Etusivu | Tietoa meistä | Yhdistykset | Jäsenille | Medianurkka | Hae
Ulkoillaan yhdessä-haaste 2021

Kristillisen Eläkeliiton teemavuosi 2021 Välitän, et ole yksin, kutsuu jäseniä liikkumaan yhdessä toisten kanssa ja niin kohtaamaan lähimmäisiä ulkoillen. Lue lisää

Maija Kokkonen loihtii hahmoja neuloen ja virkaten

Maija Kokkonen on Lohjan Seudun kristilliset Eläkeläiset ry:n perustaja ja puheenjohtaja vuodesta 2004. Korona-aika on saanut hänet tekemään käsityönä uniikkeja pehmohahmoja. Lue lisää

Muistoja lapsuudesta: Ensimmäinen kirkkomatkani

Teksti: Maire Lyytinen Lue lisää

Asiaa edunvalvonnasta: Kuuntele

Kuuntele asiaa edunvalvonnasta ja edunvalvontavaltuutuksesta. Päivi Kyyrön haastateltavana Tuula Rainto, lakimies ja perustajaosakas Lakiasiaintoimisto Amos oy. Lue lisää

Tärkeitä taitoja: Isäni oli seppä!

Teksti ja kuva: Urpo Vuorenoja Lue lisää

60 postikorttia Sotiemme Veteraaneille ja Naisille

KRELL-Kokkolan osaston johtokunta (Helena Huhtala, Riitta Viirret, Leena Polso, Raija Norppa ja Auri Rantakari) ja muutamia aktiivisia jäseniä kirjoittivat 60 postikorttia Sotiemme Veteraaneille ja Naisille Itsenäisyyspäiväksi 2020. Postin ja Veteraaniliittojen Kampanjaan. Lue lisää

Teemavuosi 2021: Välitän, et ole yksin. Liiton kokoukset 2021.

Kristillisen Eläkeliiton teema vuonna 2021 on Välitän, et ole yksin. Teemavuonna halutaan muunmuassa rohkaista jäsenistöä kohtaamaan erityisesti yksinäisiä. Teemavuonna myös kannustetaan liikkumaan ja ryhtymään ulkoiluystäviksi.  Lue lisää

Harjoita muistiasi ja tue niin aivojesi terveyttä

www.muistipuisto.fi Sivusto sisältää aivoterveyttä tukevaa tietoa, tekemistä ja käytännön vinkkejä. Käyttäjä oppii puistossa myös aivojen toimintakykyä edistäviä keinoja. Muistipuisto on kehitetty käyttäjälähtöisesti Miina ... Lue lisää

Haikailua mummolasta

Julkaistu 12.1.2021 Lue lisää

Medianurkka

Kannattaisi vilkaista peruutuspeiliin!

Kuva: Satu Tukiainen-Leppänen

Olin viemässä ystäviäni rautatieasemalle syntymäpäiväjuhlista. Heitin takapenkille pienen mustan käsilaukkuni ja pyysin takapenkillä istuvaa rouvashenkilöä siirtämään laukun sopivaan paikkaan. Ajoimme asemarakennuksen eteen. Matkustajat poistuivat kyydistä ja jatkoin matkaani  aseman edustan liikenteen ruuhkasta väljemmille vesille.

Autosta poistuneet matkalaiset huomasivat kauhukseen, että takapenkin pieni musta käsilaukku oli hämärässä auton valaistuksessa tullut vahingossa takapenkillä istuneen rouvan matkatavaroitten joukkoon. Huomattuaan erehdyksen rouva oli hätääntyneenä juossut autoni perässä ja huitonut laukullani herättääkseni huomioni. Kohdistin katseeni tiiviisti edessä olevaan liikenteeseen, huomioimatta laisinkaan, mitä taustalla tapahtui.

Kyydissä olijoilla oli nyt hankala pulma ratkaistavana. Heidän piti päästä laukustani eroon mahdollisimman pian ennen junan lähtöä. Junaan he eivät voisi ottaa laukkuani. Paikalle osui pariskunta, joka oli ollut saattamassa tytärtään toiseen junaan. Saattajapariskunta oli havainnut omituisesti käyttäytyvät, hätääntyneen näköiset ystäväni. Kyseltyään, mikä ongelma heillä oli, tuntematon pariskunta oli lupautunut laukun säilyttäjiksi. Rohkea teko!  Uskoa laukku tuntemattomille henkilöille aseman edessä. Ehkä pariskunta herätti luottamusta ja ystävieni hankala tilanne pakotti tarjoamaan apua.

Ajelin vielä juhlapaikalle paketoimaan päivänsankarin saamia kukkalaitteita. Seuraava pysähdys toikin tosiasiat eteen. Olin menossa tankkaamaan autoani, kun havaitsin laukkuni katoamisen.  Minulla ei ollut laukkua, jossa oli puhelimeni, kukkaroni ja pankkikorttini. En voisi soittaa kenellekään, en tankata, enkä kohta ajaa autollani, koska tankki oli jo melko tyhjä asemalle ajettaessa...

Maila Mustosen kirjoitus löytyy kokonaisuudessaan Kristelli -lehdestä no 1/2012