Etusivu | Tietoa meistä | Yhdistykset | Jäsenille | Medianurkka | Hae
EETU ry:n kannanotto vuoden 2019 talousarvioesitykseen sekä lainsäädäntöön

Talousarviota valmisteltiin suotuisan taloustilanteen vallitessa. Tilannetta vielä helpotti juuri ennen budjettiriihtä työmarkkinajärjestöjen päättämä reipas alennus (0,8%) työttömyysvakuutusmaksuun. EETU ry pitää tärkeänä, että ... Lue lisää

Vastaa turvallisuusaiheiseen kyselyyn!

Kristillinen Eläkeliitto kysyy jäseniltään ajankohtaisista asioista. Alla tällä hetkellä käynnissä ovat kyselyt. Lue lisää

Vastuunkantajien koulutusta Kuopiossa 13.11.2018

Ilmoittautumiset TÄSTÄ Lue lisää

Missä juhlitaan? Liiton juhlapaikat vuonna 2019

Kristillisen Eläkeliiton kevätjuhla ja vuosikokous pidetään Kouvolan seurakuntakeskuksessa perjantaina 26.4.2019. Lue lisää

Turvallinen elämä on Kristillisen Eläkeliiton teema 2019
Ystävyyspiirustus: Ystävyys 13-vuotiaan Inkerin silmin

Kristillinen Eläkeliitto kutsuu isovanhempia piirtämään ystävyydestä yhdessä lapsenlapsen kanssa. Tämä Ystävyys-piirustus saapui postitse 21.6.2018. Lue lisää

EETU vaatii kansaneläkeindeksin leikkauksen perumista

Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry luovutti syyskuun lopulla eduskuntaryhmille kannanottonsa valtion ensi vuoden talousarvioon. EETU vaatii kansaneläkeindeksin leikkauksen ja suunnitellun jäädyttämisen perumista. Lue lisää

Miksi liikunta on hyvinvointini kannalta tärkeää?

Juttu on julkaistu Kristellissä 3/2018 Lue lisää

Mikä on edunvalvontavaltuutus ja miksi se olisi tärkeää tehdä?

Ote Kristelli-lehdestä 1/2018. Juttu on julkaistu lehdessä laajempana, otsikolla "Eläkeläisen pankkiasiat kuntoon". Lue lisää

EETUn ja Sitran yhteishanke vauhtiin seminaarin voimalla

Paneelikeskusteluun osallistuivat Ole Norrback (Svenska pensionärsförbundet),  Auli  Raunio  (Kansallinen senioriliitto), Matti Hellsten (Eläkkeensaajien  Keskusliitto), Ensio Koitto (Kristillinen Eläkeliitto) ja Kalevi Väisänen (Eläkeläiset).

Oppimiskahvilatyöskentelyllä etsittiin uusia ideoita mm. kotona asumiseen, palvelujen kehittämiseen, osallistumiseen ja osallisuuteen sekä vanhusneuvostojen toimintaan.

Teksti ja kuvat: Vesa Toikka

Heinäkuussa voimaan tullut vanhuspalvelulaki on  hyvä lähtökohta. Nyt vaaditaan työtä niin vanhusneuvostoissa kuin eläkeläisjärjestöissäkin, jotta lain hengen mukaisesti ikäihmiset tulevat kuulluiksi.  Vanhusneuvostojen toimintaa mietittiin EETUn ja Sitran järjestämillä vanhusneuvostopäivillä lokakuun alussa.

- Me eläkeläisjärjestöinä pidämme tärkeänä lain lähtökohtana  hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemista, Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n puheenjohtaja Hannes Manninen totesi avaussanoissaan.

Muita tärkeitä lähtökohtia laissa ovat ikääntyneen väestön oikeus itseään koskevien asioiden suunnitteluun, kehittämiseen ja seurantaan, iäkkään henkilön oikeus yksilöllisiin palveluihin ja valintoihin. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran johtava asiantuntija Eeva Päivärinta muistutti, että Suomessa on paljon kuntia, joissa on ollut toimivat vanhusneuvostot jo pitkään.

– Keskustelu keskittyy nyt itse vanhusneuvostoon. Mutta, miten vanhusneuvosto toimii ja osallistaa paikallisesti jäseniään ja jäsenten ympärillä olevia ihmisiä? Minkälaisia paikallisia toimintatapoja otetaan käyttöön?, Päivärinta kysyi.

Hän korosti, että vanhusneuvostojen pitää nyt ottaa paikkansa. Paikallisesti olisi hyvä istua alas ja miettiä, mitä vanhusneuvosto on meidän kunnassa. Laki antaa reunaehdot, joiden sisäpuolelle jää paljon mahdollisuuksia vaikuttaa.

Turku kuuntelee ikäihmisiä

– Olemme Turussa harjoittaneet osallisuutta ja kuntalaisvaikuttamista vuodesta 1977 lähtien. Tämän vuoden alusta uudella tavalla. Nyt se on kaikessa johtamisessa ja strategisissa tavoitteissa mukana, Turun kaupungin erityisasiantuntija Juha Rantasaari kertoi.

Turulla on jo mallinnus, miten ikäihmisiä tullaan kuulemaan.

– Ikäihmisiä ei pidä käsitellä massana, niin kuin ei mitään muutakaan ryhmittymää, vaan pitäisi nähdä yksilöiden kautta osaamista.

Vanhusneuvosto aloitti Turussa toimintansa kesäkuussa. Valmistelussa on asiakas- ja kansalaisraateja.

– Miten voimme löytää keinoja, joilla yksilöt voisivat vaikuttaa palveluihin jo ideavaiheessa, ei vain päätösvaiheessa, Rantasaari mietti.

Hän korosti, että palvelut ovat ihmisiä varten eikä rakenteita varten.

Tampereellakin tapahtuu

Turun kaupunki on mukana EETUn ja Sitran hankkeessa, johon kuuluu myös Tampereen kaupunki. Tampereella keskitytään omaishoidontuen asiakasperheille suunnatun henkilökohtaisen budjetin kehittämiseen ja käyttöönottoon.

– EETU ry:n ja Sitran hankkeessa tuetaan ja kannustetaan ikäihmisiä ja vanhusneuvostoja ottamaan vastuuta vanhuspalvelulain toteuttamisesta. Ikäihmisten omaehtoisuus, omaan asiantuntijuuteen luottaminen ja toistensa aktivointi vahvistavat heidän asemaansa vahvoina toimijoina yhteiskunnassa, Sitran johtava asiantuntija Tuomo Melin korosti.

EETUlle uusia mahdollisuuksia

Perustunnelma yhteiskunnassa on, että ikäihminen on toisen luokan kansalainen, joka ei saa ääntään kuuluviin.

– On haastava yhtälö, jos kasvava väestöryhmä kokee itsensä ulkopuoliseksi ja kokee, ettei tule kuulluksi päätöksenteossa ja valmisteluissa, Kansallisen senioriliiton toiminnanjohtaja Marjo Palomäki totesi.

Vanhuspalvelulaki toi uusia toimintamahdollisuuksia järjestöille. Niitä tarjoaa nyt myös Sitran kanssa tehtävä yhteistyö, joka kestää kevääseen 2015.

Neuvoja ja kannustusta

Vanhempi toimittaja Hannu Lehtilä veti paneelin, johon osallistuivat Ole Norrback (Svenska  pensionärsförbundet),  Auli  Raunio (Kansallinen senioriliitto), Matti Hellsten (Eläkkeensaajien  Keskusliitto), Ensio Koitto (Kristillinen Eläkeliitto) ja Kalevi Väisänen (Eläkeläiset).

– Vanhusneuvoston valta riippuu ihan siitä, miten vanhusneuvosto pystyy käyttämään omaa valtaa, Norrback totesi.

– Yksi lain tavoite on, että tulisi tasa-arvoisempaa eli että kaikki saisivat hyvät palvelut. Tällä hetkellä on valtavan suuret erot, Raunio muistutti.

– Ikäihmisiä pitää kannustaa lähtemään ehdolle kunnallisvaaleihin ja ehdolle lautakuntiin. Siellä niitä päätöksiä tosiasiassa tehdään, Hellsten kannusti.

– Vanhusneuvoston pitää näkyä ja olla mukana tekemässä budjettia. Se edellyttää tiivistä yhteistyötä myös eläkeläisjärjestöjen kanssa, Koitto mainitsi.

– Hoitoon ja hoivaan pääsy on tärkeää silloin, kun se on ajankohtaista. Vanhusneuvostojen tulisi pyrkiä viemään tätä eteenpäin, Raunio totesi.

Juttu on julkaistu Kristelli-lehdessä 5/2013