Kodin vaarapaikat

Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyvä maa ja koti on yleisin tapaturmapaikka ikääntyneiden keskuudessa. Onnettomuuksien ja tapaturmien seuraukset ovat vakavampia ikääntyneille kuin nuoremmille ja ikääntyminen itsessään lisää toimintakyvyn heikkenemistä, jonka myötä kaatumis- ja tapaturmariski suurenee. (Sisäministeriö 2024.) 
Suurin osa kaatumisista tapahtuu kotona päiväsaikaan normaalien toimintojen yhteydessä. Kodin vaaranpaikkojen kartoittamisella ja niihin puuttumalla kaatumisia voidaan vähentää. Yleisimpiä vaaranpaikkoja ovat puuttuvat kaiteet tai kahvat, kiikkerät huonekalut, korkealla olevat kaapit, liukas lattia, korkeat kynnykset, tukossa olevat kulkuväylät, huono ja riittämätön valaistus, kasaantuvat matot ja erilaiset johtoviritelmät. Vaaratilanteiden vähentämiseksi voi asettaa käyttöastiat ja muut usein tarvittavat tavarat riittävän alas ja helposti saataville. Liukkaalla lattiapinnalla kannattaa pitää liukuestettä esimerkiksi maton alla. Korkeita kynnyksiä voi merkata huomiotarralla. (UKK-Instituutti 2024.)

Kaatumiseen johtaneet syyt kannattaa aina selvittää. Niitä voi erilaiset sairaudet tai ikääntymisen myötä heikentynyt tasapaino, lihasvoima, aistit tai ravitsemustila, joita kutsutaan sisäisiksi vaaratekijöiksi. Ulkoisia vaaratekijöitä ovat lääkkeet, alkoholi, jalkineet ja edellä mainitut kodin vaaranpaikat. Lisäksi on tilanne- ja käyttäytymistekijöitä, kuten energiataso, nestehukka ja liiallinen varovaisuus tai turhien riskien ottaminen. (UKK-Instituutti 2024.) Vähäinenkin säännöllinen liikkuminen on hyväksi toimintakyvylle ja vähentää kaatumisriskiä – paikallaanoloa kannattaa tauottaa itselle sopivalla liikuskelulla.

Sujuvan ja paloturvallisen arjen mahdollistamiseksi on olemassa helppoja keinoja. Ruoanvalmistus on merkittävin asuntopalojen aiheuttaja suomalaisissa kodeissa, ja vaaratilanteet saattavat johtua esimerkiksi väsymyksestä, lääkityksestä, muistiongelmista tai inhimillisestä erehdyksestä. Liesipaloja voidaan ehkäistä tehokkaasti turvatekniikan avulla, kuten induktio- tai turvaliedellä. Palovaroittimiin voi liittää jatkojohdolla erillisen paristokotelon, jolloin vältytään putoamisilta paristoja vaihdettaessa. (Ojala 2022.) Esimerkiksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on tuottanut Kodin turvallisuuden tarkistuslistan, jonka avulla voi kodin vaaranpaikkoja käydä läpi (SPEK 2019).
 

Teksti: Sari Kokko-Häyrynen

Lähteet:
Ojala, T. 2022. On niitä helppojakin keinoja joilla ikäihmiselle turvataan paloturvallinen arki. SPEK Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. On niitä helppojakin keinoja, joilla ikäihmiselle turvataan paloturvallinen arki - SPEK. 29.12.2024

SPEK. 2019. Kodin turvallisuuden tarkistuslista. SPEK opastaa: Kodin turvallisuuden tarkistuslista by Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö - Issuu. 29.12.2024.

Sisäministeriö. 2024. Ikääntyneiden asumisen turvallisuuden kehittäminen. TUOVI sisäisen turvallisuuden portaali. Ikääntyneiden asumisen turvallisuuden parantaminen - TUOVI. 29.12.2024

UKK-Instituutti. 2024. Koti- ja lähiympäristön turvallisuus. Koti- ja lähiympäristön turvallisuus - UKK-instituutti. 29.12.2024