Siirry suoraan sisältöön
Etusivu | Tietoa meistä | Yhdistykset | Jäsenille | Medianurkka | Hae
Muista minut -pienryhmätoiminta - Teams-tilaisuus ke 6.3. klo 11-12

Mitä on Muista minut -pienryhmätoiminta? Tule Teamsiin keskiviikkona 6.3. klo 11–12 kuuntelemaan mistä on kyse. Lue lisää

Toimintapäivät Kiponniemessä 2.-3.9.2024 - Tule mukaan!

Tule mukaan KRELLIn toimintapäiville 2.-3.9.2024 Kiponniemen toimintakeskukseen (Kiponniementie 84, Jyväskylä)  Lue lisää

Mukana menossa -radio-ohjelmat marraskuussa 2023

Mukana menossa -ohjelmissa pääset kuulemaan ikäihmisiä koskettavista asioista ja KRELLIn toiminnasta. Ohjelmat toimittaa Päivi Kyyrö. Lue lisää

Muistan sinut -kirjoituksia: Alma-ystäväni

Teksti ja kuva: Terttu Laitinen Lue lisää

Teemavuosi 2024 ”Muista minut” kutsuu kohtaamaan lähimmäisiä

Ideoita teemavuoteen Lue lisää

Lisää voimaa vuosiin -webinaari 14.3.2024 ja Ikiliikkujaviikko 11.-17.3.2024

Ikäinstituutti järjestää maksuttoman Lisää voimaa vuosiin -webinaarin voima- ja tasapainoharjoittelusta senioreille torstaina 14.3. klo 10. Lue lisää webinaarista ja ilmoittaudu mukaan tästä linkistä Lisää voimaa vuosiin -webinaari - Ikäinstituutti (ikainstituutti.fi) Lue lisää

Ajatuksia ystävänpäivän aikaan. Ystävyys 13-vuotiaan Inkerin silmin

Kristillinen Eläkeliitto kutsui vuonna 2018 isovanhempia piirtämään ystävyydestä yhdessä lapsenlapsen kanssa. Tämä Ystävyys-piirustus saapui postitse 21.6.2018. Lue lisää

KRELLIn vuosikokous ja kevätjuhla Joensuussa 23.5.2024

KRELLIn vuosikokous ja kevätjuhla pidetään torstaina 23.5.2024 Joensuussa, Rantakylän kirkossa (Rantakylänkatu 2, Joensuu). Lue lisää

Harjoita muistiasi ja tue niin aivojesi terveyttä

www.muistipuisto.fi Sivusto sisältää aivoterveyttä tukevaa tietoa, tekemistä ja käytännön vinkkejä. Käyttäjä oppii puistossa myös aivojen toimintakykyä edistäviä keinoja. Muistipuisto on kehitetty käyttäjälähtöisesti Miina ... Lue lisää

EETUn ja Sitran yhteishanke vauhtiin seminaarin voimalla

Paneelikeskusteluun osallistuivat Ole Norrback (Svenska pensionärsförbundet),  Auli  Raunio  (Kansallinen senioriliitto), Matti Hellsten (Eläkkeensaajien  Keskusliitto), Ensio Koitto (Kristillinen Eläkeliitto) ja Kalevi Väisänen (Eläkeläiset).

Oppimiskahvilatyöskentelyllä etsittiin uusia ideoita mm. kotona asumiseen, palvelujen kehittämiseen, osallistumiseen ja osallisuuteen sekä vanhusneuvostojen toimintaan.

Teksti ja kuvat: Vesa Toikka

Heinäkuussa voimaan tullut vanhuspalvelulaki on  hyvä lähtökohta. Nyt vaaditaan työtä niin vanhusneuvostoissa kuin eläkeläisjärjestöissäkin, jotta lain hengen mukaisesti ikäihmiset tulevat kuulluiksi.  Vanhusneuvostojen toimintaa mietittiin EETUn ja Sitran järjestämillä vanhusneuvostopäivillä lokakuun alussa.

- Me eläkeläisjärjestöinä pidämme tärkeänä lain lähtökohtana  hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemista, Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n puheenjohtaja Hannes Manninen totesi avaussanoissaan.

Muita tärkeitä lähtökohtia laissa ovat ikääntyneen väestön oikeus itseään koskevien asioiden suunnitteluun, kehittämiseen ja seurantaan, iäkkään henkilön oikeus yksilöllisiin palveluihin ja valintoihin. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran johtava asiantuntija Eeva Päivärinta muistutti, että Suomessa on paljon kuntia, joissa on ollut toimivat vanhusneuvostot jo pitkään.

– Keskustelu keskittyy nyt itse vanhusneuvostoon. Mutta, miten vanhusneuvosto toimii ja osallistaa paikallisesti jäseniään ja jäsenten ympärillä olevia ihmisiä? Minkälaisia paikallisia toimintatapoja otetaan käyttöön?, Päivärinta kysyi.

Hän korosti, että vanhusneuvostojen pitää nyt ottaa paikkansa. Paikallisesti olisi hyvä istua alas ja miettiä, mitä vanhusneuvosto on meidän kunnassa. Laki antaa reunaehdot, joiden sisäpuolelle jää paljon mahdollisuuksia vaikuttaa.

Turku kuuntelee ikäihmisiä

– Olemme Turussa harjoittaneet osallisuutta ja kuntalaisvaikuttamista vuodesta 1977 lähtien. Tämän vuoden alusta uudella tavalla. Nyt se on kaikessa johtamisessa ja strategisissa tavoitteissa mukana, Turun kaupungin erityisasiantuntija Juha Rantasaari kertoi.

Turulla on jo mallinnus, miten ikäihmisiä tullaan kuulemaan.

– Ikäihmisiä ei pidä käsitellä massana, niin kuin ei mitään muutakaan ryhmittymää, vaan pitäisi nähdä yksilöiden kautta osaamista.

Vanhusneuvosto aloitti Turussa toimintansa kesäkuussa. Valmistelussa on asiakas- ja kansalaisraateja.

– Miten voimme löytää keinoja, joilla yksilöt voisivat vaikuttaa palveluihin jo ideavaiheessa, ei vain päätösvaiheessa, Rantasaari mietti.

Hän korosti, että palvelut ovat ihmisiä varten eikä rakenteita varten.

Tampereellakin tapahtuu

Turun kaupunki on mukana EETUn ja Sitran hankkeessa, johon kuuluu myös Tampereen kaupunki. Tampereella keskitytään omaishoidontuen asiakasperheille suunnatun henkilökohtaisen budjetin kehittämiseen ja käyttöönottoon.

– EETU ry:n ja Sitran hankkeessa tuetaan ja kannustetaan ikäihmisiä ja vanhusneuvostoja ottamaan vastuuta vanhuspalvelulain toteuttamisesta. Ikäihmisten omaehtoisuus, omaan asiantuntijuuteen luottaminen ja toistensa aktivointi vahvistavat heidän asemaansa vahvoina toimijoina yhteiskunnassa, Sitran johtava asiantuntija Tuomo Melin korosti.

EETUlle uusia mahdollisuuksia

Perustunnelma yhteiskunnassa on, että ikäihminen on toisen luokan kansalainen, joka ei saa ääntään kuuluviin.

– On haastava yhtälö, jos kasvava väestöryhmä kokee itsensä ulkopuoliseksi ja kokee, ettei tule kuulluksi päätöksenteossa ja valmisteluissa, Kansallisen senioriliiton toiminnanjohtaja Marjo Palomäki totesi.

Vanhuspalvelulaki toi uusia toimintamahdollisuuksia järjestöille. Niitä tarjoaa nyt myös Sitran kanssa tehtävä yhteistyö, joka kestää kevääseen 2015.

Neuvoja ja kannustusta

Vanhempi toimittaja Hannu Lehtilä veti paneelin, johon osallistuivat Ole Norrback (Svenska  pensionärsförbundet),  Auli  Raunio (Kansallinen senioriliitto), Matti Hellsten (Eläkkeensaajien  Keskusliitto), Ensio Koitto (Kristillinen Eläkeliitto) ja Kalevi Väisänen (Eläkeläiset).

– Vanhusneuvoston valta riippuu ihan siitä, miten vanhusneuvosto pystyy käyttämään omaa valtaa, Norrback totesi.

– Yksi lain tavoite on, että tulisi tasa-arvoisempaa eli että kaikki saisivat hyvät palvelut. Tällä hetkellä on valtavan suuret erot, Raunio muistutti.

– Ikäihmisiä pitää kannustaa lähtemään ehdolle kunnallisvaaleihin ja ehdolle lautakuntiin. Siellä niitä päätöksiä tosiasiassa tehdään, Hellsten kannusti.

– Vanhusneuvoston pitää näkyä ja olla mukana tekemässä budjettia. Se edellyttää tiivistä yhteistyötä myös eläkeläisjärjestöjen kanssa, Koitto mainitsi.

– Hoitoon ja hoivaan pääsy on tärkeää silloin, kun se on ajankohtaista. Vanhusneuvostojen tulisi pyrkiä viemään tätä eteenpäin, Raunio totesi.

Juttu on julkaistu Kristelli-lehdessä 5/2013
 

Siirry ajankohtaisten aiheiden linkkeihin.