1.               MIKÄ  EEVA?

Kymen Eeva eli Kymenlaakson eläkeläispiirien edunvalvontatoimikunta koostuu seuraavien eläkeläisjärjestöjen Kymen (tai Kaakkois-Suomen) piirin edustajista:

• Eläkeliitto ry
• Eläkeläiset ry
• Eläkkeensaajien Keskusliitto ry
• Kansallinen Senioriliitto ry
• Kristillinen Eläkeliitto ry

Samat järjestöt kuuluvat myös valtakunnalliseen EETU-organisaatioon, mihin kuuluu kuudentena myös Svenska pensionärsförbundet rf. Mainittakoon kuitenkin, että Eevalla ja Eetulla ei ole mitään organisatorista yhteyttä. Eeva ei ole ”pikku-Eetu”. Järjestöjen nimet eivät juurikaan paljasta niiden napanuoria poliittisiin puolueisiin ja ehkä hyvä niin. Vanhusten ja eläkeläisten asioissa kaikkien poliittisten puolueiden näkökohdat ovat hyvin lähellä toisiaan. Ja kuten tiedämme, Kristillinen Eläkeliitto ei kuulu minkään poliittisen puolueen alaisuuteen.

Useat muutkin eläkeläisjärjestöt ovat osoittaneet kiinnostusta Eevaa kohtaan, mutta emme ole halunneet laajentaa Eevan jäsenmäärää. Emme myöskään ole ainakaan vielä halunneet laajentaa Eevaa alueellisesti Etelä-Karjalaan, missä vastaavanlaista yhteistyöfoorumia ei ole saatu aikaan joistakin yrityksistä huolimatta.

Kymen Eeva ei ole rekisteröity yhdistys. Sillä ei myöskään ole varsinaisia sääntöjä tai budjettia. Se on lähinnä keskustelu- ja yhteistyöfoorumi, joka pyrkii myös olemaan toimija ja mielipidevaikuttaja eläkeläisten edunvalvonta-asioissa Kymenlaaksossa ja laajemmaltikin.

2.               MITEN  EEVA  TOIMII?

Kukin jäsenjärjestö voi nimetä kaksi edustajaa Eevaan. Eevalla on puheenjohtaja, joka vaihtuu vuosittain. Kukin jäsenjärjestö nimeää vuorollaan puheenjohtajan edustajistaan. Sihteerin toimiaikaa ei ole rajoitettu. Hän ei kuulu Eevan järjestöedustajiin. 

Eeva kokoontuu 1 – 2 kuukauden välein. Kokoontumispaikkana on viime aikoina ollut Anjalankosken ABC:n neuvotteluhuone. Kukin jäsenjärjestö maksaa vuorollaan kahvit ja kahvileivät. ABC ei veloita tilavuokraa. Sihteeri laatii kokouksista pöytäkirjan. 

3.               MITÄ  EEVA  TEKEE ?

Eeva järjestää toritapahtumia ja muita tilaisuuksia eläkeläisten ongelmien tunnetuksi tekemiseksi ja uusien jäsenten saamiseksi eläkeläisjärjestöihin.

Varsinkin valtiollisten vaalien alla on järjestetty yleisötapahtumia, joihin on kutsuttu Kymenlaakson kansanedustajia ja muita poliitikkoja ”altavastaajiksi”.

Yhdessä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa on tehty vertaileva tutkimus vanhushuollon laadusta ja hinnoista Kymenlaakson eri kunnissa.

Eeva laatii kansanedustajille ja puolueille osoitettuja kirjelmiä mm. eläkkeisiin liittyvissä epäkohdissa.

Eevan jäsenet lähettävät uutisia, mielipidekirjoituksia ym. julkaistaviksi eri lehdissä. 

Eeva on lähettänyt oikeuskanslerille kantelun ns. taitetusta indeksistä, jota Eeva pitää perustuslain vastaisena.

Eeva laatii erilaisia muistioita ja tietoiskuja eläke- ja vanhushuoltoasioissa, joita jäsenjärjestöt lähettävät sidosryhmilleen ja piiriorganisaatiolle ympäri Suomea.

Eeva tekee tutustumiskäyntejä eri kuntiin sosiaali- ja terveysasioissa ja järjestää neuvottelutilaisuuksia kuntien päättäjien kanssa.

Eeva on rakentanut yhteyksiä muihin edunvalvontaorganisaatioihin (EETU, Pro Eläke, SEDU – Suomen Eläkeläisten Edunvalvontayhdistys).

Eeva keskittyy vuonna 2012 valmisteilla olevan vanhuspalvelulain seurantaan. Eeva kokoaa tiedot alueen kuntien vanhusneuvostojen tai vastaavien säännöistä, toiminnasta ym. voidakseen kehittää yhteistyötä vanhusneuvostojen kanssa kaikissa vanhusten edunvalvontaan liittyvissä asioissa ja täten osaltaan parantaa Kymenlaakson vanhushuollon tasoa, 

12.2.2012  Antero Sala

 EDUNVALVONTA – YHTEINEN  ASIAMME

Sana ”edunvalvonta” saattaa joillekin tuoda mieleen itsekkään oman edun tavoittelun. Tämä on kuitenkin väärinkäsitys. Niin luonnossa kuin ihmistenkin parissa vahvimmat yksilöt kyllä selviytyvät, mutta sivistyneessä yhteiskunnassa myös heikoimmista on pidettävä huolta. Edunvalvonnassa on kyse juuri tästä; oikeudenmukaisen lähimmäisenrakkauden toteuttamisesta yhteisötasolla. Kristillinen Eläkeliitto on kiteyttänyt tämän tavoitteessaan ”edistää eläkeläisten terveyttä ja hyvinvointia kristillisten arvojen mukaisella toiminnalla sekä toimia eläkeläisten edunvalvojana”.

Liitossamme toteutetaan edunvalvontaa monin tavoin ja monella tasolla. Työtä riittää niin ”päämajassa” kuin piireissä ja paikallisyhdistyksissäkin. Korjausta vaativista epäkohdista nousee yleensä päällimmäiseksi eläkkeiden jälkeenjääneisyys, koskettaahan asia 1,3 miljoonaa työeläkeläistä ja noin sataatuhatta pelkän kansaneläkkeen saajaa. Kun työeläkejärjestelmää uudistettiin 1960-luvulla, eläkkeitä korotettiin aluksi saman verran kuin palkkoja. Edellisen laman aikana keksittiin kuitenkin leikata eläkkeitä muka väliaikaisesti ns. taitetun indeksin avulla. Vuodet ovat vierineet ja eläkeläisten silloin kokemia vääryyksiä ei ole oikaistu. Tilastot kertovat, että esim. aikavälillä 1996 - 2007 palkat ovat nousseet 52 % ja eläkkeet 22 %, syynä juuri tuo taitettu indeksi, jossa hintojen osuus on 80 % ja palkkojen vain 20 %. Tämän lisäksi eläkkeestä joutuu maksamaan enemmän veroa kuin samansuuruisesta ansiotulosta. Tiedän, että eläkeläisten valtakunnallinen edunvalvontaelin EETU tekee ahkerasti työtä saadakseen asioihin korjausta, mutta meidän tulee pitää asia esillä myös piiri- ja paikallistasolla esimerkiksi suorilla kontakteilla alueemme kansanedustajiin. Heillä saattaa olla puutteellisia, jopa virheellisiä tietoja eläkkeisiin liittyvistä asioista. Tämä on tullut esille mm. useissa yleisötilaisuuksissa. 

Meitä eläkeläisiä kiinnostaa myös, mihin käteemme jäävä eläke riittää ja minkälaisia palveluja yhteiskunta voi ja haluaa meille tarjota. Valitettavasti kehitys näyttää kulkevan huonoon suuntaan. Terveys- ja sosiaalipalvelujen saatavuus uhkaa jäädä yhä enemmän avun tarvitsijan oman tiedonhaun ja aktiivisuuden varaan. Kaikilla ei voi olla pätevää tukihenkilöä apunaan ja tiedonsaannin ja yhteyksien siirtyminen yksinomaan Internetiin on jo osittain toteutumassa. Liikenneyhteyksiä karsitaan. Vanhusten kokema kohtelu erilaisissa palvelu- ja hoitotilanteissa on liian usein epäasiallista. Pikaista korjausta vaativien epäkohtien luetteloa voisi jatkaa. Lähivuosina saattaa tosin toteutua erillinen vanhuslaki, jossa nykyiset vanhustenhuollon laatusuositukset muuttuvat sitoviksi. Laista on kuitenkin vain vähän hyötyä, jos rimaa ei aseteta kyllin korkealle ja sitovien määräysten noudattamista ei valvota. Nyt on aika seurata tilannetta ja pyrkiä vaikuttamaan lain sisältöön.

Piiritasolla kannattaa mennä mukaan alueellisiin edunvalvontatoimikuntiin; ”pikku-Eetuihin”. Meillä Kymenlaaksossa toimii Kymen EEVA (eläkeläisten edunvalvonta), josta on myönteisiä kokemuksia. Paikalliset yhdistykset voivat toimia eläkeläisten ja vanhusten hyväksi osallistumalla aktiivisesti vanhusneuvostojen ja eläkeläisyhdistysten yhteistyöjärjestöjen toimintaan ja ehdottamalla krelliläisiä niiden vastuutehtäviin. Näen tässä työssä jopa raamatullisen velvoitteen:

Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät isäänne, joka on taivaissa”. Matt. 5:16

Antero Sala, Kotkan seudun Kristilliset Eläkeläiset

Julkaistu Kristillinen Eläkeläinen -lehdessä

______________

TIEDOTE

 KYMEN  EEVAN  TOIMINTA  ALKUVUONNA  2010

Kymen EEVA eli Kymenlaakson eläkeläispiirien edunvalvontatoimikunta edustaa noin yhdeksäätuhatta Eläkeliiton, Eläkeläiset ry:n, Eläkkeensaajien, Kristillisen Eläkeliiton ja Kansallisten Seniorien yhdistyksiin kuuluvaa eläkeläistä.

 Alkuvuodesta 2010 Kymen Eeva käsitteli yhdessä alueen kuntien kanssa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun syksyllä 2009 Eevan aloitteesta keräämiä tilastoja laaksokunnan omaishoidosta ja ikääntyneille suunnatuista palveluista. Tulosten esittely kuntien virkamiesjohdolle ja poliittisille päättäjille sekä tulosten pohjalta tehtävät päätökset toteutetaan syksyllä 2010. 

Puolueiden eduskuntavaaliehdokkaiden nimeämisprosessia on seurattu aktiivisesti. Huolta on kannettu eläkeläisten asiaa ymmärtävien ehdokkaiden saamisesta listoille, onhan äänestäjissä 1,5 miljoonaa eläkeläistä ja lisäksi suuri joukko keväällä 2011 valittavan eduskunnan työskentelyn aikana eläkkeelle siirtyviä. 

Kokemukset viimeaikaisten eduskuntien työeläkkeisiin kohdistuvista päätöksistä eivät ole rohkaisevia. Esimerkiksi palkat ovat nousseet vuodesta 1996 viime vuoteen 67 prosenttia ja työeläkkeet samassa ajassa vain 34 prosenttia. Kuitenkin työeläke on yleisesti tunnustettu vanhuuden turvaksi siirretyksi palkanmaksuksi, jonka pitäisi kehittyä palkkojen kanssa tasatahtia. 

Syksyn 2010 aikana ja varsinkin alkuvuodesta 2011 Kymen Eeva tulee kuulemaan kansanedustajaehdokkaita "työhönottohaastatteluissa", joiden tavoitteena on saada edustajiksemme sellaisia kansalaisia, jotka ymmärtävät myös eläkeläisten asiaa. 

Huhtikuussa 2010 Helsingin Sanomissa ollut eläkeyhtiön hallituksen edustajan lausuma, ettei eduskunnassa ole yhtään kansanedustajaa, joka ymmärtäisi riittävästi työeläkejärjestelmää, oli järkyttävä, mutta valitettavasti ilmeisen tosi. Sellaisissako käsissä on etujemme ajaminen eduskunnassa? Sopivien edustajien saaminen eduskuntaan on omassa vallassamme. Se vaatii kuitenkin eläkeläisten ja eläkeläisjärjestöjen aktiivisuutta ja yhteistyötä koko valtakunnassa. 

Kymen Eeva/Uolevi Kantanen 10.6.2010