Siirry suoraan sisältöön
Etusivu | Tietoa meistä | Yhdistykset | Jäsenille | Medianurkka | Hae
Toimintapäivät Kiponniemessä 2.-3.9.2024 - Tule mukaan!

Tule mukaan KRELLIn toimintapäiville 2.-3.9.2024 Kiponniemen toimintakeskukseen (Kiponniementie 84, Jyväskylä)  Lue lisää

Ruoka-apua tarjolla. Ruoka-apu.fi -sivustolla voit etsiä lähimmät jakelupaikat

Vuonna 2020 eläkeläisistä 13,6 prosenttia oli pienituloisia. Huoli rahan riittämisestä on todellisuutta monelle. Koko väestöstä 10,4 prosenttia pelkää, että rahat eivät riitä ruokaan. Lue lisää

Keinoja ja materiaaleja kaatumisen ehkäisemiseksi

UKK-instituutilta löydät hyviä materiaaleja kaatumisriskin arvioimiseksi sekä keinoja kaatumisten ehkäisyyn Lue lisää

Teemavuosi 2024 ”Muista minut” kutsuu kohtaamaan lähimmäisiä

Ideoita teemavuoteen Lue lisää

KRELLIn vuosikokous ja kevätjuhla Joensuussa 23.5.2024 - Ilmoittaudu mukaan

KRELLIn vuosikokous ja kevätjuhla pidetään torstaina 23.5.2024 Joensuussa, Rantakylän kirkossa (Rantakylänkatu 2, Joensuu). Lue lisää

Minä muistan sinut - ystäväni: Terttu - uskollinen ystävä

Terttu - uskollinen ystävä. Olit meren rannalta, kalastajaperheen lapsikatraan tytöistä vanhin. Osasi oli jo hakea omaa leipäpuuta. Menit Noormarkkuun Ahlströmin virkamiehen perheen kotiapulaiseksi. Niinpä menin minäkin. Olin ... Lue lisää

Hiljainen viikko - Terttu Laitisen ajatuksia pääsiäisestä

Pääsiäisasetelma, rairuohoa, höyheniä ja laulunsanat

Hiljainen viikko

Teksti ja kuva: Terttu Laitinen

Tällä hetkellä aurinko tirkistelee pilvien lomasta ja muutama lämpöaste sulattelee lumikasoja ja viikonvaihteessa satanutta lunta. Pikkulinnut katsastavat pihamaan lintupönttöjä kodikseen. Käpytikkakin silloin tällöin kopsuttelee:” Tikka hakkaa nokallaan kopsis, kopsis kop...”

Lastenlaulussa (Tuomas Kannisto) kerrotaan pääsiäisestä ja keväästä: ”Pajunkissat esiin puhkeaa. Rairuoho kasvaa sukkelaan. Maljakossa näen narsissin, on pääsiäinen tietenkin!”

Eilinen palmusunnuntai oli lapsien odottama päivä, johon oli valmistauduttu huolellisesti. Ideoitu asua, pajunoksiin kauniita höyheniä, värikkäitä ruusukkeita, pukeuduttu hauskasti ja pientä ehostusta kasvoihin. Kahvipannu tai kori käsivarsille. Lorut ulkomuistista. Ehkä hyvän pääsiäisen toivotukset piirroksin paperille, jos ovi pysyykin suljettuna.

Näillä seuduilla virvotaan viiveellä vasta lankalauantaina. Silloin myös illan pimetessä kokoonnutaan kokkojen ääreen. Ihmettelimme aikoinaan, kun isä kertoi tällaisesta kokemuksesta ollessaan vastavalmistuneena ensimmäisessä työpaikassaan Lohtajalla vuonna 1935. Hämeessä kokot kuuluvat juhannukseen. Kyllä täälläkin tuikkuja ja roihuja poltellaan huvilakauden päättäjäisissä, kun muutettiin elokuun lopussa kaupunkiin.

Virpojien lorut ovat muuttuneet nykyaikaisemmiksi vuosien saatossa.

”Miepä virvon vitsasella, varvon koivun oksasella. Toivos siulle terveyttä, vitsan myötä virkeyttä.” ”Virvon, varvon varpasella, raitaisella rapsuttelen. Rahasta mie rapsuttelen, tuoreeks, terveeks, toivottelen, vaivoistasi virvottelen. Vitsa sinne, palkka mulle.”

Virvon, varvon, kännykällä, nokiaisella rapsuttelen. En mie mittää palkkaa pyyä, itse saat sie munat syyä. Hyvää pääsiäistä siulle, oothan sie ystävä miulle!”

Hyvä on pitää mielessä ” Virvon, varvon, tuoreeks,terveeks, Jeesuksen Kristuksen, Jerusalemiin ratsastamisen muistoksi.”

Virressä 54 ehdotetaan kulkemaan Jesrusalemiin: ”Käykäämme nyt Jerusalemiin ja yhdessä paastotkaamme ja Jeesusta kärsimystiellänsä nyt nöyrästi seuratkaamme...”

Muistelen lapsuuden hiljaisen viikon tapahtumia kirkkomuusikon tyttären näkökulmasta. Pienessä seurakunnassa 1 pappi ja 1 kanttori. Mielestäni piinaviikolla oli kaikkina päivinä yleensä iltaisin ohjelmallisia tilaisuuksia. Luonnollisesti kanttori-urkurin valitsemia soololauluja ja urkumusiikkia. Monet Bachin kappaleet tulivat tutuiksi. Kirkkokuoro juhlisti lauluillaan. Esiintyjinä runonlausuja, viulusti, soololaulaja, joskus duettojakin. Pitkäperjantaina kirkkosalissa hämyisää ja kuningassoitin urut olivat ääneti. Pääsiäisenä iloisempaa musiikkitarjontaa.

Kiirastorstaisin oli 8- tuntinen koulupäivä. Silloin ammattikoulun oppilaat koulutettiin toimimaan työelämän tapoihin 40-tuntiseen työviikkoon. Vähitellen tuntimääriä on vähennetty jopa niin paljon, että nyt tuntuu jo leikkikoululaisen panokselta. Kiirastorstaina sivumennen sanoin, että huomenna ei sitten tullakaan kouluun. Oppilas kysyi ihmeissään miksi ei. Sitten joukolla mietittiin miksi tosiaan emme työskentele.

Lapsuudessa kyllä värjättiin munakuoria ja myöhemmin keitinveteen sipulinkuoria ties mitä, jotta valkoiset kananmunat saivat uuden värin. Erilaisia yksinkertaisia askarteluja näpertelimme keltaisesta kartongista, liimailtiin värillisiä höyheniä. Keltaisesta langasta tehtyjä erikokoisia tupsuja yhdisteltiin tipuiksi, jotka näyttivät hauskoilta rairuohon seassa. Kaupoissa tarjolla vähän koristeita. Narsisseja maljakoissa ja varhain sisälle tuotuja koivunoksia, joissa ehkä jo pikkuruiset hiirenkorvat. Mämmiä valmistettiin kotona, mutta ropposia myös oli kaupan. Pitkäperjantaina lapset pysyivät kiltisti kotosalla eikä tansseja sallittu.

Osallistuimme Matteus-passioon Tampereen tuomiokirkossa. Pitkä, mutta vaikuttava teos.

Kuunnellessani Taneli Kuusiston säveltämää Mika Waltarin sanoittamaa Sun ristis juurehen- yksinlaulua, opin monien kertauksien kautta sen melodian ja sanat. Isä esitti sitä itseään säestäen. Nyt minäkin tapailen sitä nokkahuilulla. Yritän harjoitella nuotin ylennykset, alennukset, palautukset huomioiden, saada puhalletuksi korkeat sävelet mahdollisimman puhtaana ilmoille. Harjoitus tekee mestarin, sanotaan.

Julkaistu liiton sivuilla 26.3.2024

Siirry ajankohtaisten aiheiden linkkeihin.