Vuoden 2022 Hymymummo ja -pappa – Irma ja Antero Sala Teksti ja kuvat: Päivi Kyyrö Julkaistu 7.2.2022 Lue lisää |
![]() | Helteet: Muistathan suojautua kuumalta ja juoda riittävästi vettä. "Ikäihmisillä on nuorempia ihmisiä suurempi riski kuolla helleaaltojen aikana. Erityisen suuri riski on dementiaa potevilla vanhuksilla. Lisääntynyttä riskiä selittävät heikentynyt lämmönsäätely sekä erityisesti viivästynyt janon tunne sekä hitaammin käynnistyvä hikoilu." Lue lisää |
![]() | Kaarina Makkonen, 94, on nähnyt mitä on kun sota tulee kotiovelle Kaarina Makkonen on ehtinyt nähdä mitä on kun sota tulee kotiovelle. Vaikka ikää on jo kertynyt 94 vuotta, muisti pelaa täydellisesti. Kaarinalle pyhäkoulutyö ja laulaminen kuorossa on ollut tärkeä osa elämää. Lue lisää |
![]() | Tue kristilliseen arvomaailmaan pohjautuvaa ikäihmisten toimintaa Haluamme kerätä varoja tukeaksemme ikäihmisten kuoro-, musiikki-, laulu ja lausuntatoimintaa eri puolilla Suomea. Toiminnassa ikäihmiset pääsevät kohtaamaan toisiaan ja saavat niin kokea merkityksellisyyttä muun muassa yhdessä laulamisen ja lausumisen kautta. Lue lisää |
![]() | Yhdessä enemmän-toimintapäivät 31.8.-1.9.2022 - Ilmoittaudu mukaan! |
![]() | Vehreä Kuddnäs- Topeliuksen lapsuudenkoti Teksti ja kuvat: Terttu Laitinen Julkaistu liiton sivuilla 23.6.2022 Lue lisää |
![]() | Sastamala - mitä aivan uutta on luvassa syksyllä 2022? Sastamalan yhdistys on toiminut jo 15 vuotta. Olet sydämellisesti tervetullut mukaan toimintaan. Kuuntele alta löytyvistä radio-ohjelmista, mitä aivan uutta on luvassa syksyllä 2022! Lue lisää |
![]() |
![]() |
Taitoa ja rohkeutta karttuu – osa 4
Ennen pelkäsin laitumen portilla minua mulkoilevia sarvipäälehmiä ja hevosta niin, että rantamökin saunominen ja uiminen jäi. Ei ollut kännykkää eikä väki ihan huutoetäisyydellä.
Koulussa hiljalleen opin käsittelemään lehmiä, possuja ja pikkutipuja. Kanalassa kengät vaihdettiin, jotta untuvikot eivät sairastuisi salmonellaan.
Luokanvalvojamme ”Agra, Lyyti, Noomi”, taltioi käsin- ja konelypsyäni kaitafilmille todistusaineeksi tapahtumasta. Porsittajaksi en ilmoittautunut. Se oli maatalon tyttärien ammattiosaamista. Harmitti, kun Lyyti harrasti etukäteen kyselevää opetusta esim. puimakoneesta. En ollut konetta edes nähnyt, saati käyttänyt. Tuntiaktiivisuudellakin oli merkitystä oppilasarvioinnissa.
Opin tarttumaan kirveeseen, rautakankeen, sahaan ja raivaamaan metsää pelloksi. Heinäpelto ja kuhilaat tulivat tutuiksi, ojankaivuut, viljat, rehut ja rehuysiköiden laskeminen ja possujen korvien lävistys. Lyyti, koulutukseltaan agronomi, opetti meille myös kasvi- ja eläinoppia. Jos tirskuimme tunnilla, hän tokaisi: ”Räkänokastakin tulee mies, mutta ei turhannaurajasta” tai ”voi olla vaikka kynnysmattona tai aidanseipäänä.” Yleensä olimme kilttejä ja opettajia kunnioittavia. 41 oppilaan luokassa vallitsi opiskelurauha. Tunnilla viitattiin ja noustiin ylös kertomaan vastaus. Teitittely oli muotia tai käytimme sanaa opettaja.
Puutarhalla riitti puuhaa: Anneli- opettajan johdolla tietomme ja taitomme laajenivat: kasvien istutus, kastelu, harvennus, lannoitus, mullittamainen. Tuoretta satoa puutarhasta pöytään, ruokalaan ja opetuskeittiöön. Opittiin tuntemaan juurekset, vihannekset, marjat ja niiden tuholaistorjunta, pensaiden ja puiden leikkaukset. Oli tunnistettava koulualueen kukat, puut, pensaat vaikkapa lehden perusteella. Tehtiin oikeaoppiset kompostit.
Lippukalliolla ihailun kohteena rehevät kasvit kukoistivat. Viidesluokkalaiset anivarhain haravoivat pihamaan hiekkakäytävät. Estetiikkaa korostettiin. Monet ovat edelleenkin hyvinkin innokkaita kokeilemaan uusia kasveja.
Opetuskeittiöryhmässä valmistettiin lounas tai päivällinen ja tarjoiltiin oikeaoppisesti kauniisti katetussa istumapöydässä. ”Ota anna oikealta, tarjoa aina vasemmalta!” Oppilaat hoitivat hienosti piispa Kansanahon ja opetusministerin vierastarjoilut. Tilaustöitäkin valmistettiin.
Ruokalassa muutaman viidesluokkalaisen johdolla valmistettiin päivällinen etu- ja jälkiruokineen, myös juhlalounaat sekä leipomotuotteet koko koulun väelle lähes oppilasvoimin. Tietenkin päävastuu oli opettajalla. Taululla olevan menun valmistus selostettiin perinpohjin. Siinä kertautui käytettävien raaka-aineiden määrä henkilöä kohti, perunajauhon tarve litralle nestettä kiisselissä, keitossa, kastikkeessa, paistolämpötilat ja onnistumisen edellytykset. Siis nuorena ”pomona” sain hyvää esimieskoulutusta tulevaan ammattiini. ”Vie mennessäs´, tuo tullessas´ - iskulause tehosti joutuisuutta.
Opittiin tunnistamaan ruhonosat, kun siitä paloiteltiin tarvittava ruhonkohta tiettyyn ruokalajiin. Sisäelimiä suosittiin, myös kaloja. Satokauden tuotteet säilöttiin eri menetelmin. Perinneruuatkin ja tähteiden käyttö tulivat tutuiksi.
Pöydänkattajat huolehtivat jälkiruuista ja kattauksista tarjoiluineen sekä ruokasalin siisteydestä.
Viidesluokkalaisten ohjausta saatiin erilaisissa töissä ja työasennoissa. Suunnittelimme puutarhaopettajamme ja maataloudessa argonomin kanssa myös oppilaiden työvuorolistat neljäksi tunniksi. Viikoittain vaihtuivat työpisteet: ruokala, puutarha, maatalous.
Teksti ja kuvat: Terttu Laitinen
Julkaistu liiton sivuilla 10.6.2022