Etusivu | Tietoa meistä | Yhdistykset | Jäsenille | Medianurkka | Hae
 Liity jäseneksi tai tilaa Kristelli-jäsenlehti

Voit liittyä jäseneksi Kristillisen Eläkeliiton paikallisyhdistykseen. Tutustu paikallisyhdistyksiin TÄSTÄ Lue lisää

Ulkoillaan yhdessä-haaste 2021

Kristillisen Eläkeliiton teemavuosi 2021 Välitän, et ole yksin, kutsuu jäseniä liikkumaan yhdessä toisten kanssa ja niin kohtaamaan lähimmäisiä ulkoillen. Lue lisää

Maija Kokkonen loihtii hahmoja neuloen ja virkaten

Maija Kokkonen on Lohjan Seudun kristilliset Eläkeläiset ry:n perustaja ja puheenjohtaja vuodesta 2004. Korona-aika on saanut hänet tekemään käsityönä uniikkeja pehmohahmoja. Lue lisää

Voiko kokoontua vaiko ei? Rajoitukset ja suositukset tammi-toukokuu 2021

Paikallisyhdistyksissä pohditaan tällä hetkellä, voimmeko kokoontua vai emmekö voi. Kokoontumista pohtiessa on tärkeää huomioida ajankohtaiset rajoitukset ja suositukset. Lue lisää

Asiaa edunvalvonnasta: Kuuntele

Kuuntele asiaa edunvalvonnasta ja edunvalvontavaltuutuksesta. Päivi Kyyrön haastateltavana Tuula Rainto, lakimies ja perustajaosakas Lakiasiaintoimisto Amos oy. Lue lisää

Tärkeitä taitoja: Isäni oli seppä!

Teksti ja kuva: Urpo Vuorenoja Lue lisää

60 postikorttia Sotiemme Veteraaneille ja Naisille

KRELL-Kokkolan osaston johtokunta (Helena Huhtala, Riitta Viirret, Leena Polso, Raija Norppa ja Auri Rantakari) ja muutamia aktiivisia jäseniä kirjoittivat 60 postikorttia Sotiemme Veteraaneille ja Naisille Itsenäisyyspäiväksi 2020. Postin ja Veteraaniliittojen Kampanjaan. Lue lisää

Ystävyyspiirustus: Ystävyys 13-vuotiaan Inkerin silmin

Kristillinen Eläkeliitto kutsuu isovanhempia piirtämään ystävyydestä yhdessä lapsenlapsen kanssa. Tämä Ystävyys-piirustus saapui postitse 21.6.2018. Lue lisää

Teemavuosi 2021: Välitän, et ole yksin. Liiton kokoukset 2021.

Kristillisen Eläkeliiton teema vuonna 2021 on Välitän, et ole yksin. Teemavuonna halutaan muunmuassa rohkaista jäsenistöä kohtaamaan erityisesti yksinäisiä. Teemavuonna myös kannustetaan liikkumaan ja ryhtymään ulkoiluystäviksi.  Lue lisää

Taneli Kuusiston kirjoitus lähimmäispalvelusta

Voit lukea lähimmäispalvelukoulutusta käsittelevän kirjoituksen alla olevasta Kristelli-lehdestä no 3/2012 sivulta 14-> Lue lisää

Harjoita muistiasi ja tue niin aivojesi terveyttä

www.muistipuisto.fi Sivusto sisältää aivoterveyttä tukevaa tietoa, tekemistä ja käytännön vinkkejä. Käyttäjä oppii puistossa myös aivojen toimintakykyä edistäviä keinoja. Muistipuisto on kehitetty käyttäjälähtöisesti Miina ... Lue lisää

Haikailua mummolasta

Julkaistu 12.1.2021 Lue lisää

EETUn ja Sitran yhteishanke vauhtiin seminaarin voimalla

Paneelikeskusteluun osallistuivat Ole Norrback (Svenska pensionärsförbundet),  Auli  Raunio  (Kansallinen senioriliitto), Matti Hellsten (Eläkkeensaajien  Keskusliitto), Ensio Koitto (Kristillinen Eläkeliitto) ja Kalevi Väisänen (Eläkeläiset).

Oppimiskahvilatyöskentelyllä etsittiin uusia ideoita mm. kotona asumiseen, palvelujen kehittämiseen, osallistumiseen ja osallisuuteen sekä vanhusneuvostojen toimintaan.

Teksti ja kuvat: Vesa Toikka

Heinäkuussa voimaan tullut vanhuspalvelulaki on  hyvä lähtökohta. Nyt vaaditaan työtä niin vanhusneuvostoissa kuin eläkeläisjärjestöissäkin, jotta lain hengen mukaisesti ikäihmiset tulevat kuulluiksi.  Vanhusneuvostojen toimintaa mietittiin EETUn ja Sitran järjestämillä vanhusneuvostopäivillä lokakuun alussa.

- Me eläkeläisjärjestöinä pidämme tärkeänä lain lähtökohtana  hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemista, Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n puheenjohtaja Hannes Manninen totesi avaussanoissaan.

Muita tärkeitä lähtökohtia laissa ovat ikääntyneen väestön oikeus itseään koskevien asioiden suunnitteluun, kehittämiseen ja seurantaan, iäkkään henkilön oikeus yksilöllisiin palveluihin ja valintoihin. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran johtava asiantuntija Eeva Päivärinta muistutti, että Suomessa on paljon kuntia, joissa on ollut toimivat vanhusneuvostot jo pitkään.

– Keskustelu keskittyy nyt itse vanhusneuvostoon. Mutta, miten vanhusneuvosto toimii ja osallistaa paikallisesti jäseniään ja jäsenten ympärillä olevia ihmisiä? Minkälaisia paikallisia toimintatapoja otetaan käyttöön?, Päivärinta kysyi.

Hän korosti, että vanhusneuvostojen pitää nyt ottaa paikkansa. Paikallisesti olisi hyvä istua alas ja miettiä, mitä vanhusneuvosto on meidän kunnassa. Laki antaa reunaehdot, joiden sisäpuolelle jää paljon mahdollisuuksia vaikuttaa.

Turku kuuntelee ikäihmisiä

– Olemme Turussa harjoittaneet osallisuutta ja kuntalaisvaikuttamista vuodesta 1977 lähtien. Tämän vuoden alusta uudella tavalla. Nyt se on kaikessa johtamisessa ja strategisissa tavoitteissa mukana, Turun kaupungin erityisasiantuntija Juha Rantasaari kertoi.

Turulla on jo mallinnus, miten ikäihmisiä tullaan kuulemaan.

– Ikäihmisiä ei pidä käsitellä massana, niin kuin ei mitään muutakaan ryhmittymää, vaan pitäisi nähdä yksilöiden kautta osaamista.

Vanhusneuvosto aloitti Turussa toimintansa kesäkuussa. Valmistelussa on asiakas- ja kansalaisraateja.

– Miten voimme löytää keinoja, joilla yksilöt voisivat vaikuttaa palveluihin jo ideavaiheessa, ei vain päätösvaiheessa, Rantasaari mietti.

Hän korosti, että palvelut ovat ihmisiä varten eikä rakenteita varten.

Tampereellakin tapahtuu

Turun kaupunki on mukana EETUn ja Sitran hankkeessa, johon kuuluu myös Tampereen kaupunki. Tampereella keskitytään omaishoidontuen asiakasperheille suunnatun henkilökohtaisen budjetin kehittämiseen ja käyttöönottoon.

– EETU ry:n ja Sitran hankkeessa tuetaan ja kannustetaan ikäihmisiä ja vanhusneuvostoja ottamaan vastuuta vanhuspalvelulain toteuttamisesta. Ikäihmisten omaehtoisuus, omaan asiantuntijuuteen luottaminen ja toistensa aktivointi vahvistavat heidän asemaansa vahvoina toimijoina yhteiskunnassa, Sitran johtava asiantuntija Tuomo Melin korosti.

EETUlle uusia mahdollisuuksia

Perustunnelma yhteiskunnassa on, että ikäihminen on toisen luokan kansalainen, joka ei saa ääntään kuuluviin.

– On haastava yhtälö, jos kasvava väestöryhmä kokee itsensä ulkopuoliseksi ja kokee, ettei tule kuulluksi päätöksenteossa ja valmisteluissa, Kansallisen senioriliiton toiminnanjohtaja Marjo Palomäki totesi.

Vanhuspalvelulaki toi uusia toimintamahdollisuuksia järjestöille. Niitä tarjoaa nyt myös Sitran kanssa tehtävä yhteistyö, joka kestää kevääseen 2015.

Neuvoja ja kannustusta

Vanhempi toimittaja Hannu Lehtilä veti paneelin, johon osallistuivat Ole Norrback (Svenska  pensionärsförbundet),  Auli  Raunio (Kansallinen senioriliitto), Matti Hellsten (Eläkkeensaajien  Keskusliitto), Ensio Koitto (Kristillinen Eläkeliitto) ja Kalevi Väisänen (Eläkeläiset).

– Vanhusneuvoston valta riippuu ihan siitä, miten vanhusneuvosto pystyy käyttämään omaa valtaa, Norrback totesi.

– Yksi lain tavoite on, että tulisi tasa-arvoisempaa eli että kaikki saisivat hyvät palvelut. Tällä hetkellä on valtavan suuret erot, Raunio muistutti.

– Ikäihmisiä pitää kannustaa lähtemään ehdolle kunnallisvaaleihin ja ehdolle lautakuntiin. Siellä niitä päätöksiä tosiasiassa tehdään, Hellsten kannusti.

– Vanhusneuvoston pitää näkyä ja olla mukana tekemässä budjettia. Se edellyttää tiivistä yhteistyötä myös eläkeläisjärjestöjen kanssa, Koitto mainitsi.

– Hoitoon ja hoivaan pääsy on tärkeää silloin, kun se on ajankohtaista. Vanhusneuvostojen tulisi pyrkiä viemään tätä eteenpäin, Raunio totesi.

Juttu on julkaistu Kristelli-lehdessä 5/2013