Siirry suoraan sisältöön
Etusivu | Tietoa meistä | Yhdistykset | Jäsenille | Medianurkka | Hae
Huijausviestit ja huijauspuhelut - Millaisia huijauksia on liikkeellä?

Olemme saaneet tietoomme ikäviä ikäihmisiin kohdistuneita huijauksia. Haluamme muistuttaa jäsenistöämme olemaan tarkkana. Lue lisää

Toimintapäivät Kiponniemessä 2.-3.9.2024 - Tule mukaan!

Tule mukaan KRELLIn toimintapäiville 2.-3.9.2024 Kiponniemen toimintakeskukseen (Kiponniementie 84, Jyväskylä)  Lue lisää

Keinoja ja materiaaleja kaatumisen ehkäisemiseksi

UKK-instituutilta löydät hyviä materiaaleja kaatumisriskin arvioimiseksi sekä keinoja kaatumisten ehkäisyyn Lue lisää

Teemavuosi 2024 ”Muista minut” kutsuu kohtaamaan lähimmäisiä

Ideoita teemavuoteen Lue lisää

Harjoita muistiasi ja tue niin aivojesi terveyttä

www.muistipuisto.fi Sivusto sisältää aivoterveyttä tukevaa tietoa, tekemistä ja käytännön vinkkejä. Käyttäjä oppii puistossa myös aivojen toimintakykyä edistäviä keinoja. Muistipuisto on kehitetty käyttäjälähtöisesti Miina ... Lue lisää

KRELLIn vuosikokous ja kevätjuhla Joensuussa 23.5.2024

KRELLIn vuosikokous ja kevätjuhla pidetään torstaina 23.5.2024 Joensuussa, Rantakylän kirkossa (Rantakylänkatu 2, Joensuu). Lue lisää

EETUn eduskuntavaalipaneeli: Yksimielisyyttä löytyi korjauskohteista

väkeä kuuntelemassa vaalipaneelia
vaalipanelistit

Teksti ja kuvat: Vesa Toikka
Julkaistu liiton sivuilla 2.3.2023

 

Terveydenhuollon maksukattoja pitää uudistaa ja eläkeläisten työn verotusta keventää. Näin tuumattiin Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n järjestämässä eduskuntavaalipaneelissa, joka oli maaliskuun alussa Kansallismuseossa.

Eduskuntavaalipaneeliin osallistuivat eduskunnan varapuhemies Antti Rinne, kansanedustajat Harry Harkimo (liik.), Inka Hopsu (vihr.), Mikko Kinnunen (kesk.), Mia Laiho (kok.), Jussi Saramo (vas.), puolueidensa varapuheenjohtajat Tiina Tuomela (kd.) ja Henrik Wickström (r.) sekä työmies Matti Putkonen (ps.).
Tilaisuuden avasi EETUn puheenjohtaja Raimo Ikonen ja sen juonsi toimittaja Jari Korkki.
Paikalla oli kuutisenkymmentä osallistujaa. Samana päivänä alkanut bussilakko vaikutti osallistujamäärään. Paneelia saattoi seurata suorana myös netin kautta. Paneelin videotallenne löytyy Eläkeliiton YouTube-tililtä.

Eläkeläisköyhyys

Ensimmäisenä keskustelun aiheena oli eläkeläisköyhyys.
Mia Laiho ehdotti lääkkeeksi eläkeläisköyhyyteen terveydenhuollon maksukattojen määrittelyn muuttamista niin, että eläkeläisillä olisi alkuvuodesta mahdollisuus ostaa kalliimpia lääkkeitä ennen maksukaton täyttymistä.

Mikko Kinnunen tiesi, että moni eläkeläinen haluaisi tehdä työtä, mutta harmittelee, kun veroihin menee niin paljon. Eläkeläisen palkkatulon veron huojentaminen sai monelta kannatusta.

– Jokapäiväisten elinkustannusten alentaminen on kaikkein oleellisinta. Sähkö, diesel, polttoöljy, bensa, niiden veroa on alennettava roimasti. Sitä kautta tulee pysyvää käteen jäävää osuutta jokaiselle, Matti Putkonen arvioi.

– Sosiaalijärjestelmä pitäisi päivittää. Tällä hetkellä moni eläkeläinen joutuu erikoiseen välitilaan, mikä voi johtaa siihen, että ei saa tiettyä tukea, jolloin kustannukset nousevat. Henrik Wickström arvioi.

Kinnunen muistutti, että kaikki eivät tiedä, mitä oikeuksia sosiaaliturva heille antaa. Tiina Tuomela toi esille ajatuksen, että takuu- ja kansaneläkettä pitäisi korottaa. Tämä sai kannatusta Jussi Saramolta, joka toivoi myös kunnallisverotuksen perusvähennyksen nostoa.
Harri Harkimo esitti, että pienituloisten eläkeläisten pitäisi saada lääkkeensä ilmaiseksi.
 

Vihersiirtymä


– Miten vihersiirtymä toteutetaan niin, että se kohtelee ikäihmisiä oikeudenmukaisesti?, Korkki kyseli.

Inka Hopsu ehdotti lämmitysjärjestelmien vaihtamisiin korvauksia tai lainojen takauksia. Joukkoliikenteen pitää pelata, ja sitä pitää tukea.
Laiho ehdotti kotitalousvähennyksen nostamista yli 75-vuotiailla 70 prosenttiin.

Kinnunen muistutti, ettei eläkeläisiä, joilla on pieni eläke, saa syyllistää, jos he eivät pysty tekemään suuria remontteja. Hän ehdotti yksin asuvan kotitalousvähennyksen tuplaamista. Neuvontaa pitää hänen mielestään vahvistaa, jotta nähdään mahdollisuuksia enemmän kuin mörköjä.

– Kylmimmillä alueilla avustukset voisivat olla korotettuja, Kinnunen ehdotti.

– Enemmän olen huolissani, mitä tulee tapahtumaan seuraavien kymmenien vuosien aikana. Vuonna 2070 huoltosuhde on aivan omituinen, Rinne kuvaili.

Se on hänen mukaansa todella iso asia, johon tähän hetken poliitikkojen pitää pystyä vastaamaan, jotta tulevina vuosikymmeninä jokainen eläkeläinen voi nauttia kunnollisesta eläkkeestä.
Putkonen laski, että hiilineutraaliuden siirtäminen vuodesta 2035 vuoteen 2050 vapauttaisi miljardeja, joilla voitaisiin keventää esimerkiksi eläkeläisten verotusta.

Kaikki mukana

Korkki kysyi, haluaisiko joku poistaa taitetun indeksi, joka toi vuoden alussa eläkkeisiin merkittävät korotukset. Kukaan ei ilmoittautunut halukkaaksi.
Saramo kertoi, että edelleen taitettu indeksi puhuttaa ihmisiä. Toisaalta aika moni haluaa eläkekattoa.

– Oikeudenmukaista olisi tehdä uudistus, joka poistaisi indeksisuojan kaikkein isoimmilta eläkkeiltä ja valuttaa indeksiä pienille ja keskisuurille eläkkeille. Indeksi olisi joustava, Saramo kuvaili.

– Miten ikäihmiset pidetään mukana digitaalisessa kehityksessä?, Korkki kysyi.

– Edelleen pitää olla aina kaikissa palveluissa tavallinen puhelinasiointi tai paikallaoloasiointi. Pelkällä digitalisaatiolla me emme hoida näitä asioita, Tuomela mietti.

Hän toi esille hoivarobotit, mutta niiden lisäksi toista ihmistäkin tarvitaan turvaan ja tukeen.
Laiho vetosi kansanedustajiin, että valiokunnissa mietintöjä ja lakeja valmisteltaessa fyysinen tai puhelinyhteydenottomahdollisuus pidettäisiin aina mukana.
Wickström ehdotti maan kattava seniorineuvontapalvelua toimipisteineen. Se sai kannatusta Kinnuselta.
 

Teksti ja kuvat: Vesa Toikka

Siirry ajankohtaisten aiheiden linkkeihin.